teksti: LIISA HYTTINEN<\/p>\n\n\n\n
Ala villiksi -kampanja kutsuu kuntia ja kaupunkeja mukaan. Osallistuminen on helppoa, jos viheralueita on jo ehditty muuttaa luonnon monimuotoisuutta tukevaan suuntaan tai tulevat toimet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tiedossa. Lapualla edistyksellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on tehty jo vuosia.<\/p>\n\n\n\n
Viestint\u00e4 on t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta silloin, kun suurin haaste on asukkaiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien vastustus. N\u00e4in ajattelee Maria Kylm\u00e4luoma<\/strong>, joka ty\u00f6skentelee ty\u00f6njohtajana Lapuan viheraluepalveluissa. H\u00e4n on kokenut, ett\u00e4 esimerkiksi nurmikoiden muuttaminen niityiksi tai lahopuun tuominen koulujen pihoille onnistuu, kun osaa esitt\u00e4\u00e4 asiansa oikein ja on sinnik\u00e4s.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ylen Pelasta p\u00f6rri\u00e4inen -kampanja sai monet asukkaat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuutta ja sen merkityst\u00e4, Kylm\u00e4luoma mainitsee esimerkkin\u00e4 viestinn\u00e4n merkityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pelasta p\u00f6rri\u00e4inen -kampanjassa julkaistiin vuoden 2020 aikana runsaasti materiaalia, jolla haluttiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota p\u00f6lytt\u00e4jien tilaan ja saamaan aikaan niiden elinolosuhteita edist\u00e4vi\u00e4 tekoja. Kampanjan laskuriin ilmoitettiinkin l\u00e4hes 76 000 p\u00f6rri\u00e4istekoa vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n Kylm\u00e4luoma koki, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppisest\u00e4 viestinn\u00e4st\u00e4 oli apua Lapuan viheralueiden muuttamisessa p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisemmiksi. Muutosvastarintaa kun tuppaa tulemaan, jos ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 aletaan hoitaa entisest\u00e4 poikkeavalla tavalla. Lapualla viesti\u00e4 esimerkiksi nurmien muuttamisesta niityiksi niittoa harventamalla on viety aktiivisesti asukkaille ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille vuosien ajan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Alkuun oli tosi vaikeata saada asukkaille ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miksi ennen leikattiin nurmikot ja nyt ei. Valitusta tuli ihan hirve\u00e4sti viel\u00e4 noin 10 vuotta sitten. Ajatus oli semmoinen vanhakantainen, ett\u00e4 meill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kaikki olla hyv\u00e4nn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja komeaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjanmaalla, Kylm\u00e4luoma kuvailee aiempaa asukkaiden ajatusmaailmaa.<\/p>\n\n\n\n Uudenlaisia viheralueiden hoidon tapoja on tuotu keskusteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sinnikk\u00e4\u00e4sti, ja kokeiluja on tehty alkuun pienemmille aloille ja syrj\u00e4isemmille kohteille. N\u00e4in asukkaiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien silm\u00e4\u00e4 on totutettu ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jonka ulkon\u00e4k\u00f6 poikkeaa aiemmasta ihanteesta. Pikku hiljaa ymm\u00e4rryskin on kasvanut.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Toissa vuonna, kun viimeksi laitoimme uusia alueita niittyluokitukseen, niist\u00e4 ei kukaan valittanut, Kylm\u00e4luoma kertoo.<\/p>\n\n\n\n Luonnon monimuotoisuudesta viestimisen ja uudenn\u00e4k\u00f6isiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin totuttelun lis\u00e4ksi asenteisiin on vaikuttanut my\u00f6s raha.