{"id":1026,"date":"2025-12-11T12:26:49","date_gmt":"2025-12-11T10:26:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1026"},"modified":"2026-01-20T06:25:40","modified_gmt":"2026-01-20T04:25:40","slug":"globaali-tiekartta-patistaa-ja-ohjaa-kohti-luontopohjaisia-ratkaisuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/12\/11\/globaali-tiekartta-patistaa-ja-ohjaa-kohti-luontopohjaisia-ratkaisuja\/","title":{"rendered":"Globaali tiekartta patistaa ja ohjaa kohti luontopohjaisia ratkaisuja"},"content":{"rendered":"\n<p>Teksti: Liisa Hyttinen<\/p>\n\n\n\n<p>Kaupunkien luontopohjaiset ratkaisut ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ilmasto- ja biodiversiteettikriisin ratkaisemiseksi, todetaan koko maailman kattavassa tiekartassa, joka julkaistiin marraskuussa 2025. <\/p>\n\n\n\n<p>Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen aluekohtainen maailmanlaajuinen arviointi, jossa tarkastellaan, miten kaupungit toimivat luonnon kanssa ratkaistakseen ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, saastumista, ihmisten terveytt\u00e4 ja sosiaalista eriarvoisuutta koskevia, toisiinsa sidoksissa olevia kriisej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiekartta tunnistaa kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen parantavan ilmastoresilienssi\u00e4 ja luonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 ekosysteemien toimintaa. Niiden todetaan tukevan ihmisten terveytt\u00e4 sek\u00e4 auttavan luomaan yhteytt\u00e4 ihmisten ja luonnon v\u00e4lille. Jotta n\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dyt voidaan saavuttaa laajamittaisesti, niin kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen edist\u00e4miselle tarvitaan globaalit tavoitteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska kyseess\u00e4 on niin kriittisell\u00e4 tavalla tarpeellinen ja kiireellinen muutos, tulisi luontopohjaiset ratkaisut integroida vahvasti osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja talouden prosesseja. Luontopohjaisuuden tulisi olla pakollista, ei vain yksi hyv\u00e4 vaihtoehto, ja luonto tulisi huomioida keskeisen\u00e4 kaupunki-infrastruktuurina.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;75 % eurooppalaisista asuu kaupungeissa. T\u00e4m\u00e4 korostaa &#8212; kiireellist\u00e4 tarvetta parantaa kaupunkien resilienssi\u00e4 ja torjua luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4.&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p>\u2013 Roadmap for Urban Nature-based Solutions, 2025<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Tiekartta suosittaakin sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontopohjaisuuteen perustuvat suunnitelmat sitoviin kaupunkipoliittisiin ja oikeudellisiin s\u00e4\u00e4ntelyv\u00e4lineisiin, kuten maank\u00e4ytt\u00f6suunnitelmiin, kaavoitus- ja rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin, infrastruktuuri- ja tekniikkastandardeihin sek\u00e4 hankintastrategioihin. Esimerkkin\u00e4 tiekartassa mainitaan Singaporen &#8221;Kaupunki luonnossa&#8221; -ohjelma, joka yhdist\u00e4\u00e4 kannustimet selkeisiin viherrytt\u00e4misstandardeihin rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja tarjoaa vertailukohdan muille kaupungeille.<\/p>\n\n\n\n<p>Vankat seuranta-, arviointi- ja oppimisj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat avainasemassa luontopohjaisten ratkaisujen hy\u00f6tyjen osoittamisessa. Tiekarttaty\u00f6ss\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 kaikkialla ongelmana on yleisesti seurannan p\u00e4\u00e4ttyminen, kun pilottihanke tai muulla tavalla saatu rahoitus p\u00e4\u00e4ttyy. T\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut usein n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaisina kokeiluina sen sijaan, ett\u00e4 niiden mahdollisuudet osana luotettavaa, pitk\u00e4aikaista infrastruktuuria ymm\u00e4rrett\u00e4isiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1030\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/12\/IMG_5584-LH-edit--scaled.