Laidunnus kuuluu kulttuurimaisemaan

Laidunnus on tehokasta luonnonhoitoa verrattuna ihmisen suorittamaan raivaamiseen, niittoon ja niittojätteen keräämiseen tai vieraslajien hävittämiseen. Sopimuksellinen luonnonlaidunnus on tärkeä yhteistyömuoto arvokkaiden alueiden hoidossa ja kehittämisessä. Sopimuslaidunnus kannattaa kohdistaa alueille, missä sillä pystytään tuottamaan suurin arvo ympäristölle. Parhaita laidunnuskohteita ovat alueet, missä laidunnus lisää kohteen maisema-arvoja, luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja.

ELONKIRJO HYÖTYY

Laidunnus muuttaa hoidettavan alueen kasvillisuutta sekä hyönteis- ja lintulajistoa. Laidunnuksen mekanismeja on ihmisen mahdoton korvata tai korvaaminen olisi hyvin työlästä. Luonnonlaitumet ovat lajirikkaita, koska laidunnuksen ansiosta laidunten kasvimassa ja ravinteet vähenevät. Eläimet syövät myös puuntaimet ja pitävät siten alueet valoisina. Valoisat alueet ovat taas lämpimämpiä maan pintaan pääsevän säteilyn ansioista. Näin syntyy lämmin, niukkaravinteinen ja kuiva pienilmasto, jossa viihtyvät pienikokoisemmat ja vaateliaat kasvilajit. Myös monet hyönteislajit ja erityisesti pölyttäjät viihtyvät tällaisissa ympäristöissä. Laiduntamalla pelastetaan myös  pörriäiset.

Eläinten lanta luo elinpaikkoja harvinaistuville hyönteislajeille, kuten lantakuoriaisille. Alueet, joilla on hyönteisiä ja matala kasvusto ovat linnuillekin edullisia ympäristöjä.
Laidunnuksella voidaan luoda sellaista ympäristöä, mitä ei mitenkään muuten ole mahdollista toteuttaa. Laidunnus luo esteettisiä puistomaisia ympäristöjä, missä luonto kukoistaa. Hyviä laidunalueita ovat perinnebiotoopit, erilaiset niityt sekä puoliavoimet lehtipuuvaltaiset kohteet. Luonnonlaitumissa yhdistyy vuosisatainen perinne, luonnon monimuotoisuus ja ainutlaatuiseksi kehittyvä maisema.

Sopimuslaidunnus on toimintamalli, jossa karjanomistajan eläimet laiduntavat korvausta vastaan toisen maanomistajan alueilla.

SOPIMUSLAIDUNNUS

Sopimuslaidunnus on toimintamalli, jossa karjanomistajan eläimet laiduntavat korvausta vastaan toisen maanomistajan alueilla. Sopimuslaidunnuksessa sovitaan työnjaosta, vastuista ja kustannuksista kirjallisella sopimuksella. Sopimuslaiduntamisen tukena toimii verkkopalvelu, laidunpankki.fi. Laidunpankissa voi ilmoittaa maksutta vapaista laidunalueista ja eläimistä sekä laiduntamiseen liittyvistä luonnonhoidon palveluista. Laidunpankista löytyvät myös tarvittavat sopimuspohjat ja lisätietoa aiheesta.

Laidunnuksen perustamiskustannukset ovat melko huomattavat, mutta vuosittaiset ylläpidon kustannukset jäävät vastaavasti varsin pieniksi. Sopimuslaidunnus
on maksullinen palvelu, sillä eläinten valinta, kuljettaminen ja eläinrekisterin ilmoitukset vievät karjanomistajan työaikaa. Kustannuksen suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta ilmaiseksi eläimiä ei laitumelle saa.

Laiduneläinten tarkkailu niiden arkisissa puuhissa hoitaa ympäristösuhdettamme ja lisää ympäristön meille tarjoamaa hyvinvointia.

LAIDUNNUS ON TAVOITTEELLISTA LUONNON- JA MAISEMANHOITOA

Luonnonlaitumet tarvitsevat aina hoitosuunnitelman. Yleensä se laaditaan viideksi vuodeksi. Hoitosuunnitelma määrittää peruskunnostustoimet, vuosittaiset hoitotoimet, eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat sekä eläinmäärän ja -lajin määrityksen. Suunnitelmaan kirjataan myös luonnonhoidon tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Sopimuslaidunnus on palkitsevaa työtä, joka vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Laidunnuksen aloittamiseen liittyviä toimia ovat muun muassa peruskunnostusraivaus, aitalinjojen avaaminen ja aidan rakentaminen. Vuosittaisia hoitotoimia ovat eläinten valvonta, juomaveden saatavuuden varmistaminen ja aitojen korjaaminen.

Joskus joudutaan tekemään hoitoraivausta ja täydennysniittoa. Vuodet ovat säiden puolesta hyvin vaihtelevia ja se vaikuttaa laitumella olevan rehun määrään. Muutoksiin joudutaan reagoimaan eläinten määrää muuttamalla. Sopimuslaidunnukseen kuuluu myös viestintä koko laidunnuskauden ajan. Laidunnus on positiivinen asia ja se kerää aidan viereen yleisöä. Laiduneläinten tarkkailu niiden arkisissa puuhissa hoitaa meidän ympäristösuhdettamme ja lisää ympäristön meille tarjoamaa hyvinvointia. Toisinaan on ihmisiltä jo unohtunut, miten eläinten kanssa toimitaan, ja siksi on tarpeen laatia yleisölle käyttäytymisohjeet. On hyvä kertoa, ettei eläimiä saa ruokkia, sillä ruuan ne saavat laitumelta tai että, koirat kuuluvat hihnan päähän ja laitumen ulkopuolelle.

Teksti: Auli Hirvonen, kuvat: Auli Hirvonen ja Riikka Söyrinki. Kirjoittaja työskentelee maisema- ja ympäristöasiantuntijana ProAgria Etelä-Suomi ry:ssä/ MKN Maisemapalveluissa. Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 3/2022.