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Kustannukset ovat aika merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t olivat aluksi nuivia. Ajateltiin, ett\u00e4 nyt sitten koko Lapua on t\u00e4ynn\u00e4 vaan jotakin maitohorsmaa ja eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 milt\u00e4\u00e4n. Mutta sitten kun he n\u00e4kiv\u00e4t laskelmaa siit\u00e4, ett\u00e4 paljonko muutos voi oikeasti tuoda s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, niin sitten rupesikin kiinnostamaan.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ett\u00e4 tavallaan semmoinen win-win-tilanne, luonto hy\u00f6tyy ja lompakko hy\u00f6tyy.<\/p>\n\n\n\n YKSINKERTAINEN TOIMII<\/p>\n\n\n\n Nyt Lapualla onkin jo 54 hehtaaria niittyn\u00e4 hoidettuja alueita. Niiden voimin Lapua osallistuu t\u00e4n\u00e4 vuonna WWF:n Ala villiksi -kampanjaan, jolla on samansuuntainen tavoite kuin Ylen Pelasta p\u00f6rri\u00e4inen -kampanjalla oli. Ala villiksi -kampanjan verkkosivulla todetaan, ett\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t tarvitsevat lis\u00e4\u00e4 elintilaa ja ratkaisu asiaan l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4 \u2013 pihoilta, puutarhoista ja parvekkeilta. Kampanja on kuitenkin suunnattu yksitt\u00e4isten kansalaisten lis\u00e4ksi my\u00f6s toimijoille, joiden hallinnassa ovat julkiset viheralueet ja isommat kiinteist\u00f6pihat.<\/p>\n\n\n\n Mist\u00e4 Ala villiksi -kampanja on sitten saanut alkunsa?<\/p>\n\n\n\n WWF:ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela<\/strong> kertoo, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n monenlaista ty\u00f6t\u00e4 perinnebiotooppien \u2013 eli erilaisten ketojen, niittyjen, hakamaiden ja mets\u00e4laidunten \u2013 eteen. Jo pitk\u00e4\u00e4n on j\u00e4rjestetty talkooleirej\u00e4, joilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n niitty-ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja luonnonlaitumia. Viime vuosina on ty\u00f6skennelty yh\u00e4 enemm\u00e4n laajemman aiheeseen vaikuttamisen parissa eri ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja hankkeissa. K\u00e4ynniss\u00e4 on muun muassa niittourakoinnin kehitt\u00e4minen osana isoa Priodiversity LIFE -hanketta ja WWF ty\u00f6skentelee my\u00f6s luonnonlaidunlihantuotannon laajentamisen eteen. Vuosina 2023\u20122024 parannettiin perinnemaisemien tilaa Helsingin Uutelassa ja Sastamalan Vehmaanniemell\u00e4 WWF:n Perinnemaisemahelmet-hankkeessa. Kolmantena kohteena Perinnemaisemahelmiss\u00e4 oli Vantaan Vehkalanm\u00e4ki, joka on urbaaneissa maisemissa sijaitseva t\u00e4ytt\u00f6m\u00e4ki, niittylajiston n\u00e4k\u00f6kulmasta niin sanottu uuselinymp\u00e4rist\u00f6. Yhten\u00e4 WWF:n strategisena tavoitteena onkin valtavirtaistaa perinnebiotooppilajiston huomioimista \u2013 ei vain maaseudulla, vaan my\u00f6s rakennetuissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Ala villiksi -kampanjaan l\u00e4hdimme, koska niittykasveille, kimalaisille, perhosille ja monille muille tarvitaan lis\u00e4\u00e4 elintilaa meid\u00e4n jokaisen omassa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppej\u00e4 ja p\u00f6lytt\u00e4jiemme t\u00e4rkeimpi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, Korpela avaa kampanjan taustoja.<\/p>\n\n\n\n Kampanjaan osallistumisesta haluttiin tehd\u00e4 yksinkertaista. Kampanjaan osallistutaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 verkkolomake, johon t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmoittajan yhteystiedot, villiinnytett\u00e4v\u00e4n alueen tyyppi sek\u00e4 villiinnytett\u00e4v\u00e4t neli\u00f6metrit. Kolmivuotinen kampanja alkoi vuonna 2024 ja kev\u00e4\u00e4seen 2025 menness\u00e4 neli\u00f6metrej\u00e4 oli kertynyt jo l\u00e4hes 2,5 miljoonaa. Kampanjan sivustolta l\u00f6ytyy my\u00f6s helppoja vinkkej\u00e4, joiden avulla voi lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja perinnebiotooppilajistoa pihoilla sek\u00e4 viheralueilla.