Ajankohtaista lainsäädännöstä: Lannoitevalmistelain uudistus etenee

Lannoitevalmisteet sekä niiden kaupan ja käytön säätely 

Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet, kalkitusaineet, maanparannusaineet, kasvualustat ja mikrobivalmisteet. Niitä säätelee lannoitevalmistelaki, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön vastuualueeseen ja jonka valvonnasta vastaa Ruokavirasto. 

Nykyinen lannoitevalmistelaki on vuodelta 2006. Sen tavoitteena on, että Suomessa markkinoille saatettavat lannoitevalmisteet ovat turvallisia ja hyvälaatuisia ja kasvintuotantoon sopivia. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää lannoitevalmisteiksi sopivien sivutuotteiden hyötykäyttöä – turvallisuudesta tinkimättä.   

Nykyisin voimassa olevan lain mukaan jokaisen Suomessa markkinoille saatettavan ja maahan tuotavan lannoitevalmisteen tulee kuulua joko kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon, joka on nähtävissä Ruokaviraston verkkosivuilla, tai EY-lannoitteiden osalta EY-lannoitetyyppien luetteloon.  

EU:n lannoitevalmisteasetus yhtenäistää käytäntöjä 

EU:lta on tullut uusi lannoitevalmistusasetus vuonna 2019, ja sen soveltaminen CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa alkaa 16.7.2022. Tämä uusi asetus yhdenmukaistaa Euroopan unionin alueella markkinoitavien lannoitevalmisteiden valmistus- ja laatuvaatimukset. Tyyppinimistä on luovuttu. Sen sijaan uudessa EU:n asetuksessa lannoitevalmisteet on jaettu toimintaperustaisiin tuoteluokkiin (PFC), joita on yhteensä seitsemän. Sallitut raaka-aineet on määritelty ainesosaluokissa (CMC), joita on tällä hetkellä yhteensä 14. 

Suomessa markkinoitavia lannoitevalmisteita voidaan myös jatkossa valmistaa kansallisen lannoitelainsäädännön vaatimusten mukaisesti – tai noudattaa EU:n asetuksen vaatimuksia ja kiinnittää CE-merkintä tuotteelle. CE-merkinnän kiinnittäneen tuotteen valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset, ja tuotetta voidaan markkinoida koko EU- ja ETA-alueella ilman lisätestejä. Siirtymäkauden ansiosta sellaiset erät, jotka on toimitettu EU:n tullialueelle ennen 16.7.2022 voidaan markkinoida viimeiseen käyttöpäivään saakka. Koska lannoitevalmisteilla yleensä ei ole viimeistä käyttöpäivää, käytännössä tällaiset erät ovat myytävissä loppuun. 

Miksi suomalaista lannoitevalmistelainsäädäntöä uudistetaan? 

Käynnissä olevan lannoitelainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on valmistella EU:n lainsäädäntömuutosten vaikutukset lainsäädäntöön. Näitä ovat jo aiemmin mainittu EU:n lannoitevalmisteasetus ja lisäksi markkinavalvonta-asetus ja eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita koskeva asetus sekä jätedirektiivi. Samalla tarkastellaan kansallisista tarpeista nousevia uudistustarpeita. Lannoitelain lisäksi uudistetaan lain nojalla annettavia asetuksia. Tavoitteena on saada uusi laki voimaan 16.7.2022. 

Lannoitevalmistelainsäädännön uudistusta maa- ja metsätalousministeriössä valmisteleva neuvotteleva virkamies Titta Berlin kertoo, että kiertotalouden tavoitteet ohjaavat valmistelutyötä.  

– Esimerkiksi nykyinen vanhentunut tyyppinimirakenne on 1970-luvulta. Silloin kiertotaloudesta ei tiedetty. Typpinimistä luovutaan ja tilalle tulevat vastaavat EU:n tuoteluokat ja niitä koskevat tuotevaatimukset. Uuteen järjestelmään siirtymiseen varataan reilusti aikaa, ja alkuvaiheessa uusi ja vanha järjestelmä ovat käytössä rinnakkain.  

Millaisia viheralueiden kasvualustoja koskevia muutoksia on valmisteilla? 

