Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Uutta ajattelua katusuunnitteluun Oslossa

Norjassa on paljon katu- ja tiesuunnitteluohjeita. Tärkein valtakunnallinen ohje on N-100 tie- ja katusuunnittelu. Useimmilla suuremmilla kaupungeilla on omat suunnitteluohjeensa, jotka kaikki perustuvat N-100 julkaisuun. Tämä artikkeli on yhteenveto pääkohdista, joista Oslon uusi katusuunnitteluohje koostuu.

ENNEN:  AUTOLLA TULI PÄÄSTÄ AINA NOPEIMMIN PAIKASTA A PAIKKAAN B

N-100 julkaisua on vuosikymmenten saatossa uudistettu ja päivitetty useaan kertaan. Se perustuu kaupunkisuunnittelun modernistisiin periaatteisiin:

Kevyt liikenne tuli erottaa ajoneuvoliikenteestä, jotta autot pääsisivät liikkumaan nopeasti ilman jalankulku- ja pyöräliikenteen aiheuttamaa häiriötä tai kevyen liikenteen vaarantumista autoliikenteen vuoksi.

Ruuhkien välttäminen ja nopea liikkuminen oli katu- ja tiesuunnittelussa tärkein tavoite. Suunnittelupäätökset perustuivat talousanalyysiin, jossa ajansäästö oli tärkein kriteeri.

TÄSTÄ ETEENPÄIN: JALANKULKU JA PYÖRÄILY YKKÖSPRIORITEETIKSI

Kaupungeissa on paljon perusteluja sille, että ensisijaisesti jalankululle ja pyöräilylle luodaan sujuva ja turvallinen liikkuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi etuajo-oikeuden määrittymistä risteysalueilla.

Pitäisikö autojen ajaa hitaasti ja antaa ensisijaisesti jalankulkijoille etu ylittää katu vai tuleeko kevyen liikenteen käyttää kiertoteitä, tunneleita ja kauempana sijaitsevia siltoja?

Oslon uusi katusuunnitteluohje on vanhaan ohjeeseen verrattuna vallankumouksellinen. Ensimmäistä kertaa Norjan liikennehistoriassa on tehty päätös, joka tähän mennessä on ollut olemassa vain visioissa ja joissain pilottihankkeissa.

Jalankulku- ja pyöräliikenne asetetaan etusijalle tai samanarvoiseksi kuin ajoneuvoliikenne. Katusuunnittelussa on myös otettava huomioon ilmastonmuutos, päästöt, luonnon monimuotoisuus ja viheralueet.

SIIRRYTÄÄN KOKONAISVALTAISEEN KATU- JA TIESUUNNITTELUUN

Liikennealueen tila on rajallinen. Jokaisella kadulle ei ole tilaa kaikelle: autoille, joukkoliikenteelle, tavarantoimituksille, esteettömyydelle, kevyelle liikenteelle ja hulevesiratkaisuille. Kadun suunnittelussa tulee määritellä sille tulevat toiminnot edellä kuvatun priorisoinnin mukaisesti. Kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla määritellään, mille kaduille tulevat mitkäkin toiminnot. Oslossa tämänkaltainen priorisointi on jo tehty uusimmissa katusuunnitelmissa Kvadraturenissa ja Thorvalds Meyerin kadun peruskorjauksessa Grunerlokkassa.

Katusuunnitteluohje edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua ja tärkeysjärjestyksen määrittelyä annetun priorisoinnin mukaisesti aina, kun katua suunnitellaan ja rakennetaan. Joillekin kaduille varataan paljon tilaa ihmisille ja katuympäristön vihreydelle, kun taas jotkin kadut mahdollistavat sujuvan ajoneuvoliikenteen. Näin on mahdollista varata tilaa kaikille nykyaikana vaadituille toiminnoille, kuten esimerkiksi katupuille.

MUITA MUUTOKSIA

Oslon uudessa katusuunnitteluohjeessa on muutettu useita teknisiä vaatimuksia. Erityisesti kasvillisuutta koskevia vaatimuksia on tiukennettu. Samaten hulevesien hallinta on otettu elimelliseksi osaksi suunnittelua. Poistetun puun tilalle on aina istutettava uusi, vastaava puu. Aina, kun on mahdollista, uuden puun tulee olla samankokoinen kuin poistettu. Vaihtoehtoisesti rungon ympärysmitaltaan 100 cm:n puun tilalle voidaan istuttaa kymmenen 10 cm:n puuta. Tämän toivotaan johtavan siihen, että suuria puita ei liian herkästi poistettaisi.

