Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Viihtyisä, vihreä, pohjoinen Tornio

Tornion ilmettä määrittää kaupunkia halkova Tornionjoki sekä pohjoinen sijainti rajakaupunkina. Yllättäen kaupunki näyttäytyy vehreänä ja vehmaana kaupunkiympäristönä, pohjoisuudesta huolimatta.

Torniossa voi nauttia luonnosta keskellä kaupunkia. Kaupunki puistoineen, saaristomeren alue sekä Tornionjoen varsi sijoittuvat Perämeren pohjukkaan. Jokirannassa on laajoja hoidettuja viheralueita ja ulkoilureittejä. 

Ilmasto on pohjoisesta leveyspiiristä huolimatta edullinen. Tornion seutu kuuluu kasvillisuudeltaan keski-boreaaliseen vyöhykkeeseen. Tornion eteläiset osat taas kuuluvat rehevään letto- ja lehtokeskukseen, jossa on kalkkipitoinen maaperä. 

Laaja vastuu 

Tornion puistojen ja viheralueiden kunnossapidosta vastaa teknisten palveluiden kunnossapitoyksikkö. Puistomestarin sijainen, hortonomi Pirjo Kristo on itse torniolainen ja tuntee seudun hyvin.  

Hän kertoo, että työnkuva on mielekäs, sillä se sisältää monipuolisia tehtäviä ja erilaisten ihmisten kohtaamista. 

– Tässä työssä saa käyttää luovuuttaan ja sosiaalisia taitoja. On hienoa nähdä miten voi vaikuttaa kaupunkikuvaan esimerkiksi kesäkukkaistutusten suunnittelulla. 

– Puistojen ja yleisten alueiden lisäksi vastuullemme kuuluvat uimarannat, matonpesupaikat, leikkipuistot sekä ulkoliikuntapaikat. Näiden lisäksi vastaamme osittain talvikunnossapidosta ja kenttien jäädytyksestä. 

Leikkipuistoja on yhteensä 28 kappaletta ja keskusta-alueella 43 hoidettavaa viheraluetta. Työssä on viisi vakituista kunnossapitotyöntekijää puistomestarin lisäksi, sekä yli 40 kausityöntekijää. Toki keskustan ulkopuoleltakin löytyy vihreyttä kaupunkilaisten iloksi. 

Tornion kaupungin omalla puutarhalla työskentelee kaksi ammattitaitoista kasvihuonetyöntekijää, joilta saadaan näyttävät kesäkukat istutuksiin. Kasvihuonetyöntekijät aloittavat työnsä maaliskuun puolessavälissä. 

– Minulla on täysi luotto osaaviin työntekijöihimme. Kausivakituiset ovat myös ottaneet sydämen asiakseen työnsä, ja ovat tarkkoja siitä, miltä oma alue näyttää. He kaikki voivat olla työstään ylpeitä. 

Puistomestarin sijainen, hortonomi Pirjo Kristo on työskennellyt aiemmin myös lähihoitajana. – Monipuolisesta taustasta on ollut itselle paljon hyötyä, sosiaalisia taitoja tarvitsee joka päivä.

Työ ja tekijät 

– Tornion vehreys perustuu pitkälle aiempien vuosien työhön ja siihen, että on osattu arvostaa viheralueita. Tulevaisuudessa olisi hienoa voida hoitaa viheralueita nykyistä laajemmalla alueella. Että uusille rakennettaville asuinalueille osattaisiin suunnitella vihreitä keitaita, joissa asukkaat voivat viettää yhdessä aikaa. 

Haasteena on se, että aina kun vihreää alaa lisätään, se myös lisää hoitovelvoitteita. 

– Meillä voisi olla enemmänkin työntekijöitä. Näen itse tulevaisuuden kannalta oleelliseksi, miten löydämme nuoria alan ammattilaisia viheralan töihin. 

Kristo arvioi, että jatkossa nurmialueiden hoitamiseen saatetaan perustaa erillinen liikkuva yksikkö, jossa muutaman työntekijän porukka kävisi leikkaamassa esimerkiksi leikkipuistojen nurmikoita. 

– Kiertelevä työporukka voisi valvoa eri toimipisteitä, ja näin voisimme keskittää muita voimia vähemmän liikkuvaan työhön. 

Tornion vahvuutena on kyky olla ajan hermolla, sillä kaupungin puistotyö näkyy vahvasti sosiaalisessa mediassa. Näkyminen vahvistaa myönteistä mielikuvaa viheralan töistä ja Torniosta työnantajana. 

