KASVIKATOILLA LUMOAVAA ILMASTOVIISAUTTA

Kasvikatot yleistyvät Suomessa. Ne on tärkeää nähdä osana kokonaisvaltaisesti kestävää kaupunkien viherrakennetta. Vantaan kaupungin elokuussa 2022 julkaisema kasvikattoselvitys on kattava tietopaketti, joka taustoittaa ja ohjaa kasvikattojen hyödyntämistä ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisella tavalla kaupunkisuunnittelussa.

TUTKIMUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN

Vantaan kaupungin kasvikattoselvitys laadittiin osana Vantaan resurssiviisauden tiekartan toteutussuunnitelmaa. Selvityksen tavoitteena oli koota kasvikattoihin liittyvää tietoa ja tarjota toimintamalleja siihen, että Vantaalle rakennetaan erilaisia hyötyjä tuottavia kasvikattoja sekä uudisrakentamisen että korjausten ja perusparannusten yhteydessä. Selvityksen keskeinen osa on kattava tutkimustietoon pohjautuva perusteluosio. Selvitystä oli laatimassa laaja, monialainen työryhmä, johon kuului edustajia Vantaan kaupungin eri hallinnonaloilta ja Helsingin yliopistosta. Työn kuluessa kuultiin eri alojen asiantuntijoita.

KASVIKATTOSELVITYS VASTAA VANTAAN KAUPUNGIN STRATEGISIIN LINJAUKSIIN

Vantaa on valtuustokauden 2022–2025 strategiassaan kirjannut visiokseen ”Rohkea, rento ja viihtyisä Vantaa on kestävyyden edelläkävijä”. Kasvikattojen visio noudattaa strategista linjaa: ”Vehreys on Vantaan valtti. Edistämme kasvikattojen rohkeaa toteuttamista osana ilmastonkestävää, luonnoltaan monipuolista ja hyvinvoivaa kaupunkia.”

Kasvikattoselvitys on kaupungin erilaisia tavoitteita ja toimintoja läpileikkaava ohjenuora kasvikattojen monipuoliseksi hyödyntämiseksi eri hallinonaloilla. Kasvikattoselvitys täydentää ja tukee esimerkiksi vihertehokkuuden saavuttamista sekä kannustaa rakentamaan kasvikattoja, jotka tuottavat erilaisia ekosysteemipalveluja ja edistävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa.

Resurssiviisauden tiekartan lisäksi kasvikattoselvityksen sisältö niveltyy moniin kaupungin strategiaa toteuttaviin ohjelmiin, kuten Hyvinvointiohjelmaan, Elinvoima- ja vetovoimaohjelmaan sekä Maa- ja asuntopoliittisiin linjauksiin.

Tärkeä kasvikattoselvityksen viesti on, että kasvikatot toimivat täydentävänä osana kaupungin viheralueiden verkostoa. Selvityksessä korostetaan, että kasvikatot eivät voi korvata maanvaraista luontoa ekosysteemipalvelujen tuottajana.

Vantaalla on käynnissä useita kasvikattohankkeita. Esimerkiksi syksyllä 2022 valmistunut tapahtumatila Aviapolis X Vantaan Veromiehessä, Tiiranpuistossa hotelli Clarionin vieressä on katettu niittykatolla, ja kasvualustassa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Kivistön bussiterminaalin rakentaminen alkaa 2023–2024. Sen suurelle katolle asennetaan niittyjä ja lisäksi katajia. Backaksen kartanomiljööseen tulevan uuden asuinalueen ja elämyspuiston suunnittelussa tärkeänä on pidetty luonnon monimuotoisuutta, ja tähänkin kohteeseen tulee niittykattoja.

Kivistön keskustan kaavarungon yhtenä periaatteena on ’Jokainen katto on käytössä’. Matalien rakennusten katoille sijoitetaan aktiivisia toimintoja kuten kattopuutarhoja ja korkeiden rakennusten katoille aurinkopaneeleja ja kasvikattoja. Esimerkiksi pysäköintilaitosten kahdeksan hehtaarin kattopinta-ala hyödynnetään oleskeluun ja virkistykseen. Tavoitteena on vehreä, monimuotoista luontoa ja kaupunkielämää ylläpitävä alue.

KÄRKITEEMAT OHJAAVAT MONIPUOLISIIN HYÖTYIHIN JA KONKREETTISIIN TOIMENPITEISIIN

Kasvikattojen moninaiset hyödyt on selvityksessä jaettu neljään kärkiteemaan: Ilmastonkestävä kaupunki, Monimuotoinen luonto, Vehreä Vantaa ja Hyvinvointia kaupunkilaisille. Teemat tukevat myös useita YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n osa-alueita.

Kasvikattojen potentiaalisia hyötyjä tarkastellaan selvityksessä sekä paikallisella että alueellisella tasolla eri näkökulmista. Ilmastonkestävyys-teemassa huomioidaan hulevesien hallintakapasiteetti ja viilennysvaikutus sekä myös kasvikattojen materiaalien ja rakentamisen resurssiviisaus. Monimuotoisuus-teema nostaa esiin muun muassa sen, miten Vantaan luonnon erityispiirteet ja paikallinen lajisto voivat toimia lähtökohtana kasvikattojen rakentamisessa. Näkökulmia eri alueilla ovat esimerkiksi hupenevat elinympäristöt tai maisemalliset ja ekologiset yhteydet ja jatkumot (kuvio 2).