Merkittävä muutos on myös, että tilavaatimukset muuttuvat: ”valaisimet ja muut rakenteet kuten vesi-, ja viemärijohdot on sijoitettava vähintään viiden metrin etäisyydelle puiden rungosta.” Myös puiden kasvualustalle on uudet ja tiukemmat vaatimukset, mikä edellyttää kaikilta toimijoilta uutta osaamista ja parempaa yhteistyötä.

Puut tarvitsevat vähintään 15 m3 kasvualustaa kasvaakseen ja menestyäkseen hyvin.

KATUYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUSSA TARVITAAN LISÄOSAAMISTA

Oslossa on luonnon monimuotoisuuden ohella huomattavasti enemmän vieraslajeja kuin muissa Norjan kaupungeissa. Kaupunki ottaa nyt tosissaan vastuun monimuotoisuudesta asettamalla tiukkoja vaatimuksia katualueelle istutettavalle kasvillisuudelle.

Keskusta-alueella voidaan käyttää vieraita lajeja vain, jos niillä ei ole ekologisia riskejä ja ne eivät sisälly vieraslajien kiellettyyn listaan. Kauempana keskustasta sen sijaan voi käyttää ainoastaan kasvilajeja, joilla on kyseisen alueen luonnollinen geeniperimä. Tästä tiukasta vaatimuksesta voi poiketa vain erityisestä syystä. Kasvimateriaalin ja sen mukana tulevan maa-aineksen on oltava tarkistettu kasvitautien varalta. Kasvien tuonti ulkomailta vähenee, koska alkuperältään sopivia kasveja tuotetaan pääosin kotimaassa. Tämä vähentää haitallisten mikro-organismien ja kasvitautien maahantuloa.

Nämä vaatimukset edellyttävät lisäkoulutusta ja tiedon lisäämistä kaikilta. Erityisesti lisäkoulutusta tarvitsevat suunnittelijat, rakentajat, ylläpitäjät ja he, jotka tuottavat katualueelle tulevaa kasvillisuutta. Uuden ohjeen mukaan toimiminen saattaa muuttaa katu- ja liikennevihreän olemusta luonnonmukaisempaan suuntaan.

Viheralueiden ylläpitäjien ja hoitajien tulee kyetä erottaa kotimaiset kasvit haitallisista vieraslajeista. Tämäkin edellyttää lisäkoulutusta.

KAUPUNKIEKOLOGIAA JA UUSIA KASVILLISUUSRATKAISUJA

Kaupunkiekologian huomioiminen edellyttää monikerroksellista kasvillisuutta. Alus-, pensas- ja puustokerrokset aikaansaavat monikerroksisuutta katuvihreässä. Tämä johtaa kasvikokonaisuuden monimuotoisuuteen, joka edesauttaa mikro-organismien,

hyönteisten, lintujen ja muiden pieneläinten määrän kasvua. Tämä on selvä ero nykykäytäntöön, joka johtaa usein vain nurmikkoon, runkopuihin tai ainoastaan puiden käyttöön.

Yllä mainitut kiristyvät vaatimukset katuympäristön suunnittelussa edellyttävät suunnittelijoiden oleellista osaamisen ja koulutuksen lisäämistä. Tämä mahdollistaa sen, että myös rakentajat pystyvät toteuttamaan vaadittuja suunnitteluratkaisuja.

Oslon uuden katusuunnitteluohjeen mukaan kadun toiminnot priorisoidaan katukohtaisesti.

KÄYTÄNTÖ TULEE TESTAAMAAN UUDISTUSTEN TOIMIVUUDEN

Oslon uusi katusuunnitteluohje testataan nyt käytännössä. On mahdollista, että osa vaatimuksista on vaikea täyttää mm. siksi, että ne kohdistuvat useisiin eri ammattikuntiin. Normistoa ja ohjetta tullaan päivittämään kokemusten perusteella.

Uusi katusuunnitteluohje on konkreettinen teko, jolla on mahdollista päästä YK:n, Norjan ja Oslon kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Teksti: Pentti Peurasuo ja Jouko Hannonen, kuvat: COWI. Pentti Peurasuo on maisema-arkkitehti ja Jouko Hannonen Viher- ja ympäristörakentajat ry:n puheenjohtaja. Artikkeli pohjautuu norjalaisen Park & Anlegg -lehden numerossa 9/2021 julkaistuun artikkeliin, jonka on kirjoittanut Kathrine Omnia Ström.