Titta Berlin valottaa vihersektorin näkökulmasta kiinnostavia lainsäädännön muutoksia. Kasvualustan määritelmää ollaan muuttamassa niin, että jatkossa kasvualusta on muu kuin paikan päällä oleva maa-aines. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että paikalla olevaan maahan lisättävät ainekset – lannoitteet ja maanparannusaineet – ovat jatkossakin lannoitevalmistelainsäädännön piirissä, mutta itse paikalla oleva, parannettava maa-aines ei. Tämä edistää paikallisten maa-ainesten käyttöä viherrakennushankkeissa. Ruokaviraston ohjeistuksen avulla käytäntöjä edelleen linjataan ja tarkennetaan. 

Viheralan toimijoita on huolettanut niin sanottu ankaran vastuun periaate eli vahingonkorvausvelvollisuus. Titta Berlin kertoo, että vahingonkorvausvelvollisuudesta on keskusteltu niin tämän lainvalmistelutyön yhteydessä kuin jo nykyisin voimassaolevaa lakia valmisteltaessa. Keskustelun lopputulemana on, että se on edelleen jäämässä lakiin. 

Pieni kevennys on tulossa kompostointia koskeviin vaatimuksiin: jatkossa lehtikompostin tai jätevesilietepohjaisen kompostin valmistus ei edellytä erillistä laitoshyväksyntää. Tällä halutaan vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Ruokavirasto valvoo silti toimintaa tarvittaessa omavalvonnan kautta sekä lopputuotteiden laatua valvomalla. Itse jätevesilietteen käsittelyä koskevat luonnollisesti ympäristölainsäädännön vaatimukset ja myös lannoitelakiin tulee käsittelyvaatimuksia. 

Rakentamisen kaivumaista muodostettujen kierrätyskasvualustojen käytön yleistymistä on rajoittanut nykyisen lannoitevalmisteasetuksen kasvien lisääntymisosiin, eli käytännössä juuriin ja maavarsiin sekä siemeniin kohdistuvat rajoitukset. Nämä vaatimukset olisivat poistumassa asetuksesta, joten jatkossa sallitut rikkakasvipitoisuudet määritettäisiin käyttäjän ja tuottajan välisellä sopimuksella. Kasvualustoja koskevat kuitenkin edelleen kasvinterveyslainsäädäntö sekä vieraslajilaki. Vieraslajilain perusteella jatkossakaan kasvualusta ei saa levittää haitallisia vieraslajeja lainkaan eikä muitakaan vieraslajeja luontoalueille. 

Fosforin enimmäispitoisuuksia peltotuotannossa on aikaisemmin ohjattu ympäristökorvauksen ehtojen avulla. Fosforin raja-arvojen sääntely siirtyy lannoitevalmistelainsäädäntöön, ja tulevaisuudessa fosforin pääsyä vesistöihin säädellään asetuksella eikä käytön rajoittamisesta makseta korvauksia. Asetus tulee kattamaan maa- ja puutarhatalouden lisäksi ympäristö- ja viherrakentamisen. Typpeä koskevat rajoitukset sisältyvät entiseen tapaan ympäristölainsäädäntöön kuuluvaan nitraattiasetukseen.  

Kasvualustojen valmistajia suuresti kiinnostavat end of waste (EoW)-kysymykset, eli jätteeksi luokittelun päättymisen kriteerit ovat parhaillaan Suomen ympäristökeskuksessa selvitettävänä. Selvityksen tulokset vaikuttavat jätelainsäädäntöön. Tämänkin määrittelytyön tavoitteena on helpottaa kierrätystä. 

Kuinka lainsäädäntötyö etenee? 

Tavoitteena on saada lakiluonnos tämän vuoden aikana lausunnolle. Laille on varattu eduskunnan esittelyaika viikolle 10, ja sen on tarkoitus astua voimaan ensi kesänä. Maa- ja metsätalousministeriö tulee viestimään lain käsittelyn etenemisestä.  

Suuri osa vihersektoria eniten kiinnostaneista kysymyksistä sijoittuu kuitenkin asetustasolle. Asetusten valmistelu on käynnistymässä, ja vuosi 2022 tulee olemaan aktiivista asetusten valmistelutyötä. Asetusten valmisteluun sidosryhmät otetaan aktiivisesti mukaan, Titta Berlin lupaa. 

Lisätietoja: Lannoitevalmistelain kokonaisuudistus 

Teksti: Elina Regårdh. Kirjoittaja on MMM ja toimii WSP:ssä projektijohtajana. Hän osallistuu myös Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän toimintaan. 
Juttu on julkaistu Viherympäristö-lehden numerossa 6/2021.