{"id":1354,"date":"2026-04-09T12:29:56","date_gmt":"2026-04-09T09:29:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1354"},"modified":"2026-04-09T12:32:29","modified_gmt":"2026-04-09T09:32:29","slug":"rakennusala-luonnon-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2026\/04\/09\/rakennusala-luonnon-puolesta\/","title":{"rendered":"Rakennusala luonnon puolesta"},"content":{"rendered":"\n

Selvitimme, millaisia erilaisia ohjeita ja keinoja on rakentamisen luontovaikutusten hallintaan. Miten biodiversiteettitiekartta, luontotiekarttaohje ja ekologinen kompensaatio toimivat.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Eeva V\u00e4nsk\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Rakennusteollisuuden biodiversiteettitiekartta on hallitusohjelman mukainen alan yhteinen pohjamateriaali, jonka tavoitteena vuoteen 2030 menness\u00e4 on saada luonto n\u00e4kyv\u00e4sti ja mitattavasti elpym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Johtaja Juha Laurila<\/strong> Rakennusteollisuus RT:st\u00e4 sanoo, ett\u00e4 tarve biodiversiteettikartan tekoon tuli esiin j\u00e4senyritysten kyselyist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Oli tarve kirkastaa toimialan vaikutus luontokatoon ja toisaalta kartoittaa, mit\u00e4 toimia yritykset voivat tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kartta sai positiivisen vastaanoton.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Halusimme olla sen tekemisess\u00e4 t\u00e4ysin rehellisi\u00e4 ja k\u00e4sittelemme esimerkiksi luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja toisaalta rakennetun pinta-alan osuutta Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vantaa toteuttaa ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa luonnonsuojelulain mukaista ekologista kompensaatiota eli rakentamisen luontohaittojen hyvityst\u00e4. Hyvitys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhdelle alueelle rakentamisen takia aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edist\u00e4vill\u00e4 toimilla toisaalla. Kuva: Ville Selonen \/ Vantaan kaupunki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haasteena ketjutus<\/h2>\n\n\n\n

Rakennusteollisuus RT:ss\u00e4 on 3200 j\u00e4senyrityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalousteemojen l\u00e4pivienti rakennusalalle on asia sin\u00e4ns\u00e4. Hankaluus tulee siin\u00e4, ett\u00e4 ketjussa on niin monta toimijaa ja rakentamisen prosessia on hankala muuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut ja moni yritys miettii, saisiko luontopositiivisuudesta kilpailuetua.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ett\u00e4 se n\u00e4kyy konkretiana arjessa, tarvitaan viel\u00e4 aikaa. Yritykset n\u00e4kev\u00e4t kyll\u00e4, ett\u00e4 luontopositiivisuuteen ollaan menossa, mutta koko alan toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutos vie aikansa.<\/p>\n\n\n\n

Laurila m\u00e4\u00e4rittelee luontopositiivisuuden n\u00e4in: toiminnasta on enemm\u00e4n iloa kuin haittaa luonnolle.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Se on siis viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungit edell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Biodiversiteettitiekartan viesti yrityksille on, ett\u00e4 ottakaa luontoty\u00f6ss\u00e4 ensimm\u00e4inen askel, eli selvitt\u00e4k\u00e4\u00e4 luontovaikutukset.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sen j\u00e4lkeen voi asettaa ty\u00f6lle tavoitteet ja valita konkreettiset toimenpiteet.<\/p>\n\n\n\n

Laurila uskoo, ett\u00e4 toimialan muutos l\u00e4htee kaupunkien tekemist\u00e4 linjauksista.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sit\u00e4 kautta luontopositiivisuusty\u00f6 nitkahtaa eteenp\u00e4in ja levi\u00e4\u00e4 muualle. Tarvitaan vuoropuhelua sek\u00e4 selke\u00e4\u00e4 arvovalintaa koko arvoketjuun alusta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

Luontojalanj\u00e4ljen mittaaminen ei Laurilan mukaan suoraan sovellu viel\u00e4 hanketasolle. Sen sijaan viherkertoimesta voisi hyvinkin jalostamalla tehd\u00e4 ty\u00f6kalun hanketason luontopositiivisuusty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meill\u00e4 on yhteisty\u00f6t\u00e4 Luontofoorumin kautta kaupunkien kanssa. Rakennusala on tavallaan odottavassa tilassa, puhetta on paljon mutta tavoitteet eiv\u00e4t viel\u00e4 n\u00e4y hankkeissa.<\/p>\n\n\n\n

Juha Laurila sanoo, ett\u00e4 viherala voi olla t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa luontopositiivisuusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Uskon, ett\u00e4 viherrakentajat tulevat entist\u00e4 aikaisemmassa vaiheessa mukaan hankkeisiin ja sit\u00e4 kautta tuovat viheralan asiantuntemuksen rakentamisen prosessiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Koko kiinteist\u00f6- ja rakennusalan toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutos vie aikaa, mutta muutos on k\u00e4ynniss\u00e4 luonnon hyv\u00e4ksi. Kuva: Eeva V\u00e4nsk\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ohje luontotielle<\/h2>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6- ja rakennusalan luontotiekarttaohje opastaa luontotiekartan tekemiseen. Luontotiekarttaohje tehtiin Green Building Councilin johdolla. Yksi luontotiekarttaohjeen laatimisessa mukana ollut yritys oli Hartela.<\/p>\n\n\n\n

Hartelan vastuullisuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Julia Brunfeldt<\/strong> kertoo, ett\u00e4 he halusivat olla mukana laatimassa ohjetta, joka auttaa kiinteist\u00f6- ja rakennusalan organisaatioita tunnistamaan luontovaikutuksensa ja asettamaan selkeit\u00e4 tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ohje toimii tukena ja kannustaa yrityksi\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n liikkeelle tai tarkentamaan jo olemassa olevia tavoitteita. Ohjetta voi siis soveltaa kunkin organisaation tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Luontotiekartat ovat hiilitiekarttoja haasteellisempia, sill\u00e4 luonto on laaja kokonaisuus, ja mittaamisen vakiintuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t hakevat viel\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 On hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle olennaisuudesta, eli selvitet\u00e4\u00e4n organisaation olennaiset luontovaikutukset. Kun ne on tunnistettu, on luontevaa siirty\u00e4 tavoitteiden asettamiseen ja tiekarttaty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Luontotiekarttaohje ei suoraan aseta luontoty\u00f6n kunnianhimon tasoa tai m\u00e4\u00e4rittele esimerkiksi sit\u00e4, kuinka monta toimenpidett\u00e4 t\u00e4ytyy tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Pormestarinkulma on rakenteilla oleva asuinkerrostalokohde, jota Hartela rakentaa. Kohteessa on ensimm\u00e4isten joukossa k\u00e4ytetty yrityksen uutta biodiversiteettiohjeistusta. Piha-alueelle on suunniteltu luontohaittoja v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja: sy\u00f6t\u00e4vien kasvien istutukset, monipuolinen puustokasvillisuus, viherkatot sek\u00e4 linnunp\u00f6nt\u00f6t. Havainnekuva: Hartela<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Materiaalit ja tontti<\/h2>\n\n\n\n

\u2013 Kira-alalla rakentamisen materiaalit muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n osan alan luontojalanj\u00e4ljest\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa yh\u00e4 paremmin, mist\u00e4 materiaali tulee ja millainen luontojalanj\u00e4lki sill\u00e4 on, Brunfeldt sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Materiaalivalintojen ohella tontilla on keskeinen rooli luontoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tonttien monimuotoisuus ja kasvillisuus eiv\u00e4t ainoastaan vahvista luonnon tilaa, vaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s alueen hyvinvointia ja viihtyisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hartela on sis\u00e4llytt\u00e4nyt EU-taksonomian uudisrakentamista koskevat ja luonnon monimuotoisuuteen liittyv\u00e4t tonttikohtaiset kriteerit osaksi tonttien valintaprosessia. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on jo johtanut siihen, ett\u00e4 joitakin tarkasteltuja tontteja on p\u00e4\u00e4tetty olla hankkimatta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Lis\u00e4ksi tontin hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttaa esimerkiksi julkisen liikenteen saavutettavuus sek\u00e4 viherkertoimen k\u00e4ytt\u00f6 siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 sovelletaan.<\/p>\n\n\n\n

Julia Brunfeldt toivoo, ett\u00e4 kun esimerkiksi rakentamisen ja rakennusmateriaalien p\u00e4\u00e4st\u00f6tietojen kysyminen on jo melko yleist\u00e4, my\u00f6s luontovaikutuksista aletaan kysym\u00e4\u00e4n ja vaatimaan niist\u00e4 enemm\u00e4n tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sidosryhmien kasvavat odotukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 asian edistymisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Luontoty\u00f6n alkuun<\/h2>\n\n\n\n

Green Building Councilin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen asiantuntija Iina Turunen<\/strong> kannustaa kaikkia yrityksi\u00e4 ja organisaatioita luontoty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ty\u00f6 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikeaa tai monimutkaista. Esimerkiksi s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tontin kasvillisuutta ja puustoa tehd\u00e4\u00e4n jo paikallista luontoty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luontotiekarttaohje tarjoaa yrityksille selke\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen prosessin luontotiekartan laatimiseen ja tukea tavoitteiden asettamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Rakennusteollisuuden biodiversiteettitiekartta on hyv\u00e4 pohja, jossa tunnistetaan rakennusalan merkitys luontokatoon. Luontotiekarttaohjeessa halusimme tukea yritystasoa luontotiekartan laatimisen prosessissa.<\/p>\n\n\n\n

Turunen sanoo, ett\u00e4 ty\u00f6 l\u00e4htee oman toiminnan luontovaikutusten tunnistamisesta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Yritykset ovat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia ja niill\u00e4 on erilaista osaamista. Osa yrityksist\u00e4 on voinut tehd\u00e4 olennaisuusanalyysin, ja voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 tullutta tietoa osana luontotiekartan laadintaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.<\/p>\n\n\n\n

