Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vuoden ympäristörakenne 2022 palkintoehdokas: Kirsikkapuiston peruskorjaus

Peruskorjatussa Kirsikkapuistossa yhdistyy kauneus, toiminnallisuus ja tekniset hulevesiratkaisut. Puiston noin 260 kirsikkapuuta, muut japanilaishenkiset istutukset ja rakenteet sekä hulevesiaihe muodostavat kokonaisuuden, jota tullaan kaukaa kokemaan, eritysesti Hanamin eli kirsikankukinnan aikaan.

Kirsikkapuisto perustettiin, kun japanilainen kauppias Norio Tomida teki aloitteen, että Helsingissä asuvat japanilaiset ja täällä toimivat japanilaiset yritykset voisivat lahjoittaa helsinkiläisille kirsikkapuita Hanami-juhlan pitämistä varten. Hanami on japania ja tarkoittaa kukkien katselemista. Järjestetyssä keräyksessä saatiin kokoon 152 rusokirsikkaa, jotka istutettiin Roihuvuoressa, Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmauksessa olevaan puistoon vuosina 2007‒2009. Roihuvuori-Seura on täydentänyt kirsikkaistutuksia vuodesta 2012 istuttamalla kirsikoita Vuoden roihuvuorelainen -arvonimen saajille. Ensimmäistä Hanami-juhlaa vietettiin Kirsikkapuistossa vuonna 2008.

Kirsikkapuiston pinta-ala on 5,8 hehtaaria. Puiston peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi vuonna 2015. Sen tavoitteena oli kohentaa puiston ulkoasua sekä parantaa puiston toimintaedellytyksiä Hanami-juhlaa sekä myös muita tapahtumia ajatellen. Lisäksi puiston läpi virtaavaa Porolahdenpuroa ja hulevesiviemäröintiä Abraham Wetterin tien alitse oli tarkoitus kehittää siten, etteivät hulevedet tulvi katualueelle. Puisto peruskorjattiin vuosina 2020-21. Kirsikkapuistoa on kehitetty edustavaksi, japanilaistyyliseksi puistoksi. Uusi pääsisäänkäynti ja sisääntuloaukio on rakennettu Abraham Wetterin tien ja Sahaajankadun kulmaukseen. Tärkeän näkymälinjan ja luontevan pääsisäänkäynnin paikalla aiemmin ollut koirapuisto siirrettiin vuosina 2017-18 n. 250 m päähän Porolahdenpuistoon.

Peruskorjauksessa puiston käytävät ja vanha tykkitieosuus on kunnostettu. Puiston halki ja hulevesiuoman reunoille on linjattu uusia käytäviä. Puiston keskellä oleva hiekkakenttä säilytettiin, mutta sen muotoa selkeytettiin ja kenttä varustettiin tapahtumasähköllä puiston tapahtumia, erityisesti Hanamia silmällä pitäen.

Puiston etelään avautuvalla rinteellä kasvaa kaarimuodostelmassa kirsikkapuita. Peruskorjauksessa puistoon istutettiin n. 90 kpl uutta kirsikkapuuta, jotka ovat 8 eri lajiketta. Lisäksi puistoon istutettiin japanilaisteemaan sopivia muita puuistutuksia, mm. pähkinäpuita. Hulevesiuomaan on istutettu 16 erilaista Iris-lajiketta, yhteensä n. 2800 kpl. Puistoon on istutettu myös noin 70 000 kpl sipulikukkaa.

Puiston japanilaishenkisyyttä on korostettu uusilla puistorakenteilla. Sisääntuloaukiolle rakennettiin porttiaihe sekä vesiaiheen äärelle puusilta, huoltosilta ja oleskelulaituri. Kaikki puiston uudet taitorakenteet on toteutettu kestävästä ja kauniisti harmaantuvasta, sertifioidusta azobesta, mikä vähentää rakenteiden huollon tarvetta. Hulevesiuoman rannoille suunniteltiin jalustat kookkaita koinoboreja eli karppiviirejä kannattelevia trussitolppia varten. 6-8 metrin pituiset viirit on saatu lahjoituksena Japanista. Ne asennetaan liehumaan hulevesiuoman ylle Hanamin ja muiden juhlallisuuksien yhteydessä. Jalustat on upotettu maahan kansien alle. Sisäänkäyntien yhteyteen on tehty japanilaishenkiset infopylväät. Lisäksi puistossa on tyyliin sopivia penkkejä ja pöytiä. Puistossa on myös japanilaistyylisiä kiveys- ja kiviaiheita.

Puiston läpi virtaava Porolahdenpuro tulvi aiemmin Abraham Wetterin tielle. Hulevesiuomaa, johon johdetaan hulevesiä laajalta alueelta Herttoniemen teollisuusalueelta, on laajennettu ja padottu siten, että puistoon muodostuu pysyvä vesipinta. Abraham Wetterin tien alitse rakennettiin uusi hulevesiviemäri lisäämään tulvatilanteen kapasiteettiä. Hulevesiviemärit varustettiin padottavilla sakkapesällisillä kaivoilla. Näiden muutostöiden ansiosta Abraham Wetterin tien tulviminen vältetään ja mereen valuvan veden laatu paranee, kun irtoaines jää viivytysaltaan ja kaivojen pohjalle. Peruskorjauksessa pyrittiin massatasapainoon; hulevesiuoman ja käytävien kaivamisesta syntyneitä maamassoja läjitettiin puistoon loiviksi nurmikummuiksi.

Hanamista on tullut rakastettu tapahtuma, jossa suomalaiset ja täällä asuvat japanilaiset voivat kohdata ja jakaa elämyksen yhdessä, kiitos Norio Tomidan ja aktiivisten roihuvuorelaisten. Kirsikkapuistosta on muodostunut kaupunginosansa nähtävyys ja roihuvuorelaisten ylpeys. Kirsikkapuiston historia on erinomainen esimerkki siitä, kuinka aktiiviset kaupunkilaiset ja kaupunginosayhdistys voivat toiminnallaan yhteistyössä kaupungin kanssa parantaa yksittäisen puiston ja samalla koko kaupunginosansa profiilia, minkä Kirsikkapuiston peruskorjaus kruunaa.

Teksti: Tiina Perälä ja Sofia Tigerstedt, kuvat: Pyry Kantonen Photography. Kirjoittajat ovat maisema-arkkitehtejä ja työskentelevät Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:ssa.