– Otamme mieluusti alaa opiskelevia meille töihin. 

Tornio on siitä poikkeuksellinen, että valtaosa rakentamisesta ja metsänhoitotöistä tehdään omalla väellä. 

– Käytämme toki joskus urakoitsijoita, mutta esimerkiksi omat metsurit kaatavat tarvittavat puut, ja meiltä löytyy myös kirvesmiestaitoisia rakentajia. 

Voimavarana on myös työllistämistoiminta. 

– Työllistämme pitkäaikaistyöttömiä, ja olemme löytäneet työhön kultakimpaleita, jotka ovat innostuneet ja motivoituneet työstä. 

Viherala tuottaa hyvinvointia paitsi kaupunkilaisille, myös työntekijöille. Se tulee lisäpalkintona viihtyisän kaupunkiympäristön lisäksi. 

– On myös hienoa työllistää koululaisia ja nuoria kesätöihin. Yleensä he ovat työssä kahden viikon jakson, mutta tarvittaessa olemme voineet pidentääkin työjakson pituutta. 

Kausivakituinen Minna Kunnari työskenteli heinäkuussa Arboretumin juhlavalmisteluissa.

Pohjoiset olot 

Millaisia vaikutuksia Tornion pohjoisesta sijainnista on viheralan töihin? 

– Kausi on ensinnäkin lyhyempi kuin etelässä. Vihertyöt alkavat toukokuussa, ja jatkuvat syyskuulle asti. Joinakin kevätkausina on vaikea ajoittaa kausityöntekijöiden rekrytoinnit oikein, sillä jos on ollut paljon lunta, sen pitää sulaa. Sen jälkeen työt alkavat roskien keräämisellä, ennen kuin päästään muihin töihin. 

Toisaalta pohjoisuus vaikuttaa niin, että kaupungissa pitää kiinnittää erityistä huomiota kasvivalintoihin.  

– Suosimme kestäviä lajikkeita paikallisilta taimitarhoilta, jolloin tiedämme että kasvit menestyvät olosuhteissamme. Kasvatamme kesäkukat itse siemenistä tai taimista omassa taimitarhassamme. Lisäksi tilaamme taimia Simosta ja Torniolaakson taimitarhalta, joka on nykyään nimeltään Tornionlaakson Puutarha & Unelmat. 

Aiemmin kaupungin omalla puutarhalla kasvatettiin kesäkukkien lisäksi puita ja pensaita, mutta tästä osa-alueesta on luovuttu. 

– Tosin tänä vuonna löysimme vielä pikkuherukoita Puutarhakadun kiertoliittymään omalta puutarhalta. Ne olivat vielä jäljellä aiempien vuosien pensaiden kasvatuksesta. 

Tämän vuoden toinen poikkeus olivat pylväshaavat, jotka hankittiin Huutokosken taimistolta koristamaan kunnostettua kaupungintaloa. 

– Halusimme hankkia vähän isommat ja kestävät puut edustuspaikalle. 

Esimerkkinä Tornion alueella viihtyvästä pensaasta Kristo mainitsee koivuangervon (Spiraea betulifolia), jota on muun muassa Hallituskadulla. 

 

Joen rannalla 

Kaupungin ilmettä hallitsee pitkälle Tornionjoki. Se on noin 500 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta on ollut Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja vuodesta 1809. 

Joen kupeessa, keskellä kaupunkia, sijaitsee Apteekinpuisto, jossa kelpaa käveleskellä. Puisto yltää 7000 neliömetrin laajuiseksi nurmivaltaiseksi alueeksi. Käytävät on päällystetty kivituhkalla; myös kiveystä ja asvalttia on käytetty. 

Apteekinpuiston keskellä on Jääkäripatsas, jonka ympäristö on kivetty. Penkeillä voi istahtaa ja viettää mukavaa kesäpäivää. Rannassa ihastuttaa Kojamo, valtava metallinen lohi. 

– Joki vaikuttaa meidän työhömme erityisesti keväällä, jos tulva nousee korkealle puistoihin. Silloin hoitotöitä ei päästä aloittamaan niin nopeasti kuin haluaisimme kauden alussa. 

Tänä vuonna tulviminen oli vähäistä, mutta muutama vuosi sitten viheralueita jouduttiin suojaamaan säkeillä. Entä sitten valtakunnan rajan läheisyys, miten se vaikuttaa? 