Luontotiekartan tarkoitus ei ole olla yksitt\u00e4inen harjoitus, joka tehd\u00e4\u00e4n ja sitten unohdetaan, vaan oikea ty\u00f6kalu luontoty\u00f6n toteuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Yrityksill\u00e4 pit\u00e4isi olla my\u00f6s valmiutta ja resursseja kehitt\u00e4\u00e4 luontoty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Iina Turunen toivoo, ett\u00e4 luontoasiat tulevat osaksi yritysten toimintaa, niin ett\u00e4 osataan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja minimoida luontohaittoja, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tarvittaessa kompensoida.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun tieto ja yritysten tekem\u00e4 luontoty\u00f6 kehittyy ja aletaan tunnistaa paremmin my\u00f6s arvoketjun vaikutuksia, voidaan esimerkiksi ohjata hankkeiden materiaaleja niiden luontovaikutusten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

FIGBC:n ty\u00f6 ei lopu, sill\u00e4 luonto on strategisessa keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Meill\u00e4 alkaa kokoontumaan uusi luontoty\u00f6ryhm\u00e4, jossa on mukana l\u00e4hes 30 j\u00e4senorganisaatiota. Tarkoituksena on syvent\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 luontoty\u00f6n tavoitteista ja toimenpiteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Viheralalla on paljon osaamista ja sit\u00e4 pit\u00e4isi tuoda rakentamisen toimijoiden tietoisuuteen aikaisessa vaiheessa rakennushankkeita. Viheralan rooli tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ennallistamistoimena mets\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n Vantaalla muun muassa pieni\u00e4 aukioita aurinkoisilla mets\u00e4aukioilla viihtyville lajeille. Puut j\u00e4tet\u00e4\u00e4n lahopuuksi maahan. Kuva Palokalliosta. Kuva: Ville Selonen \/ Vantaan kaupunki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luontohaitan kompensointi<\/h2>\n\n\n\n

Vantaa on ollut suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ekologisen kompensaation k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kiinteist\u00f6johtaja Antti Kari<\/strong> sanoo, ett\u00e4 kasvavassa kaupungissa joudutaan kajoamaan luontoon joiltakin osin, vaikka ensin ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n kajoamista ja sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n niin v\u00e4h\u00e4n kuin on pakko.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ekologinen kompensaatio kertoo, ett\u00e4 luontoon kajoamisella on tietty hintalappu ja se otetaan huomioon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna kompensaatio on my\u00f6s sis\u00e4llytetty kaavoitusohjelmaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun kompensaatiomenettely on osa uusia valmistuvia asemakaavoja vuonna 2028, Suomeen alkaa muodostua luontoarvomarkkina. Rakentamista pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 my\u00f6s luonnon kannalta, eli nyt luonto p\u00e4\u00e4see mukaan neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Luontopositiivisuudesta on tullut Vantaalla k\u00e4rkiteema t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 muun muassa kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6ohjelmien kautta. Kari linjaa, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen tahon toiminta ei kuitenkaan riit\u00e4, luontokatoa pit\u00e4\u00e4 torjua kaikilla tasoilla ja yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Mukaan tarvitaan my\u00f6s kaikki kunnat ja kaupungit valtion ja yksityisten tahojen lis\u00e4ksi.
Ymp\u00e4rist\u00f6suunnittelija Ville Selonen kertoo, ett\u00e4 Vantaa k\u00e4y aktiivisesti keskusteluja muun muassa rakennusteollisuuden kanssa luontopositiivisuuden tavoittelemisessa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Keskusteluja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n laaja-alaisesti my\u00f6s siit\u00e4, millaiset luonnonarvomarkkinat Suomeen tulisi saada ja miten markkinoita voidaan kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Selosen mukaan pit\u00e4\u00e4 olla tarkkana, mit\u00e4 kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi ja mik\u00e4 taas on luontoteko.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kompensaatio on aina t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ja luonnonsuojelulain mukaisena ennen haitan synty\u00e4 toteutettu.<\/p>\n\n\n\n

Vantaalla on edetty Palokallion hyvitysalueen kompensaation j\u00e4lkeen siten, ett\u00e4 kaupungin omista mets\u00e4alueista on kartoitettu sopivia uusia hyvitysalueita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa Vantaalla seurataan muutosta luontotyyppien tilassa, jotta voidaan osoittaa luontopositiivisuustavoitteen toteutuminen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Eeva V\u00e4nsk\u00e4 Rakennusteollisuuden biodiversiteettitiekartta on hallitusohjelman mukainen alan yhteinen pohjamateriaali, jonka tavoitteena vuoteen 2030 menness\u00e4 on saada luonto n\u00e4kyv\u00e4sti ja mitattavasti elpym\u00e4\u00e4n. Johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:st\u00e4 sanoo, ett\u00e4 tarve biodiversiteettikartan tekoon tuli esiin j\u00e4senyritysten kyselyist\u00e4. \u2013 Oli tarve kirkastaa toimialan vaikutus luontokatoon ja toisaalta kartoittaa, mit\u00e4 toimia yritykset voivat tehd\u00e4. Kartta sai positiivisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1359,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1073,639,576,570,115,561","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1354","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1354"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1369,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1354\/revisions\/1369"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1354"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1354"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}