{"id":1250,"date":"2026-02-06T09:41:33","date_gmt":"2026-02-06T07:41:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1250"},"modified":"2026-03-09T08:45:24","modified_gmt":"2026-03-09T06:45:24","slug":"luontopohjaiset-ratkaisut-osaksi-suunnittelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2026\/02\/06\/luontopohjaiset-ratkaisut-osaksi-suunnittelua\/","title":{"rendered":"Luontopohjaiset ratkaisut osaksi suunnittelua"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiivistyminen asettavat viheralalle uudenlaisia vaatimuksia ja pakottavat tarkastelemaan totuttuja suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kriittisesti. Viheralan luontopohjaiset ratkaisut pyrkiv\u00e4t vastaamaan kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n haasteisiin, kuten kaupunkien l\u00e4mpenemiseen, kaupunkitulviin, ilmanlaadun heikkenemiseen, luonnon monimuotoisuuden k\u00f6yhtymiseen sek\u00e4 tuottamaan erilaisia luontohy\u00f6tyj\u00e4 niin ihmisille kuin luonnolle. Mutta mit\u00e4 viheralan luontopohjaiset ratkaisut ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja miten ne voidaan saada osaksi kuntien suunnittelua, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusta osana kokonaisvaltaista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikehityst\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

teksti: Anu Koponen<\/p>\n\n\n\n

Luonnon monet verkostot<\/h2>\n\n\n\n

Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luonto koostuu erilaisista luontoverkostoista, jotka luovat perustan kaupunkien ekologiselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. N\u00e4it\u00e4 luontoverkostoja ovat esimerkiksi puustoinen verkosto, avointen alueiden verkosto, vesiverkosto sek\u00e4 maaper\u00e4verkosto. Jokaisella verkostolla on oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 luontohy\u00f6tyjen tuottamisessa, esimerkiksi hulevesien hallinnassa, mikroilmaston s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 sek\u00e4 virkistysmahdollisuuksien tarjoamisessa. <\/p>\n\n\n\n

Verkostojen toiminta perustuu niiden keskin\u00e4iseen kytkeytyneisyyteen, joka muodostaa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n el\u00e4v\u00e4n ja elinvoimaisen luonnon. T\u00e4m\u00e4 luontoverkostojen kytkeytyneisyys ja luonnon prosessien toiminta muodostavat perustan luontopohjaisille ratkaisuille, sill\u00e4 niiden toiminta perustuu luonnon omiin prosesseihin, rakenteisiin ja eli\u00f6st\u00f6\u00f6n. Tukeutuessaan olemassa oleviin verkostoihin luontopohjaiset ratkaisut voivat osaltaan tukea verkostojen elinvoimaisuutta siell\u00e4, miss\u00e4 se on p\u00e4\u00e4ssyt heikentym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Luontopohjaiset ratkaisut miellet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti uusiksi rakenteiksi ja usein esimerkiksi pelkiksi luonnonmukaisiksi hulevesiratkaisuiksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viheralan luontopohjaiset ratkaisut eiv\u00e4t ole vain hulevesiratkaisuja tai uusia teknisi\u00e4 rakenteita, vaan ne voivat olla my\u00f6s viheralan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja toimintamalleja niin suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidon eri vaiheissa. <\/p>\n\n\n\n

Luontopohjainen ratkaisu voi tarkoittaa esimerkiksi nurmikoiden mosaiikkimaista tai eriaikaista leikkaamista, maaper\u00e4n toiminnan parantamista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kierr\u00e4tettyj\u00e4 kasvualustoja ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 orgaanista ainesta paikoilleen tai luonnonmukaistamalla suoriksi ja jyrkk\u00e4reunaisiksi kaivettuja hulevesiuomia. Ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 ratkaisu kytkeytyy osaksi luontoverkostoja ja tukee niiden toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luonto muodostuu toisiinsa kytkeytyvist\u00e4 luontoverkostoista, jotka luovat perustan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n ekologiselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. N\u00e4it\u00e4 luontoverkostoja ovat esimerkiksi puustoinen verkosto, avointen alueiden verkosto, vesiverkosto sek\u00e4 maaper\u00e4- ja kasvualustaverkosto. Verkostot eiv\u00e4t kuitenkaan toimi erillisin\u00e4, vaan nivoutuvat osaksi toisiaan ja muodostavat yhdess\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n el\u00e4v\u00e4n ja elinvoimaisen luonnon. Kuva: Anna Sundstr\u00f6m<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tunnista hotspot<\/h2>\n\n\n\n

Miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 toimivan ja kohteeseen sopivan luontopohjaisen ratkaisun j\u00e4ljille? Luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelun kannalta on keskeist\u00e4 tunnistaa ne alueet, joissa luontoverkostojen toimivuus on heikko tai vaarassa heikenty\u00e4 esimerkiksi maank\u00e4yt\u00f6nsuunnittelun ja rakentamisen seurauksena. T\u00e4llaisia niin sanottuja hotspot -paikkoja syntyy erityisesti alueilla, joissa luonnon eri verkostot kohtaavat tai joissa ekologinen yhteys on heikko tai jo kokonaan katkennut. Hotspot voi sijoittua yksitt\u00e4isen verkoston, kuten puustoisen alueen, kriittiseen kohtaan, mutta luontopohjaisten ratkaisujen arvo syntyy ennen kaikkea verkostokokonaisuuden huomioimisesta, jolloin ratkaisuilla on mahdollista saavuttaa monitoiminnallisia alueita.<\/p>\n\n\n\n

Jotta verkostoajattelu ja hotspot -tarkastelu eiv\u00e4t j\u00e4isi vain teoreettisiksi l\u00e4ht\u00f6kohdiksi, on ne kytkett\u00e4v\u00e4 konkreettiseen suunnitteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 paikallisten olosuhteiden tuntemusta sek\u00e4 yhteist\u00e4 tilannekuvaa viherymp\u00e4rist\u00f6n toiminnasta ja tavoitteista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut alkavat hahmottua vasta silloin, kun verkostojen vahvuuksia ja heikkouksia tarkastellaan yhdess\u00e4 alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta vastaavien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntien kanssa<\/h2>\n\n\n\n

Viheralan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja luontopohjaiset ratkaisut (VIRKE\u00c4) -hankkeessa kehitettiin luontopohjaisten ratkaisujen yleissuunnitteluprosessi, joka laadittiin vaiheittain etenev\u00e4n\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misen prosessina kuntatapaamisten, ty\u00f6pajojen ja hankety\u00f6skentelyn avulla. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut on aina sidottava paikalliseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja kuntien todellisiin haasteisiin, mahdollisuuksiin ja tavoitteisiin. Kehitysty\u00f6t\u00e4 tehtiin ty\u00f6pajasarjassa, jossa jokaisessa ty\u00f6pajassa vietiin eteenp\u00e4in pilottikuntina toimineiden H\u00e4meenlinnan, Riihim\u00e4en, Heinolan ja Orimattilan omia luontopohjaisten ratkaisujen yleissuunnitelmia.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajasarja k\u00e4ynnistyi kuntakohtaisella kartoituksella, jossa tunnistettiin viherymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyvien haasteiden lis\u00e4ksi my\u00f6s vahvuuksia, mahdollisuuksia sek\u00e4 kuntien omia toiveita. Kartoituksen j\u00e4lkeen viherymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tarkasteltiin paikkakuntakohtaisesti luontoverkostojen sek\u00e4 paikallisten erityispiirteiden, esimerkiksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6jen, n\u00e4k\u00f6kulmasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti puustoisten ja mets\u00e4isten alueiden, avointen alueiden sek\u00e4 vesi- ja maaper\u00e4olosuhteiden tarkastelua. Verkostotarkastelussa esiin nousseet hotspot -alueet asetettiin kuntien edustajien kanssa t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, mik\u00e4 konkretisoi sit\u00e4, mihin luontopohjaisia ratkaisuja ja kehitt\u00e4mistoimintaa kannattaa kohdentaa ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Analyysin pohjalta laadittiin tarkoituksenmukaisia ja kohdennettuja ratkaisuehdotuksia. Ratkaisut vaihtelivat kevyist\u00e4 ja nopeasti toteutettavista toimenpiteist\u00e4, kuten kunnossapidon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutoksesta laajempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi suunnittelu- ja rakentamishankkeisiin, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4 ajanjaksoa, monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja strategista resursointia. <\/p>\n\n\n\n

Yleissuunnitteluprosessin tarkoituksena oli korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut eiv\u00e4t ole sellaisenaan kopioitavissa paikasta toiseen, vaan ne vaativat aina r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti\u00e4 ja sovittamista paikallisiin olosuhteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Yleissuunnitteluprosessin viimeinen vaihe on kytke\u00e4 luontopohjaiset ratkaisut osaksi kunnan olemassa
olevia suunnittelu-, toteutus- ja kunnossapitoprosesseja. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 vastuunjakoa, toimivaa
tiedonv\u00e4lityst\u00e4 sek\u00e4 yhteensovittamista muiden suunnitteluprosessien, kuten kaavoituksen ja investointiohjelmien kanssa. Yleissuunnitteluprosessin tavoitteena on tukea pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 kuntien kehitt\u00e4mist\u00e4, jossa luontopohjaiset ratkaisut eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isiksi ja irrallisiksi hankkeiksi, vaan muodostavat ajan saatossa osan kuntien viherymp\u00e4rist\u00f6jen kokonaisvaltaisesta kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matalan k\u00e4ytt\u00f6asteen nurmikoilla leikkuukorkeuden tai tiheyden muuttaminen, tai mosaiikkimainen leikkaaminen luovat monimuotoisia mikrohabitaatteja. Toimenpide s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 my\u00f6s kunnossapidon resursseja. Kuva: Anu Koponen \/ HAMK<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko haasteena<\/h2>\n\n\n\n

