Miten hallita viherkattojen- ja kansien rakennuttamisen prosessia?

Viherkattoja- ja kansia suunnitellaan ja rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Jotta varmuudella päästään hyvään lopputulokseen, pitäisi kaikkien hankkeisiin osallistuvien tahojen hankkia lisää osaamista aiheesta.

Ensimmäiseksi on syytä selvittää, tarvitaanko hankkeessa viherkattoa. Syitä tällaiselle tarpeelle on lukuisia, joista merkittävin on hulevesien hallinta. Asemakaavassa voi olla jo määräyksiä sen toteuttamiseksi. Yleensä vaaditaan viherkatto osana hulevesien hallintasuunnitelmaa. Tarkempia määrällisiä tai laadullisia määräyksiä ei yleensä esitetä. Keski-Euroopassa usein määritellään tontilta viemäristöön tulevien hulevesien määrä esimerkiksi litra/sekunti ja se voi olla kriittisillä osilla kaupunkia kokoluokkaa 0,5–1 litraa/sekunti eli todella vähän. 

Muita tarpeita voivat olla turvallinen oleskelu ja ulkoilu, estetiikka, ilmastonmuutoksen vastainen toiminta tai vaikkapa myynti ja markkinointi. 

Jos tarveselvitysvaiheessa todetaan, että kohteeseen tarvitaan viherkatto, niin seuraavaksi määritellään minkä tyyppinen on tuleva viherkatto.  Riittääkö rakenteiltaan ohutkerroksinen, kasvillisuuspeitteinen katto, tehdäänkö kattopuutarha oleskelualueineen vai jotakin siitä väliltä? 

Hankesuunnitteluvaiheessa tarkennetaan viherkaton laajuus, ominaisuudet, laatu, kustannukset yms. sillä tarkkuudella, että tilaaja voi tehdä hankintapäätöksen. Viheralan ammattilaisten osaaminen olisi tarpeen jo tarvesuunnittelussa, mutta viimeistään nyt olisi syytä kiinnittää hankkeeseen viherkattorakentamiseen perehtynyt suunnittelutoimisto tai konsultti. Tämä taho voi auttaa muun muassa tarkemmassa kustannusten selvittämisessä sekä rakenteisiin kohdistuvissa painoissa ja tilatarpeissa. Jo tässä vaiheessa olisi hyvä pohtia sitä, minkälainen saavutettavuus katolla on rakentamisen näkökulmasta, minkälaisia tuulikuormia katolle kohdistuu jne. 

Suunnittelun valmisteluvaihe on erittäin tärkeä. Siinä muun muassa organisoidaan ja koordinoidaan eri suunnittelijoiden tehtävät. Esimerkiksi vesien ohjaus katolla vaatii huolellista suunnitelmien yhteensovittamista.  Tällä hetkellä LVI-suunnittelija määrittää kaivojen paikat ja koot ennen kuin kyseessä oleva alue on suunniteltu yhtään pidemmälle. Tämän johdosta kaivoja on usein aivan liikaa ja ne ovat väärissä paikoissa. Samasta syystä puuttuvat kasteluun vaadittavat kiinteät vesipisteet melkein aina. Viherkattojen ja -kansien suunnittelu vaatii aina yhteistyötä ainakin vihersuunnittelijoiden, LVI-suunnittelijoiden ja rakennesuunnittelijoiden välillä. Harvalla tilaajalla on vahvaa osaamista viherkattojen ja -kansien tilaamisesta. Tällaisen erikoisosaaminen hankkiminen ulkopuoliselta konsultilta olisi järkevää. 

Suunnittelun ohjausvaiheessa pitäisi varmistaa tavoitteiden saavuttaminen. Työtä vaikeuttaa se tosiasia, että rakennesuunnittelun ratkaisuista ei ole yksimielisyyttä. Insinöörikunnalle ei ole ollut helppoa sopeutua viherkattojen ja -kansien mukanaan tuomille tarpeille. Tilanne Keski-Euroopassa on täysin erilainen – rakennustavoista on yksimielisyys, eikä niistä tarvitse väitellä. Tietämys rakennusten kattojen hulevesien hallinnasta on laajaa ja kehitys on johtamassa siihen, että vesistä on tullut ongelman sijaan resurssi. Viheralan suunnittelutoimistoista aika harva on paneutunut huolella uusien työtehtävien vaatimuksiin. Koska insinöörikunta selvästi vieroksuu näitä uusia tehtäviään, olisi oiva tilaisuus saada enemmän vaikutusvaltaa ja laajempia toimeksiantoja rakennesuunnittelusta. Se vaatii luonnollisesti perehtymistä asiaan. 

Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen asetettujen tavoitteiden tulee seurata myös rakentamisvaiheen läpi. Jos budjettivaraukset on tehty ammattimaisesti, ei urakoitsijan valinnassa tule vaikeuksia. Mikäli jostain syystä näin ei ole tehty ja rakentamiseen varatut rahat eivät riitä, pitää tilaajan olla tarkkana, ettei säästetä asetettujen tavoitteiden kustannuksella. Jos jo alkuvaiheessa on esimerkiksi sitouduttu tiettyyn hulevesien hallinnan tasoon, ei urakkaneuvotteluissa voi pienentää kennoston kokoa tai ohentaa kasvualustakerroksia. Neuvotteluista vastaavan täytyy olla selvillä rakentamisvaihetta edeltävistä päätöksistä, jotta päästään alkuperäisten tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen. 

Joskus on kuultu väittämiä, että viherkattojen kasvillisuus ei vaadi lähes minkäänlaista ylläpitoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Katoilla ja kansilla vaadittavat hoitotoimenpiteet on hyvin eritelty Viherympäristöliiton ja Kattoliiton yhteistyössä teettämässä opaskirjassa. Kun kallis rakentamistyö on tehty ja kiinteistön osasta on tullut tilaajan omaisuutta, on tätä omaisuutta myös vaalittava ja sen arvon säilyttävä. Viheralalta löytyy ammattilaiset tähän tehtävään. 

5 vinkkiä viherkaton tilaajalle 5 vinkkiä viherkaton rakentajalle 
  1. Selvitä, miksi kohteeseen tarvitaan viherkatto ja aseta tarpeen mukaiset tavoitteet viherkaton toteutukselle. 
  2. Viherkattojen asiantuntija mahdollisimman aikaisin mukaan. 
  3. Budjetoi viherkaton rakentaminen realistisesti. 
  4. Etene alussa asetettujen tavoitteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Älä hukkaa tavoitteita matkan varrella, pysy tehdyissä päätöksissä. 
  5. Varaa ylläpitoon riittävät resurssit. 
  1. Varmista aikataulut ja panosta toteutuksen ennakkosuunnitteluun. 
  2. Tarkista katon vedeneristys. 
  3. Suunnittele nostot – materiaalien pistekuormat. 
  4. Varmista kasteluveden hyvä saatavuus – kiinteät vesipisteet. 
  5. Työturvallisuus. 

Teksti: Jouko Hannonen 
Juttu on julkaistu Vihreässä Kirjassa 2021.