Luomuhuleveden hallinta kiinteistön pihalla

Huleveden eli sade- ja sulamisvesien hallinnan tavoitteena on aiemmin ollut rakenteiden ja niiden perustusten kuivana pitäminen ja kulkuväylien käyttöturvallisuus. Pihan pintojen kallistamisella ja kouruilla ohjaamalla pintavalunta on johdettu sadevesikaivon kautta kunnalliseen hulevesiviemäriin. Edelleen hyvä pintavesisuunnitelma pitää perustukset ja kulkuväylät kuivina, mutta suoraviivaisen sadevesiviemäriin johtamisen rinnalle on noussut runsas vaihtoehtojen kirjo erityisesti kiinteistöpihoille.

Hulevedenhallinta ei ole vain veden juoksutusta pois pihamaalta. Itseasiassa luonnonmukainen huleveden hallinta on vedestä ilakointia kaikin mahdollisin keinoin ennen kuin se tulvatilanteessa päästetään hulevesiviemäriin. Tämä ajatus toteuttaa isoimpien kaupunkien hulevesiohjelmia, joissa poikkeuksetta ensimmäisenä prioriteettina mainitaan huleveden paikallinen hallinta. Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi ränniveden suoran viemärikytkyn purkamista ja pihan päällystepinnoilta syntyvän huleveden vähintään osittaista hyödyntämistä nurmikoilla, istutuksilla tai erityisissä suodatuspainanteissa.  

Kokonaiskuva huomioiden 

Uusimuotoinen huleveden hallinta on törmäyskurssilla tiivistyvän kaupunkirakenteen ja lisääntyvien tonttitoimintojen kanssa, mikäli suunnittelussa ei osata yhdistellä eri pihatoimintoja samoille alueille. Harmillisen usein kerrostaloyhtiön pihalle on ehdotettu valtavan isoa hulevesilammikkoa, joka tulisi olemaan suuren osan vuodesta täysin kuiva ja roskia keräävä monttu nurmikon keskellä. Hyvällä suunnittelulla hetkelliset lätäköt saadaan sijoitettua mielekkäästi niihin toimintoihin, joita ei yleensä sateella edes käytetä, kuten pelikenttään tai oleskelupaikan reunamille.   

Hulevesi- ja pihasuunnittelu kulkevat käsikädessä, sillä näin pihan kokonaisjäsentely säilyy selkeänä. Pääkulkuväylät ja pelastustiet on oltava aina turvallisesti käytettävissä, eikä esimerkiksi lumen kasauspaikkaa pitäisi sijoittaa niin, että sulamisvesi kulkee pääkulkuväylän ylitse ja yöpakkasilla aiheuttaa aamuliukkautta. Niinkin pieni yksityiskohta kuin reunakivien lisääminen kulkuväylille muuttaa kokonaan viereisen istutusalueen veden saannin. Luonnonmukaisella huleveden hallinnalla voidaan siten myös tukea tonttikasvillisuuden veden saantia. Kuivuuden kun on todettu olevan yleisin kasvien kasvua rajoittava tekijä kaupunkiympäristössä.  

Huleveden hallinta on monivaiheinen ketju 

Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla jäljitellään yleisen veden kierron eri prosesseja eli veden varastointia, imeytystä, kulkeutumista (johtamista) ja haihtumista. Rakennetussa ympäristössä ja erityisesti asuintonteilla eri hallintamenetelmät kuuluvat tontin eri kohtiin. Esimerkiksi rännivedet johdetaan ensin etäämmälle rakennuksesta, jotta hulevedellä ei kuormiteta perustuksia ja routasuojauksia. Vesi voi muodostaa lätäköitä tai altaita kun etäisyys rakennukseen on yli kolme metriä, erityisesti jo lammikoituvan veden halutaan myös imeytyvän maahan. Toki sadevesi voi kerääntyä myös altaaseen, jonka pohja on vettä läpäisemätön, mutta silloin varastotilavuuden ylittävä vesimäärä jatkaa matkaa seuraavalle etapille. Huleveden hallinta on siten monivaiheinen ketju erilaisia veden imeytymis-, varastointi- ja suodatusmenetelmiä, jossa vesi kulkee painovoimaisesti kohti seuraavaa aluetta. Ketjun lopussa tulee olla ylivuoto kunnalliseen järjestelmään mahdollisia rankkasateita varten. 

Huleveden hallintaketjun rakentamisessa on pidettävä mielessä kasvien ja veden yhdistäminen. Yhdistäminen jää puolitiehen, mikäli suunnittelussa keskitytään vain huleveteen. Kaksijakoinen ajattelutapa tulee hyvin esille esimerkiksi nurmikon käsittelyssä hulevesisuunnitelmassa. Yllättävän usein näkee sadevesikaivon nurmikkoalueen keskellä niin, että sen tehtävänä täytyy olla ainoastaan nurmikolta itseltään syntyvän pintavalunnan käsittely. Hyvin perustetulta ja laajalta nurmikolta syntyy käytännössä vain harvoin hulevettä. Toisaalta nurmikko saatetaan rajata reunakivillä sitä kiertävistä betonikivikäytävistä, jolloin käytäviltä syntyvä hulevesi ohjataan suoraan kovalta pinnalta sadevesikaivoon. Nurmikko voisi hyvin olla yksi osa pihan hulevesien hallintarakennetta, kunhan sen rooli on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi osaksi koko hallintaketjua. Samalla on tunnistettava kasvimaailman toimintarajoitteet talvi- ja tulvatilanteissa. Nurmikko, joka on osa hulevedenhallintaa, ei samalla voi olla samettista priimanurmikkoa. 

Luonnonmukaiseen huleveden hallintaan liittyy tiukasti myös oikeanlainen panostaminen hoitoon ja kunnossapitoon. Kun vettä kuljetetaan painovoimaisesti ketjun osasta toiseen, kulkeutuu sen mukana joka tapauksessa kiintoaines, mutta myös tupakantumpit ja karkkipaperit. Hoito tarkoittaa siten säännöllistä roskien ja kiintoaineksen poistoa sen lisäksi, että se on elävän kasvillisuuden hoitoa ja huolenpitoa.  

Teksti ja kuvat: Outi Tahvonen 
Juttu on julkaistu Vihreässä Kirjassa 2021.