Hankkeessa perehdyttiin my\u00f6s kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja siihen, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 luontopohjaisten ratkaisujen yleistymist\u00e4 kunnissa. Keskeiseksi havainnoksi nousi, ett\u00e4 haasteet liittyv\u00e4t ennen kaikkea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rakenteisiin ja niit\u00e4 ohjaaviin vakiintuneisiin toimintatapoihin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on monin paikoin siiloutunutta, vastuunjako ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 ja luontopohjaisten ratkaisujen k\u00e4site tunnetaan kunnissa usein vain pintapuolisesti, erityisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ylemmill\u00e4 tasoilla. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa luontopohjaisten ratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 osana strategista suunnittelua sek\u00e4 tilanteissa, joissa hy\u00f6dyt ja kustannukset kohdistuvat eri hallinnon tasoille.<\/p>\n\n\n\n

Keskeinen haaste liittyy my\u00f6s viheralaa ohjaaviin vakio-ohjeistuksiin, jotka painottavat ensisijaisesti teknist\u00e4 toteutusta ja yhdenmukaisuutta, mutta huomioivat luonnon monimuotoisuuden ja luontopohjaiset ratkaisut viel\u00e4 puutteellisesti. Ohjeistusten yleisluonteisuus ja vakiintuneet ty\u00f6menetelm\u00e4t voivat johtaa siihen, ett\u00e4 viherrakentamisen ja kunnossapidon toimet heikent\u00e4v\u00e4t tahattomasti luontoverkostojen toimivuutta.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen perusteella luontopohjaisten ratkaisujen edist\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon selkeytt\u00e4mist\u00e4, osaamisen vahvistamista sek\u00e4 ohjeistusten kehitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 ne tarjoavat konkreettisia keinoja luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Ideakortisto avuksi<\/h2>\n\n\n\n

Vastauksena hankkeessa tunnistettuihin rakenteellisiin ja osaamiseen liittyviin haasteisiin hankkeessa laadittiin viheralan luontopohjaisten ratkaisujen ideakortisto. Se toimii johdantona viheralan luontopohjaisiin ratkaisuihin ja niiden perustana olevaan luontoverkostoajatteluun sek\u00e4 tarjoaa konkreettisia esimerkkej\u00e4 rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n soveltuvista ratkaisuista. Ideakortiston tavoitteena on helpottaa luontopohjaisten ratkaisujen huomioimista erityisesti suunnittelu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovaiheessa sek\u00e4 tukea ratkaisujen soveltamista kohdekohtaisesti paikan ominaispiirteet ja tarpeet huomioiden.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on tuotettu osana EU:n osarahoittamaa Viheralan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja luontopohjaiset ratkaisut (VIRKE\u00c4)-hanketta. Hankkeessa ovat olleet mukana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto ja H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin aikav\u00e4lill\u00e4 1.1.2024\u201331.12.2025. Hankety\u00f6 kohdentui P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen ja Kanta-H\u00e4meen maakuntiin, joista hanketoimintaan osallistui yhteens\u00e4 kahdeksan kuntaa: H\u00e4meenlinna, Riihim\u00e4ki, Orimattila, Hausj\u00e4rvi, Heinola, Asikkala, Hollola ja K\u00e4rk\u00f6l\u00e4. Kirjoittaja on koulutukseltaan rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n hortonomi (YAMK) ja toimi hankkeessa projektitutkijana.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tutustu Ideakortistoon ja muihin hankkeen julkaisuihin:
https:\/\/sykli.fi\/vaikuttaminen\/paattyneet-kehittamishankkeet\/virkea\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

teksti: Anu Koponen Luonnon monet verkostot Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luonto koostuu erilaisista luontoverkostoista, jotka luovat perustan kaupunkien ekologiselle toimivuudelle ja viihtyisyydelle. N\u00e4it\u00e4 luontoverkostoja ovat esimerkiksi puustoinen verkosto, avointen alueiden verkosto, vesiverkosto sek\u00e4 maaper\u00e4verkosto. Jokaisella verkostolla on oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 luontohy\u00f6tyjen tuottamisessa, esimerkiksi hulevesien hallinnassa, mikroilmaston s\u00e4\u00e4telyss\u00e4 sek\u00e4 virkistysmahdollisuuksien tarjoamisessa. Verkostojen toiminta perustuu niiden keskin\u00e4iseen kytkeytyneisyyteen, joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1252,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"834,970,814,115,537,764","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1250","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1250"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1332,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1250\/revisions\/1332"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}