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Yksinkertainen kampanja on hyv\u00e4 viestint\u00e4kanava kertoa l\u00e4hiluonnosta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, niittykasveista ja p\u00f6lytt\u00e4jist\u00e4. Tarkoituksena on, ett\u00e4 ihmisille avautuisi, ettei luontokato tapahdu vain kaukana sademets\u00e4ss\u00e4 vaan meid\u00e4n omalla pihalla ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Korpela sanoo.<\/p>\n\n\n\n RAHOITUSYHTI\u00d6KIN HALUAA LIS\u00c4T\u00c4 LUMOA<\/p>\n\n\n\n Ennen Suomen Ala villiksi -kampanjaa Tanskan WWF oli avannut vastaavan sivuston luonnon monimuotoisuudesta viestimiseksi. Suomen kampanjaan saatiinkin sivuston tekninen toteutus suoraan sielt\u00e4. Suomessa kampanja sai viel\u00e4 erityist\u00e4 vauhtia, kun rahoitusyhti\u00f6 OP Ryhm\u00e4 l\u00e4hti tekem\u00e4\u00e4n kampanjaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 WWF:n kanssa.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Luonnon monimuotoisuus on strategisena painopisteen\u00e4 mukana meid\u00e4n vastuullisuusohjelmassa. Kest\u00e4vyysraportoinnissa se on noussut yhdeksi olennaiseksi teemaksi, kertoo OP:n vastuullisuusty\u00f6st\u00e4 vastaava johtava asiantuntija Kaarina Saram\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n OP:n luonnon monimuotoisuus -tiekartassa todetaan, ett\u00e4 toiminnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen luontopositiiviseksi luo uusia mahdollisuuksia voimistuvassa kilpailuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Maailman talousfoorumikin on analysoinut, ett\u00e4 yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on suoraan luonnonvaroista riippuvaista.<\/p>\n\n\n\n Rahoitusyhti\u00f6iden vastuu on laaja, sill\u00e4 se ulottuu eri aloilla toimivista sijoituskohteista aina oman toiminnan suoriin vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisen ohella olennaista on edist\u00e4\u00e4 jo muuttuneeseen ilmastoon sopeutumista.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Vaikka me kuinka hillitt\u00e4isiin ilmastonmuutosta, niin me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ilmasto on jo l\u00e4mmennyt. Luontopohjaiset ratkaisut, kosteikot, puusto ja viherkatot kaupunkirakenteessa auttavat sopeutumaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n sadem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja lis\u00e4\u00e4ntyviin hellep\u00e4iviin, Saram\u00e4ki toteaa.<\/p>\n\n\n\n OP:n luonnon monimuotoisuus -tiekartassa kerrotaan my\u00f6s, ett\u00e4 OP edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta sen omien yhti\u00f6iden omistamilla kiinteist\u00f6ill\u00e4 esimerkiksi niittyj\u00e4 ja viherkattoja perustamalla sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 parkkipaikkojen reuna-alueita hy\u00f6nteisi\u00e4 suosivien kasvien kasvupaikkoina. Toteutuksessakin on jo p\u00e4\u00e4sty alkuun.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Viherkattoja on tehtyn\u00e4 Ahvenanmaan p\u00e4\u00e4konttorilla Maarianhaminassa sek\u00e4 OP Pohjois-Savon Kuopion p\u00e4\u00e4konttorin piharakennuksen katto. Lis\u00e4ksi yksi viherkattohanke on pankilla vireill\u00e4, eli k\u00e4ymme hankesuunnitteluvaiheessa l\u00e4pi katon mahdollisuuksia, kertoo rakennuttajap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markku Estola<\/strong> OP:sta.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s piha-alueilla alkaa v\u00e4hitellen tapahtua muutosta.