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vain 37 prosentilla maailman suurimmista kaupungeista on oma luonto- tai biodiversiteettistrategia. Turun kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 vuoteen 2029. T\u00e4n\u00e4 vuonna Turun Papinsaareen valmistui luontopohjainen mets\u00e4leikkipaikka mets\u00e4mikrobilaatikoineen ja polkuineen. Kuva: Anna-Kaisa Hatakka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Jotta luontopohjaiset ratkaisut voivat vastata kaupunkien ilmasto-, biodiversiteetti- ja tasa-arvohaasteisiin kokonaisuudessaan, niit\u00e4 on skaalattava yl\u00f6s ja ulos, syvemm\u00e4lle ja laajemmalle. <\/p>\n\n\n\n<p>Yl\u00f6sp\u00e4in skaalaamisella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut nostetaan ydininfrastruktuurin ja hallinnon tasoilla korkeammalle tasolle. Ulosp\u00e4in suuntaamalla luontopohjaisuus voidaan vied\u00e4 uusiin fyysisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin sek\u00e4 uusille toiminnan sektoreille. Ne tulisi ujuttaa yh\u00e4 syvemm\u00e4lle sosiaalisiin ja kulttuurisiin j\u00e4rjestelmiimme ja perustaa pitk\u00e4lle aikav\u00e4lille nykyhetkest\u00e4 kauas tulevaisuuteen. T\u00e4m\u00e4 kaikki edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnalta merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja, sitoutumista, koordinoitua toimintaa ja vastuullisuutta. Erilliset uudistukset ja yksitt\u00e4iset palaset eiv\u00e4t riit\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n muutosta tarvittavilla tasoilla. Hy\u00f6dyt toteutuvat vasta, jos vahvat n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t, hallinto, monipuolinen rahoitus, monimuotoinen tieto ja paikkakohtainen suunnittelu toimivat yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan osalta todetaan, ett\u00e4 vaikka luontopohjaisiin ratkaisuihin panostetaan ja niit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n, niin olemassa olevien ekosysteemien s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 ja ennallistamisessa olisi parannettavaa maanosamme kaupungeissa. Toiminta- ja rahoitusmuodot perustuvat Euroopassa usein monien toimijoiden muodostamiin kumppanuuksiin, mutta yksityinen rahoitus on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 suhteellisen heikkoa. Tiekartta suosittaakin, ett\u00e4 Euroopassa kehitett\u00e4isiin sekarahoitusmekanismeja ja kannustimia yksityisen sektorin investointien lis\u00e4\u00e4miseksi, mukaan lukien riskinjakomallit, joilla autetaan laajentamaan toimintaa ja tuetaan luontopohjaisia ratkaisuja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Globaalin luontopohjaisten ratkaisujen tiekartan laati Yhdysvaltain kansallisen tiedes\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuella vuonna 2019 perustettu NATURA-verkosto, joka kokoaa yhteen 47 kansainv\u00e4list\u00e4 kumppania edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteidenv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen parissa. Verkosto osallistuu my\u00f6s poliittisiin prosesseihin tukeakseen luontopohjaisten ratkaisujen valtavirtaistamista maailmanlaajuisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti: Liisa Hyttinen Kaupunkien luontopohjaiset ratkaisut ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ilmasto- ja biodiversiteettikriisin ratkaisemiseksi, todetaan koko maailman kattavassa tiekartassa, joka julkaistiin marraskuussa 2025. Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen aluekohtainen maailmanlaajuinen arviointi, jossa tarkastellaan, miten kaupungit toimivat luonnon kanssa ratkaistakseen ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, saastumista, ihmisten terveytt\u00e4 ja sosiaalista eriarvoisuutta koskevia, toisiinsa sidoksissa olevia kriisej\u00e4. Tiekartta tunnistaa kaupunkien luontopohjaisten ratkaisujen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1027,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"938,1023,1000,718,852,118","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1026","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1026","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1026"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1026\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1194,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1026\/revisions\/1194"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1027"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1026"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1026"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1026"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}