Hiedanranta vihertää

Viheralueet ja hulevedet –yksikön maisema-arkkitehti Anna Levonmaa on mukana sekä strategisen tason maankäytön suunnittelussa, että vastaa itäisen Tampereen keskustan sekä Hiedanrannan yleisten alueiden maisemasuunnittelusta.

– Olen mukana vastuualueiden suunnitteluprosesseissa yleiskaavasta ja asemakaavasta puistojen yleissuunnitteluun ja toteutukseen asti.

Hiedanranta on siitä poikkeuksellinen aluekehityshanke Tampereella, että sitä varten kaupunki on perustanut oman yhtiönsä, Hiedanrannan Kehitys Oy:n.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun toimitaan näin. Kaupunki tekee yhtiön kanssa tiivistä yhteistyötä, ja itse olen asiantuntijana erilaisissa hankkeissa auttamassa. Yleiset alueet tulevat kaupungin omaan maanomistukseen ja kunnossapitoon myöhemmin.

ERITYINEN KOKONAISUUS

Hiedanranta on monella tavalla erityinen kohde Tampereella: se on historiallinen tehdas- ja joutomaa-alue, joka on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, ja jonne tulee muuttamaan 25 000 ihmistä. Raitiotie linjautuu alueen kautta, mikä helpottaa liikkumista ja tiiviin kaupunkirakenteen kehittämistä.

Hiedanrannan alueen yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2020, ja suunnitelmassa nostettiin esiin keskusta-alue, järvikaupunki sekä uusi Lielahti. Yleissuunnitelmalle on haettu Breeam C –sertifikaattia, joka on alustavana myönnetty, ja seuraavaksi haetaan varsinaista sertifikaattia Hiedanrannan pohjoiskortteleille.

– Parhaat kestävyyspisteet tulee, kun istutuksiin käytetään 80 prosenttisesti luonnonvaraisia kasveja. Tämä on haastavaa, sillä pelkästään siementen ja taimien saatavuus alueen viherrakentamisen tarpeisiin täytyy ratkaista.

Samaan aikaan Hiedanrannan rakentumisen kanssa on menossa koko kaupungin laajuinen puulajikokeilu. Siinä haetaan ilmastonmuutokseen sopeutumiskykyisiä lajeja ja kaupunkipuuston monipuolistamista.

– Kaupunki kokeilee viittäkymmentä uutta puulajia vuoteen 2028 mennessä. Yhteensä puita istutetaan 1500 kappaletta, ja toistaiseksi kaikki istutetut puut ovat menestyneet.

Esimerkiksi keskustan kävelykadulle on jo istutettu muun muassa japaninsiipipähkinää, ja se näyttää viihtyvän varsin kovassa ympäristössä. Viherrakentamisessa yleisesti käytettyä kirsikkavalikoimaa aiotaan monipuolistaa muun muassa vienokirsikalla ja imeläkirsikalla.

– Maisemakaavoja on jo lähtenyt valmisteluun, jotta alueen akuutit liikenteelliset kysymykset saadaan ratkaistua. Ensimmäinen merkittävä asumista lisäävä asemakaava on menossa kohti ehdotusvaihetta, ja siinä on mukana viisi korttelia katuineen, aukioineen ja puistoalueineen.

– Jo nyt on kunnostettu Lielahden kartanopuisto, joka on kaupungin omistamalla alueella. Vanhan hyötykasvitarhan osana kartanopuistoon on perustettu yhteisöllinen kaupunkiviljelyalue: Syötävä puisto. Lisäksi Hiedanrannassa on esirakennettu jonkun verran uusia katuja ja puistoja, Levonmaa kertoo.

HAASTEET JA KESYÄ

– Hiedanrannan alueesta rakennetaan tiivis, mutta katujen, aukioiden, tonttien ja puistojen kerroksellinen vihreys lisää viihtyisyyttä. Ja tekemisemme pohjalla on aina se, että teemme ympäristöä ihmisille, vaikka muutkin lajit otetaan huomioon.

Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle 2025. Haasteena ovat ympäristön ongelmat, jotka periytyvät teolliselta ajalta.

– Lielahden pohjassa on kymmenen metriä nollakuitua metsäteollisuuden sivuvirtana. Tällä hetkellä ollaan etsimässä toimijaa, joka voisi hyödyntää kuidun kaupallisesti.

Alueella on myös pilaantuneita maita, jotka pyritään käsittelemään kestävästi.

– Viheralueet ovat osittainen ratkaisu. Massoja voidaan hyödyntää paikallisesti viherrakentamisessa kestävän ympäristörakentamisen periaatteella.

Koko aluetta tulee halkomaan kahdeksan hehtaarin Keskuspuisto, jonka lisäksi Hiedanrannassa on vihreitä keitaita asukkaille sekä vanhan kartanon kunnostettu ja yleisölle avattu puistoalue. Onpa alueella myös keskiaikainen kylätontti.

– Olemassa oleva kerroksellinen ympäristö on lähtökohtana viheralueiden rakentamisessa, ja siitä rakentuu koko alueen oma identiteetti.

Oma erityisyys löytyy Viskoosipuistosta, jonne tullaan tekemään vanhoihin jätevesialtaisiin hulevesien suodatusrakenteita, eli sini-viherinfraa, johon yhdistetään virkistyselementtejä kuten oleskelulaitureita. Hiedanranta on kaiken muun lisäksi hiiliviisaan rakentamisen alue.

– Haemme viherrakentamisessa hiiliviisaita ratkaisuja CO-CARBON-hankkeessa. Siinä on jo mallinnettu erilaisten kasvualustojen ja istutusalueiden vaikutusta hiilensidontaan.