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Piha-alueen niitytt\u00e4misi\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 yksi hanke OP Siikajoella. Toinen hanke on pankilla mietinn\u00e4ss\u00e4 nurmialueen muuttamisesta niityksi, Estola mainitsee.<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4inen markkinointi aiheesta on tuottanut OP:ssa Estolan mukaan mukavasti keskustelua ja kyselyit\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 materiaalia on tulossa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna. OP Ryhm\u00e4 koostuu itsen\u00e4isist\u00e4 osuuspankeista, jotka omistavat ryhm\u00e4n keskusyhteis\u00f6n. Osuuspankit p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse esimerkiksi omien kiinteist\u00f6jens\u00e4 piha-alueiden mahdollisista muutoksista.\u201d<\/p>\n\n\n\n \u2013 Olemme j\u00e4rjest\u00e4neet hankkeille koulutusta ja huomanneet, ett\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen tarvetta on. Hankkeissa on ollut kiinnostusta aihetta kohtaan, sanoo Estola.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Toiveissa on, ett\u00e4 saisimme t\u00e4lle vuodelle viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 toimeksiantoja n\u00e4iden tiimoilta, Estola tuumaa.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s OP:n omistajien piiriss\u00e4 luontoarvot ovat nousussa. Yhti\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n vuosittain Kaikkien aikojen tekoja -kysely omistaja-asiakkaille. Kyselyyn on saatu jopa kymmeni\u00e4 tuhansia vastauksia.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Pari vuotta sitten kyselyss\u00e4 nousi esiin kolmen k\u00e4rkeen paikalliset teot luonnon hyv\u00e4ksi. Ja sitten l\u00e4hdettiin mukaan WWF:n kampanjaan.<\/p>\n\n\n\n Kampanjan l\u00e4ht\u00f6kohtana on Saram\u00e4en mukaan my\u00f6nteinen viestint\u00e4 ja tiedon tarjoaminen matalalla kynnyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Yhdess\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n pinta-alaa Suomen luonnolle. Osallistujia ei ole rajattu, kampanja on kohdistettu kaikille suomalaisille. My\u00f6s kunnat ja kaupungit saavat mielell\u00e4\u00e4n osallistua, Saram\u00e4ki kannustaa.<\/p>\n\n\n\n TIETO JAKOON MY\u00d6S TAPAHTUMISSA<\/p>\n\n\n\n Ala villiksi -kampanja oli esill\u00e4 Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 Viherp\u00e4ivill\u00e4 helmikuussa 2025. Kampanja toimi p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille, ammattilaisille ja alan opiskelijoille suunnatun tapahtuman p\u00e4\u00e4yhteisty\u00f6kumppanina. Tarkoituksena oli tapahtuman kautta tavoittaa kuntia ja kaupunkeja, joilla olisi villiinnytettyj\u00e4, eli perinnebiotooppeja suosivia alueita lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi kampanjan laskuriin.<\/p>\n\n\n\n Eeva-Liisa Korpela esitt\u00e4\u00e4 kunnille, kaupungeille ja muille toimijoille toiveen:<\/p>\n\n\n\n \u2013 Katsoisi omaa aluettaan sill\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se voisi luonnolle tarjota. Joutomaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole jotain mist\u00e4 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon, vaan se voi olla arvokas luonnolle, Korpela muistuttaa.<\/p>\n\n\n\n Jos niityll\u00e4 halutaan kulkea ja oleskella, siihen voi tehd\u00e4 erikseen polkuja ja piknik-alueita. Tai vaihtoehtoisesti totutella ajatukseen, ett\u00e4 niitty kyll\u00e4 kest\u00e4\u00e4 kulkemista ja oleskelua ilman niit\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Niittykasvillisuus tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin jopa hy\u00f6tyy tallaamisesta, koska se on sopeutunut laiduntamiseen. Monien niittylajien historia on mammuttiahojen maisemissa, Korpela muistuttaa.