Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkistettiin Luontobarometrin 2025 tulokset. Luontobarometrin tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 kyselytutkimuksen avulla suomalaisten mielipiteit\u00e4 ja asenteita liittyen luontokatoon ja sen vaikutuksiin, luonnon t\u00e4rkeyteen ja luonnossa liikkumiseen, luonnon merkitykseen kunnallispolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimiseen sek\u00e4 luonnon ennallistamiseen liittyviin kysymyksiin. Vuoden 2025 Luontobarometrissa selvitettiin lis\u00e4ksi vertailukelpoisin osin, miten kansalaisten asenteet olivat muuttuneet vuonna 2022 tehtyyn edelliseen, silloin Luontosuhdebarometrin nimell\u00e4 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.<\/p>\n\n\n\n
Uuteen kyselytutkimukseen vastanneista 89 prosenttia toivoo, ett\u00e4 kunnat huomioisivat nykyist\u00e4 paremmin luonnon my\u00f6nteiset terveysvaikutukset kaavoituksessa ja rakentamisessa. Ajatus sai kannatusta laajasti vastaajien ik\u00e4ja koulutustaustasta riippumatta. Eri mielt\u00e4 oli seitsem\u00e4n prosenttia vastaajista. Luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa 89 prosentin mielest\u00e4 ja sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 pit\u00e4\u00e4 monimuotoista luontoa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 alueen maineelle.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajista 97 prosenttia ajattelee, ett\u00e4 luonto lis\u00e4\u00e4 ihmisten terveytt\u00e4 ja hyvinvointia. Luontoa pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tai eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 81 prosenttia vastaajista. T\u00e4m\u00e4 on hieman v\u00e4hemm\u00e4n kuin edellisess\u00e4 kyselyss\u00e4, jolloin vastaava luku oli 89 prosenttia. Ero ei kuitenkaan ole merkitt\u00e4v\u00e4. Tuoreessa kyselyss\u00e4 vain 3 % arvioi, ett\u00e4 luonto on itselle vain v\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Edellinen Luontosuhdebarometri tehtiin korona-aikana, jolloin l\u00e4hiluonnon merkitys nousi monin tavoin uudenlaiseen asemaan. Vuoden 2022 tutkimuksessa kodin l\u00e4hist\u00f6n viheralueet ja puistot olivat t\u00e4rkeimpi\u00e4 luontoalueita 40 prosentille suomalaisista. Osuus oli jo silloin kasvanut verrattuna vuoteen 2020, jolloin osuus oli 32 prosenttia.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2025 tuloksissa kodin l\u00e4hiluonnon t\u00e4rkeys on noussut edelleen huimasti: Puistot, mets\u00e4t, polut, rannat ja vesist\u00f6t kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 luontoa jopa 58 prosentille vastaajista. Kodin l\u00e4hiluonnon t\u00e4rkeys korostuu erityisesti naisten, kerrostalossa asuvien sek\u00e4 autottomien keskuudessa. Kodin l\u00e4hiluonnon t\u00e4rkeys korostuu 2025 vuoden 2022 tutkimukseen verrattuna, mik\u00e4 johtuu osin kysymysmuotoilun muuttumisesta.<\/p>\n\n\n\n
Omaa pihaa piti t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 vain 11 prosenttia, loma-asunnon ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 10, kauempana olevia, mutta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tavoitettavia luontokohteita 9 ja kansallispuistoja tai muita suojelu-ja retkeilyalueita 8 prosenttia vastaajista. Vain 4 % ei osannut arvioida asiaa.<\/p>\n\n\n\n
Mieluisimpina luonnossa teht\u00e4vin\u00e4 asioina pidet\u00e4\u00e4n luonnossa oleilua (48 %), arkiliikuntaa (41 %), marjastusta tai sienestyst\u00e4 (39 %) sek\u00e4 liikuntaa ja kuntoilua (35 %). Veneilyn valitsi mieluisimmaksi 8 prosenttia vastaajista, mets\u00e4styksen tai kalastuksen 12 ja muun luonnon hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n, kuten puutarhanhoidon, 19 prosenttia vastaajista. Luonnossa oleilu on kyselyn perusteella mieluisinta naisille, peruskoulutuksen saaneille, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille, kerrostalossa asuville, sek\u00e4 niille, jotka joutuvat tinkim\u00e4\u00e4n hankinnoistaan. Luonnossa oleilusta pit\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n autottomat kuin autolliset vastaajat.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa liikkuu tai oleilee luonnossa yhteens\u00e4 67 prosenttia suomalaisista. T\u00e4m\u00e4 luku on lis\u00e4\u00e4ntynyt jonkin verran vuoden 2022 tuloksista. Suurin muutos on tapahtunut ryhm\u00e4ss\u00e4, joka liikkuu kerran kuukaudessa tai harvemmin.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajista 51 prosenttia kertoo toimivansa luonnon monimuotoisuuden puolesta, kun taas alle viidennes (18 %) arvioi, ettei toimi niin. L\u00e4hes kolmannes (31 %) ei osaa arvioida asiaa. Luonnon monimuotoisuuden puolesta toimitaan useimmiten yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monimuotoisuutta omalla pihalla, puutarhassa, mets\u00e4ss\u00e4 tai maatilalla (65 %). Vastaajia pyydettiin my\u00f6s valitsemaan kolme t\u00e4rkeint\u00e4 asiaa, jotka motivoivat toimimaan luonnon monimuotoisuuden puolesta. Suurimpana motivaattorina koettiin se, ett\u00e4 luonto itsess\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 (50 %). Lis\u00e4ksi motivoivat lapset ja tulevat sukupolvet sek\u00e4 luonnon ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden kunnioittaminen. Motivoiva vaikutus arvioitiin pienemm\u00e4ksi oman ja l\u00e4heisten terveyden (17 %) sek\u00e4 oman l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n (22 %) aihepiireiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajista 90 prosenttia oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset. Luontohaittojen kompensaatiota kannatti 78 prosenttia. L\u00e4hes sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 (74 %) uskoi, ett\u00e4 luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkistettiin Luontobarometrin 2025 tulokset. Luontobarometrin tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4 kyselytutkimuksen avulla suomalaisten mielipiteit\u00e4 ja asenteita liittyen luontokatoon ja sen vaikutuksiin, luonnon t\u00e4rkeyteen ja luonnossa liikkumiseen, luonnon merkitykseen kunnallispolitiikassa, luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimiseen sek\u00e4 luonnon ennallistamiseen liittyviin kysymyksiin. Vuoden 2025 Luontobarometrissa selvitettiin lis\u00e4ksi vertailukelpoisin osin, miten kansalaisten asenteet olivat muuttuneet vuonna 2022 tehtyyn edelliseen, silloin Luontosuhdebarometrin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":113,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"101,1","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-112","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=112"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":114,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions\/114"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}