Tulokset vaikuttavat viheraluesuunnitteluun. Ehkä jossain vaiheessa saadaan myös hiililaskuri palvelemaan koko viheralaa aina suunnittelusta kunnossapitoon.

PAIKALLISIA KASVEJA

Hiedanrannan alueella on myös haluttu vaalia paikallisia ja harvinaisia kasvilajeja.

– Olemme halunneet edistää kestävää ympäristörakentamista, ja löytäneet hyviä yhteistyökumppaneita. Villi vyöhyke on yhdessä kaupungin ja kehitysyhtiön kanssa testannut paikallisten lajien siementen keräämistä ja lisäämistä alueella.

Siksi vuonna 2020 luotiin erityinen rikastamisniitty, jossa haluttiin kehittää paikallisen lajiston huomioimista tulevassa rakentamisessa. Rikastamisniityllä kasvatetaan paikallisia luonnonvaraisia lajeja, joista osa on harvinaisia, ja kerätään niiden siemeniä 250 neliön alueella.

Niitty perustettiin osana Euroopan aluekehitysrahaston 6Aika-strategiaa ja Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli –hanketta. Rikastamisniittytyön taustalla on vuonna 2021 tehty selvitys ”Luonnonkasvien jatkokäytön mahdollisuudet”.

– Siemeniä on jo testikäytetty Lielahden kartanopuiston alueella, ja samaten punakatkon pottitaimia on istutettu kartanopuistoon, Anna Levonmaa sanoo.

Villi vyöhyke ry on vuonna 2013 Tampereella perustettu luonnonsuojeluyhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on kokeilla ja kehittää uudenlaisia luonnonsuojelu- ja hoitokäytäntöjä.

Puheenjohtaja Jere Nieminen kertoo, että tärkein hoidettavista Hiedanrannan alueen kasvilajeista on imeläkurjenherne, mutta esimerkiksi myös punakatko on tärkeä. Punakatkon ja imeläkurjenherneen nykyiset kasvupaikat ovat uhattuina rakentamisen vuoksi.

– Jos kasvustoja ei siirrettäisi ja kasvupaikkoja laajennettaisi siementen keräämisellä ja ruukkukasvatuksella tuleville viherrakenteille, lajit häviäisivät alueelta kokonaan.

KASVUALUSTA JA OPIT

Yhdistys on kerännyt vuosina 2019–2022 luonnonvaraisten kasvien siemeniä kilometrin säteellä perustettavasta rikastamisniitystä.

– Siementen keruu näin rajatulta alueelta oli haastavaa, mutta halusimme kokeilla kaupunginosan omaa kasvillisuutta. Yleisesti kaupunkialueelle sopiva siementen keruuetäisyys istutuspaikasta on kymmenestä kahteenkymmeneen kilometriä, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa on tärkeää paitsi suojella luontoa, myös vaalia ja kasvattaa sitä aktiivisesti. Tämä voidaan tehdä Hiedanrannassa alueen nykyistä luontoa hyödyntämällä.

– Kun uuden alueen kehittämisessä hyödynnetään samalla paikalla ollutta eliölajistoa, voidaan saada aikaan omaleimaisia viheralueita. Monet seudulliset ja kulttuurivaikutteiset kasvilajit voivat vahvistaa alueen identiteettiä.

Rikastamisniitty lähti odotettua hitaammin kasvuun.

– Osa kasveista lähti hitaanlaisesti kasvuun. Tähän saattoi vaikuttaa kasvualusta: tilasimme 0/6-hiekkaa, joka olikin pääasiassa karkeaa jaetta, eikä pidättänyt riittävästi vettä.

Yhdistys sai harvinaisen kelta-apilan ja jänönapilan kasvamaan kerätyistä siemenistä rikastamisniityllä melko hyvin. Nyt alueella on kaikkiaan muutama tuhat kasvia, vaikka niitty ei olekaan vielä täysin vihreä.

– Kasvatimme imeläkurjenherneen taimia Luonnontieteellisen museon vinkeillä, ja onnistuimme paremmin. Niityn perustaminen ei siis mene vain sillä, että kerätään siemeniä, vaan koko prosessi vaatii opettelua. Nyt olemme esimerkiksi lisänneet imeläkurjenherneille lisää kalkkia, sillä kasvi viihtyy kalkkipitoisessa maassa.

Villi vyöhyke tulee hoitamaan rikastamisniittyä jatkossakin.

– Teimme 2022 täydennyskylvöjä ja kitkimme niittyä. Lisäksi kasvatimme imeläkurjenhernetaimia kasvihuoneissa ja lisäsimme ne niitylle. Työ jatkuu niin kauan kuin Hiedanrantaa rakennetaan.

Rikastamisniityn seuraava vaihe on toiminnan laajentaminen. Jo vuonna 2023 olisi mahdollista perustaa uusia niittyjä alueelle, mikä riippuu Hiedanrannan Kehitys –yhtiön päätöksistä.

Kokonaisuudessaan Hiedanrannan alueella uudistetaan kaupunkivihreään liittyviä kehittämistavoitteita. Alueella suositaan monimuotoista ja monikerroksellista katu- ja aukiovihreää tiiviissä kaupunkirakenteessa. Lisäksi Tampereella on valmisteilla uusi versio viheralueohjelmasta, joka määrittelee koko kaupungin asemakaavoitettujen viheralueiden kehittämisen uusia linjauksia. V

teksti: EEVA VÄNSKÄ