Hyvinvointiteemassa korostuvat vihernäkymien ja luontokontaktin tärkeys erilaisille kaupunkilaisryhmille ja miten niitä voidaan mahdollistaa kasvikattojen avulla muun muassa kulttuuriin, vapaa-aikaan ja koulutukseen liittyvissä hankkeissa. Vehreä Vantaa -teema liittää kasvikatot laajempaan kaupunkirakenteeseen ja -suunnitteluun, esimerkiksi alueiden omaleimaisuuden ja identiteetin rakentajina ja kaupungin viihtyisyyden lisääjinä.

Kaikissa teemoissa korostetaan yhteistyötä ja yhteissuunnittelua asukkaiden, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. huomioon otetaan myös esimerkiksi Vantaalla matkailevien tarpeet. Kärkiteemojen tavoitteiden ja niitä tukevan poikkitieteellisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta selvitykseen koottiin kattava suositeltujen toimenpiteiden kokonaisuus, joka ohjaa käytännön tasolla monipuolisia hyötyjä tuottavien kasvikattojen suunnittelua ja rakentamista. Oleellinen osa toimenpiteitä on kasvikattojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien kaupungin eri tahojen perehdytys ja koulutus kasvikattoselvityksen sisältöihin sekä yhteistyökumppaneiden tietoisuuden lisääminen Vantaan tahtotilasta.

Kaupunkiympäristölautakunnan alaisten yksiköiden toiminnassa kasvikattoja voidaan edistää esimerkiksi mallikaavamääräysten ja erilaisten tarkistuslistojen kautta. Kaavoittajan ja rakennusvalvonnan tarkistuslistojen avulla varmistetaan, että kasvikattojen moninaiset hyödyt tulevat huomioiduksi kaavoituksen ja rakentamisen eri vaiheissa. Kaupungin oma rakentaminen, pilottiprojektit ja tutkimus- ja kehittämishankkeet antavat laajat mahdollisuudet rohkeisiinkin avauksiin, joissa huomioidaan eri tavoin eri kärkiteemojen painotukset. Näiden projektien pitkäaikainen seuranta tarjoaa tärkeää tietoa toteutusten toimivuudesta. Rakentamisessa suunnitteluohjeet ovat keskeinen väline kestävän kehityksen mukaisten ja hyötyjä monipuolisesti tuottavien kasvikattojen edistämiseen.

KOTIMAISET JA KANSAINVÄLISET RATKAISUT TIENRAIVAAJINA

Kasvikattoselvitykseen liitettiin lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä erilaisista kasvikattoratkaisuista peruskorjauskohteista laajoihin kattoviljelmiin. Näitä ovat muiden muassa seuraavat kohteet: Tuusulantielle näkyvä Ruskeasannan sorttiasema Vantaalla on hyvä esimerkki siitä, miten kasvikatolla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja samalla käsitellään hulevesiä luonnonmukaisesti. Kasvillisuusalueiden vieressä sijaitsevat aurinkopaneelit lisäävät ratkaisun kestävyyttä.

Nykyisin niittykasvillisuuden peittämä sorttiaseman katto on myös näyttänyt miten käy, jos kasvillisuuden tarpeet unohdetaan ja kasvikatto yritetään toteuttaa liian ohuella kasvualustalla – seurauksena oli maksaruohokaton kuoleminen. Helsingin yliopiston viides ulottuvuus -tutkimusryhmä kehitti ratkaisun, jonka avulla katolla on nyt luonnon monimuotoisuutta tukeva, iloisesti kukkiva niittykatto keskisyvyydeltään noin 10 cm kasvualustalla. Katolta on löytynyt muun muassa siankärsämöä, keltamaksaruohoa, keltasauramoa, nurmikohokkia ja päivänkakkaraa.

Hollolan Rakennusbetoni ja Elementti Oy:n teollisuusrakennuksen katolla kehitettiin kevytsorabetonimurskepohjainen kierrätyskasvualusta yhtiön ja Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän yhteistyönä. Ratkaisu toimii hulevesien hallinnassa hyvin ja se tukee myös kasvillisuuden menestymistä. Kasvualustan alla on Lahden Vesijärven kunnostuksen yhteydessä niitettyä järviruokoa sekä lumppukuidusta tehty huopakerros. Järviruoko korvaa muovikerroksen salaojana ja lisää juurten kasvutilaa. Kasvualustalla ovat pärjänneet muun muassa särmämaksaruoho, tunturinurmikka, lampaannata, keltamaksaruoho, isomaksaruoho, kangasajuruoho ja ketoneilikka.

Hollolassa testattua rakennetta on sovellettu erilaisissa kohteissa, muun muassa Urban villa -talot Kivistön asuntomessualueella, Kormuniityn koirapuiston katos Vantaan Hakunilassa, As Oy Lahden Eliel, lintutarhan rakennus Heinolassa ja SYKE:n pyöräkatos Helsingissä.

Teksti: Taina Suonio ja Marja Mesimäki, kuvat: Taina Suonio ja Vantaan kasvikattoselvitys. Taina Suonio on FM, maisemasuunnittelija ja kasvikattoselvityksen työryhmän vetäjä, Marja Mesimäkin on VTM, ympäristösosiologi ja kasvikattoselvityksen vastaava kirjoittaja.