<\/p>\n\n\n\n Kotipuutarhojen ja m\u00f6kkipihojen omistajille kampanjaa tehtiin tunnetuksi t\u00e4m\u00e4n vuoden Kev\u00e4tmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Lis\u00e4ksi kampanja oli esill\u00e4 Lapua kukkii KAIKKI ONNISTUU<\/p>\n\n\n\n Maria Kylm\u00e4luoma uskoo Lapuan onnistumisen viheralueiden hoidossa olevan osaavien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ansiota.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Meill\u00e4 on yhdeks\u00e4n puutarhuria t\u00f6iss\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n pysyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisia, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t talvisin esimerkiksi siivouspuolella ja tulevat aina kes\u00e4ksi meille. My\u00f6s kouluyhteisty\u00f6 on ollut hedelm\u00e4llist\u00e4 ja meill\u00e4 on ollut aina hyvin ty\u00f6harjoittelijoita.<\/p>\n\n\n\n Nurmikoiden muuttamisessa niityiksi kasviosaamisesta on paljon hy\u00f6ty\u00e4. Toisaalta my\u00f6s tavoitteet on asetettu resursseihin n\u00e4hden sopivalle tasolle \u2013 esimerkiksi suurissa kaupungeissa kohteiden l\u00e4ht\u00f6kohdat ja hoitovaatimukset ovat erilaisia kuin maaseutumaisissa kaupungeissa ja kunnissa. Lapualla niitytyst\u00e4 on tehty paikoin esimerkiksi ajamalla hiekkaa alueelle, jolloin maaper\u00e4 k\u00f6yhtyy ja kasvillisuus muuttuu v\u00e4hitellen l\u00e4hes itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u2013 Kitkeminen ei ole ollut niin iso homma mit\u00e4 m\u00e4 oon ajatellut. Meill\u00e4 on niin ammattitaitoisia puutarhureita, ett\u00e4 he osaavat katsoa sielt\u00e4 ne poistettavat kasvit.<\/p>\n\n\n\n Onnistumiset on huomattu p\u00e4\u00e4kaupungissa saakka, ja jokainen positiivinen palaute l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n \u2013 Just t\u00e4ss\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten soitti joku Helsingiss\u00e4 asuva ja niin ankarasti kehui, miten Lapualla voi olla niin hyvin hoidetut viheralueet, iloitsee Kylm\u00e4luoma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" teksti: LIISA HYTTINEN Ala villiksi -kampanja kutsuu kuntia ja kaupunkeja mukaan. Osallistuminen on helppoa, jos viheralueita on jo ehditty muuttaa luonnon monimuotoisuutta tukevaan suuntaan tai tulevat toimet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tiedossa. Lapualla edistyksellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on tehty jo vuosia. Viestint\u00e4 on t\u00e4rkeimpi\u00e4 keinoja edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta silloin, kun suurin haaste on asukkaiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien vastustus. N\u00e4in ajattelee […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":125,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"112,121,101,1,118,115","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-124","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":126,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124\/revisions\/126"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/125"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
-puutarhamessuilla Lapuan kaupungin pisteell\u00e4. Vuosittain toukokuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 tapahtuma ker\u00e4\u00e4 noin 90 n\u00e4ytteilleasettajaa ja 5000 k\u00e4vij\u00e4\u00e4 Jokilaakson matkailupuutarhaan. Alue itsess\u00e4\u00e4n on palkittu Green Flag Award -tunnustuksella, joten my\u00f6s sit\u00e4 voi ylpe\u00e4n\u00e4 esitell\u00e4 k\u00e4vij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n