– Teemme yhteistyötä naapurikaupunki Haaparannan kanssa. Korona-aikana olemme etäkokoustaneet, mutta yhteyttä on pidetty säännöllisesti. Palavereita on joka kolmas kuukausi. 

Victoriantori on vuonna 2011 valmistunut Tornion ja Haaparannan yhteinen rajatori. Kaupungit vuorottelevat sen hoitovastuussa. 

– On hienoa saada uusia ideoita työhön puolin ja toisin. Rajan yli pääsee helposti vaikka kävellen. Ruotsin puolella on ehkä vielä enemmän piknik-kulttuuria kuin meillä, vaikka kyllä täälläkin Uitonrannassa osataan. 

 

Juhlan aika 

Yksi hienoimmista viheralueista on Arboretum-kokoelmapuisto Kallioputaan kaupunginosassa. Hämmästyttävän rehevän oloinen kolmen ja puolen hehtaarin alue kerää paikalle vihreästä nauttivia kaupunkilaisia ja ihmetteleviä turisteja. 

Puistossa on noin 200 puuta ja pensasta sekä melkein saman verran ruohovartisia kasveja. Arboretum on jaettu useisiin osiin: muun muassa yrttitarhaan, ruusutarhaan, havupuumetsään sekä kivikkotarhaan. Kesäisin Arboretumin henkilökunta antaa paikalla maksuttomia opastuksia. 

Erityisesti tänä vuonna Arboretumissa tapahtuu, sillä puisto juhlii 35-vuotista taivaltaan. Heinäkuussa Arboretum-puiston pergola koristeltiin vanhoilla kuvilla ja lehtileikkeillä. 

– Pidän Arboretumia merkittävänä alueena etenkin asukkaille. Alamme saada puiston vanhaan loistoonsa. Voi ehkä ajatella, että 35-vuotisjuhla oli osaltaan loiston takaisin rakentamista, Pirjo Kristo luonnehtii. 

Puistossa pidettiin myös muistelukokoontuminen, jossa asukkaat saivat kertoa muistoja Arboretum-puistoalueeseen liittyen.  

– Muistelutapahtuma sujui hyvin ja lämminhenkisesti. Juhla oli tärkeä alueen asukkaille, mutta puisto vetää puoleensa myös uusia perheitä ja turisteja, jotka etsivät ideoita omiin pihoihin ja puutarhoihin siirrettäväksi. 

 

Haasteita ja tuleva 

Tornion vihertöissä käytetään puistomestari Henna Lauhikarin laatimaa vuosikelloa, jonka pohjalta työn suunnittelu on helppoa tehdä. 

– Kasvukauden aikaisten töiden lisäksi meillä on joka vuosi projekteja, joihin on haettu isompaa rahoitusta. Tällaisia ovat esimerkiksi jokavuotiset leikkikenttäkunnostukset ja tänä vuonna Arboretumin kunnostus, Länsirannan puistopolun leventäminen sekä koirapuiston rakentaminen, Kristo kertoo. 

Koirapuiston toteutus on siirtynyt syyskaudelle, erilaisten materiaalien saatavuusongelmien vuoksi. 

Puistomestarin sijaista huolettaa sen lisäksi osaavien henkilöiden löytäminen eläkkeelle siirtyvien viheralan ammattilaisten tilalle sekä ilkivalta, jota ei kuitenkaan onneksi ole kovin paljon. Kuitenkin siitä kärsi kuluneena kesänä myös upeaksi kunnostettu Arboretum ja jotkut leikkipuistot. 

Pääsääntöisesti puistoista osataan kuitenkin nauttia niin kuin kuuluu ja viheralan työtä arvostetaan. 

– Torniossa pääsee tekemään monipuolisesti viheralan töitä ja voi sitä kautta kehittyä eri osa-alueilla. Täällä työskennellessä on myös mahdollisuus vaikuttaa näkyvästi kaupunkiympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin, Kristo toteaa. 

Hän uumoilee, että parinkymmenen vuoden päästä Torniossa on siirrytty vihreämpään kalustoon, kun vielä tällä hetkellä sähkökoneita ei ole käytössä. 

– Mielellään näkisin meillä myös viherkattoja ja -niittyjä kerrostalojen harjalla sekä uusia lähipuistoja rakentuvilla asuinalueilla. Kaikkiaan entistä monipuolisempaa vihreää kaupunkikuvaa. 

Lupaavalta näyttää. 

Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä