Viherratkaisut pyrkivät estämään mikromuovien kulkeutumista Itämereen

Suomen suurin yksittäinen mikromuovin lähde on tieliikenne, joka jo pelkästä ajoneuvojen renkaiden kulumisesta tuottaa vuosittain 5000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä. Mikromuovi kulkeutuu hulevesien mukana, josta se päätyy lopulta kuormittamaan vesistöjä, kuten Itämerta.

Viherratkaisut saattavat tulevaisuudessa nousta merkittävään rooliin mikromuovin torjunnassa ja Itämeren suojelussa. Itämeri on nuori, ainutlaatuinen ja herkkä merialue, joka on yksi saastuneimmista murtovesialtaista. Vesistössä on valmiiksi paljon ravinteita ja haitallisia aineita ja yksi esimerkki Itämeren kohtaamasta uudesta ongelmasta ovat mikromuovit.  

Helsingin Itämeren suojelutyötä koordinoiva Itämerihaaste on innoittanut kaupunkilaisia osallistumaan Itämeren suojelutyöhön. Yleisötempausten myötä Helsingin kaupunki sitoutui lahjoittamaan 5000 euroa Itämeren suojeluun ja raha päätettiin käyttää nopeisiin kokeiluihin, jossa yhteistyössä kiinnostuneiden ja idearikkaiden yritysten kanssa vähennetään meren muoviroskaantumista ja mikromuovia. 

Yksi kokeiluihin valituista yrityksistä on InnoGreen, joka testaa Helsingin Konalaan pystytetyn viherseinän kykyä vähentää huleveden mukana mereen kulkeutuvaa mikromuovia. InnoGreen (Green House Effect Oy) on vuonna 2010 perustettu vihersisustus- ja puutarhapalveluita tarjoava yritys, joka kehittää jatkuvasti uusia taloudellisia ja ekologisia vihertuotteita, joilla voi olla vaikutuksia myös yhteiskunnallisella tasolla.  

– InnoGreen on ilolla mukana Itämerihaasteessa. Haluamme luoda kaupunkilaisten elämänlaatua parantavaa vihreyttä. Tutkimalla mikromuovien ja muiden epäpuhtauksien suodattamista, saamme arvokasta tietoa, jonka avulla pystymme kehittämään ympäristöhaasteisiin vastaavia viherratkaisuja, kertoo pihapuolen vastaava Mats Wikström InnoGreenilta. 

InnoGreen on yhteistyössä Itämerihaasteen nopeiden kokeilujen kanssa pystyttänyt Konalaan viherseinän, jolla testataan, miten tehokkaasti ajoneuvojen renkaista irtoavaa mikromuovia voidaan suodattaa hulevedestä ennen sen päätymistä Itämereen. 

Sijoitetaan vihreää sinne, missä sitä ei vielä ole 

Viherseinä on sijoitettu Konalan virkistysaluereitin varrelle, Mätäjoen vierelle ja Kehä I:sen sillan kupeeseen, jossa se voi tehokkaimmin suodattaa mikromuovia.  

Kesti aikaa löytää sopivaa kohdetta, johon on helppo pääsy ja minne voi helposti yhdistää tämän kaltaista kokeilua. Koimme, että siltarakenteet ovat harmaata aluetta, jota ei ole vielä käytetty hyödyksi. Visiona oli kiinnittää viherseinä sillan rakenteeseen, mutta kokeilua varten seinä on osittain kiinnitetty siltaan ja sen voi myös purkaa siitä pois, tiivistää Wikström. 

Toimintojen yhdistäminen jo olemassa oleviin rakenteisiin onkin InnoGreenin päätavoite. Rakenne ei toimi pelkästään nättinä viherseinänä, vaan on osa laajempaa hulevesien hallintaan liittyvää kokonaisuutta.  

Viherseinä on modulaarinen järjestelmä, jota voidaan mukauttaa monipuolisiin kohteisiin pienillä muutoksilla. Mikromuovin suodatus tapahtuu seinän kasvualustassa. Kehä I:sen varrelta johdetaan vesi suoraan viherseinän kasvualustaan, josta se käy kasvualustan läpi ja valuu ylivuotona ulos järjestelmän alaosasta.  

– Kasvualusta on hyvä tapa suodattaa mikromuoveja, sillä sen uusiutuminen on helppoa ja kestävää. Elinkaarellisesti kasvualusta on helpompi käsitellä ja uusia, kuin esimerkiksi painavat hiekka- ja sorafiltterit. Kun kasvualustafiltteri täyttyy, se täytyy tyhjentää ja uusia. Käytettyä kasvualustaa voidaan käyttää uudelleen, Wikström kertoo.  

Suodattava kasvualusta sisältää kaksi eri kasvualustaseosta. Kasvualustan tulee olla kevyttä vertikaalisessa rakenteessa, läpäisevää ja mikromuovia suodattava. Oikean seoksen löytäminen on vaatinut pitkää ja omarahoitteista tutkimustyötä InnoGreeniltä, jota jalostetaan edelleen sopivammaksi.  

Kasvualustaan on valittu monivuotisia, syksyllä kukkivia kasveja, joita löytyy suomen luonnosta ja pystyvät elämään suolaisissa olosuhteissa. Betonimurska katteena suojaa viherseinän pintaeroosiota sekä sitoo vettä kasvien hyötykäyttöön myös kuivina kausina. Hulevesiä halutaankin käyttää paikallisesti niin paljon kuin mahdollista.  

Varsinainen tutkimus tehdään vesinäytteistä. Ensimmäinen näyte otetaan Kehä I:ltä satavasta hulevedestä ja toinen ylivuotoputkesta, josta hulevesi on kulkenut kasvualustan läpi.  

Viherseinän ominaisuuksista suodatinratkaisuna odotetaan vielä tuloksia, mutta ensimmäiset testaukset viherseinän kyvystä suodattaa mikromuoveja ovat tähän mennessä olleet lupaavia. Tutkimukseen sisältyy viherseinän suodatuskyvyn lisäksi puhdistusprosessin kannalta optimaalisen mikrobi-inakulaation, maaperätyyppien ja kasvilajikkeiden selvittäminen sekä puhdistusjärjestelmän elinajan määrittäminen. 

Konalan viherseinän kokeilun ympärillä tullaan tekemään jatkotutkimuksia ja InnoGreen etsii innokkaita yhteistyökumppaneita tarttumaan mikromuoviongelmaan.  

Lähteet:  

Kuvat ja teksti: Essi Mäkinen
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 1/2021.


Itämerihaaste - Puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri 

Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupungin toimesta lähtenyt verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan Itämeren suojeluun, tekemään oman Itämeri-toimenpideohjelmansa ja alkavan toteuttaa sitä. Haasteen valmistelussa kaupungit halusivat sitoutua ja toimia suunnannäyttäjinä Itämeren suojelutyössä. Vuonna 2020 Itämerihaasteen verkostoon on liittynyt jo 313 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren rantavaltioista. Jokainen kumppani on omalta osaltaan saanut Itämeren tilannetta parannettua.   

Itämerihaasteessa tehdään töitä monen eri osa-alueen kanssa, josta esimerkiksi rantojen siisteys ja meren roskaantuminen on yksi viime vuoden suurimpia haasteita. Turun ja Helsingin kaupungin yhteisessä Itämerihankkeen keskiössä ovat hulevedet ja lisäksi kaupungin purot ja joet ovat nousseet aikaisempaan isompaan rooliin Helsingin kaupungin valtuustostrategian luonnonsuojelutyössä.  

Runsaat sadevedet onkin yksi niistä asioista, jotka näkyy ja tuntuu jo nyt muuttuvassa ilmastossa. Sen takia toimenpiteet, joiden avulla vähennetään viemäriverkostoon valuvia sadevesiä ja ohjataan hulevesiä, ovat keskeisiä toimenpiteitä huolehtimaan meren puhtaudesta tulevina vuosina.  

Konalan viherseinä on yksi Itämerihaasteen kehityskelpoisimmista ja mielenkiintoisimmista hankkeista. Tutkimus mikromuovien vaikutuksista on vielä aika alkutekijöissä, mutta koen että kaikkia vaikutuksia ei tarvitse olla tiedossa siinä vaiheessa, kun toimitaan ja pyritään löytämään ratkaisuja vähentää mikromuovien kulkeutumista vesistöihin. Kumipyöräliikennettä tulee joka tapauksessa olemaan, vaikka suosisimme joukkoliikennettä, kävelemistä sekä pyöräilyä, jolloin tarvitsemme keinoja vähentää konkreettisesti mikromuovia ja sen kulkeutumista luonnossa.  

On mahtavaa, että voimme tehdä yhteistyössä monipuolista luonnonsuojelutyötä niin tiedeyhteisön, kaupunkien sekä aktiivisten ja kunnianhimoisten yrityskumppaneiden kanssa.  

Kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki