{"id":1384,"date":"2026-04-13T12:50:14","date_gmt":"2026-04-13T09:50:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1384"},"modified":"2026-04-14T08:33:05","modified_gmt":"2026-04-14T05:33:05","slug":"vauhtia-viherrakenteen-vahvistamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2026\/04\/13\/vauhtia-viherrakenteen-vahvistamiseen\/","title":{"rendered":"ARVO-hanke ja alueellinen viherkerroin tuovat vauhtia viherrakenteen vahvistamiseen"},"content":{"rendered":"\n

Viime joulukuussa julkaistiin alueellinen viherkerroin 2025 -menetelm\u00e4, joka auttaa vahvistamaan kaupunkien viherrakennetta ja vastaa n\u00e4in luontokadon ja ilmastonmuutoksen tuottamiin haasteisiin kasvavilla kaupunkialueilla. Yleisperiaatteena menetelm\u00e4n kehitysty\u00f6ss\u00e4 on ollut n\u00e4hd\u00e4 kaupunkialueet kokonaisuudessaan el\u00e4vin\u00e4 ekosysteemein\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ajattelutavassa luonto ja ekologiset prosessit eiv\u00e4t ole kaupunkirakenteeseen j\u00e4lkik\u00e4teen liitetty\u00e4 \u201cvehreytyst\u00e4\u201d, vaan niiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusta.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Elisa L\u00e4hde, kuvat: Helsingin kaupunki 2025<\/p>\n\n\n\n

Viherrakenteen monihy\u00f6tyisyys esiin<\/h2>\n\n\n\n

Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelm\u00e4 auttaa tuomaan viherrakenteen n\u00e4kyv\u00e4ksi ja mitattavaksi osaksi maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua, jolloin sen tuottamat hy\u00f6dyt, kuten hulevesien hallinta, l\u00e4mp\u00f6tilojen tasaaminen ja asukkaiden hyvinvointi, voidaan huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Se tukee my\u00f6s tavoitteellista suunnittelua ja tarjoaa selke\u00e4n viitekehyksen vehreyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun lis\u00e4\u00e4miselle erityisesti tiivistyviss\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tuottamalla numeerisen arvon kolmesta teemasta: luonnon monimuotoisuus, ilmastoviisaus ja hyvinvointihy\u00f6dyt.<\/p>\n\n\n\n

Alueellinen viherkerroin lasketaan tyypillisesti aina ensin kohdealueen nykytilanteesta. Silloin tarkastellaan olemassa olevaa viherrakennetta ja nykytilan tarkastelu toimii pohjana suunnitelmien vertailulle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen teema-arvot voidaan laskea suunnitelmasta tai useista suunnitelmavaihtoehdoista ja verrata muutosta suunnitteluratkaisuiden kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kun halutaan luoda ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luonnon monimuotoisuutta tukevaa kaupunkirakennetta, tulee olemassa olevaa viherrakennetta vaalia sek\u00e4 samalla suunnitella uutta viherrakennetta, joka on ekologiselta tilaltaan laadukasta. Alueellinen viherkerroinmenetelm\u00e4 tuo numeerisesti n\u00e4kyv\u00e4ksi, miten t\u00e4ss\u00e4 tavoitteessa onnistutaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ekologisen kompensaation lievennyshierarkia tarkoittaa, ett\u00e4 haittoja luonnolle ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n ensisijaisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, toissijaisesti minimoimalla ne, kolmanneksi ennallistamalla heikentyneit\u00e4 alueita kohdealueen sis\u00e4ll\u00e4. Vasta viimeisen\u00e4 keinona korvataan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaikutukset kompensaatiotoimilla, kuten ennallistamalla tai suojelemalla vastaavia luontotyyppej\u00e4 muualla. Alueellinen viherkerroin auttaa todentamaan hierarkian alkuvaiheen toimenpiteit\u00e4 ja varsinaiseen ekologiseen kompensaatioon on olemassa omat ty\u00f6kalut ja laskentaohjeet. Kaavio: Mukaillen L\u00e4hde ym., 2025.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kehitysty\u00f6 rakentui aiempien kokeiluiden p\u00e4\u00e4lle<\/h2>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4llisesti alueellinen viherkerroin 2025 pohjautuu monille tuttuun tonttikohtaiseen
viherkertoimeen, joka on 1980-luvun lopussa Berliiniss\u00e4 kehitetty ty\u00f6kalu. Tonttikohtainen viherkerroin on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 meill\u00e4 Suomessakin useissa kaupungeissa. Vuonna 2017 tonttiviherkerrointa l\u00e4hdettiin Tukholmassa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s yleisille alueille, ja tuloksena syntyi \u201cgr\u00f6nytefaktor f\u00f6r allm\u00e4n platsmark\u201d eli \u201cyleisten alueiden viherkerroin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa Tukholman mallin mukaista alueellista viherkerrointa sovellettiin ensimm\u00e4isen kerran 2019\u20132020 Helsingin Kyl\u00e4saareen osana Virtuaalivehre\u00e4-hanketta. Menetelm\u00e4kokeilua pidettiin onnistuneena, ja jatkoa seurasi Helsingiss\u00e4 Malmin keskustan kehitt\u00e4mishankkeessa 2020, Turun Kaupunginpuutarhan alueella osana Canemure-hanketta 2021, Espoon Matinkyl\u00e4ss\u00e4 osana L\u00e4hi\u00f6pride-hanketta 2021, Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskustassa 2023 sek\u00e4 Helsingiss\u00e4 Malmin lentokent\u00e4n alueella 2023. Kokeiluiden pohjalta tunnistetiin, ett\u00e4 menetelm\u00e4 vastasi hyvin lis\u00e4\u00e4ntyneeseen tarpeeseen vahvistaa viherrakenteen laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 koskevaa tietopohjaa osana maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

Alueellista viherkerrointa haluttiin l\u00e4hte\u00e4 vakiinnuttamaan kansallisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaksi ty\u00f6kaluksi maank\u00e4yt\u00f6n suunnitteluun, ja ARVO-hankeen valmistelu k\u00e4ynnistyi vuonna 2022. Kokeilujen pohjalta tunnistettiin my\u00f6s keskeiset kehitystarpeet, kuten yksityisten alueiden mukaan ottaminen laskentaan ja vahvempi kaupunkiluonnon monimuotoisuuden huomioiminen.<\/p>\n\n\n\n

Kasvava tarve viherrakenteen vahvistamiseen ja soveltaviin ty\u00f6kaluihin<\/h2>\n\n\n\n

Nyt julkaistu alueellinen viherkerroin tarjoaa menetelm\u00e4n monien kaupunkisuunnittelun haasteiden ratkaisemiseen, joita Sitran ja FIGBC:n raporttikin \u201dLuontopohjaiset ratkaisut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaupungeissa\u201d nostaa esiin. Raportin mukaan luontopohjaisten ratkaisujen yleistymist\u00e4 est\u00e4v\u00e4t erityisesti luonnon arvostuksen puute suunnittelun alkuvaiheessa, taloudellisen arvon n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys sek\u00e4 osaamisvaje kaupunkiorganisaatioissa.<\/p>\n\n\n\n

Osana ARVO-hanketta tehdyss\u00e4 nykytilakatsauksessa tunnistettiin puolestaan, ett\u00e4 tarvitaan numeerisia tavoitteita, jotka ohjaavat viherrakenteen suunnittelua aiempaa tarkemmin ja johdonmukaisemmin. Poliittisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 ja kaupunkistrategioissa esiintyv\u00e4\u00e4 ristiriitaisuutta kasvutavoitteen ja viherrakenteen vahvistamisen ohjauksessa tulisi pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, jotta tavoitteet eiv\u00e4t vaikeuta toisiaan. Niiden yhteensovittamista tulisi ohjata selke\u00e4mmin, jotta ristiriita ei j\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen suunnittelijan tapauskohtaisesti ratkaistavaksi. Lis\u00e4ksi suunnittelijoilla on tunnistettu informaatio\u00e4hky ja resurssipula, mik\u00e4 vaikeuttaa uusien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Samaan aikaan viherrakenteesta tarvittaisiin kuitenkin lis\u00e4\u00e4 osaamista p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille ja koko kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n toimialalle.<\/p>\n\n\n\n

Alueellinen viherkerroin voi olla merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa nykytilakatsauksessa tunnistettujen, suunnitteluun liittyvien pullonkaulojen ratkaisemisessa ja viherrakenteen vahvistamisessa. Se vastaa haasteisiin tekem\u00e4ll\u00e4 erilaisia luontohy\u00f6tyj\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi suunnitteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Alueellisen viherkertoimen tuottama numeerinen tarkastelutapa ja tavoitearvot auttavat priorisoinnissa sek\u00e4 kiteytt\u00e4v\u00e4t tietoa, jota yksitt\u00e4isen suunnittelijan tulee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n hallita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyypit<\/h2>\n\n\n\n

Kaupunkiluonnon monimuotoisuus haluttiin menetelm\u00e4kehityksess\u00e4 ottaa mukaan laskentaan selke\u00e4mmin omana osa-alueenaan. Hankkeessa tunnistettiin, ett\u00e4 ottamalla luontotyypit laskennan perustaksi t\u00e4m\u00e4 onnistuu. Samalla lis\u00e4ttiin menetelm\u00e4n tietoperusteisuutta, systemaattisuutta ja tulosten vertailtavuutta, ja pystyttiin linkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueellinen viherkerroin -laskenta ekologisen kompensaation laskentamalleihin. T\u00e4m\u00e4 taas edelleen mahdollistaa lievennyshierarkian ja kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myyden vahvemman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton osana maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

Luontotyyppien osalta luonnon luontotyypit on Suomessa vakiintuneella tavalla m\u00e4\u00e4ritelty, mutta alueellisen viherkertoimen laskennan perustaksi ARVO-hankkeessa m\u00e4\u00e4riteltiin rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyypit ja niiden ekologisen tilan mittarit. Ty\u00f6 tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 BOOST-tutkimushankeen ja laajan asiantuntijaryhm\u00e4n kanssa kuuden ty\u00f6pajan sarjassa 11\/2024\u20139\/2025. Kes\u00e4ll\u00e4 2025 kuvausten ja mittaristojen toimivuutta testattiin maastoty\u00f6skentelyss\u00e4, josta ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia on jo julkaistu (Puolitaival ym., 2025).<\/p>\n\n\n\n

Maastoty\u00f6vaiheen j\u00e4lkeen 9\/2025 tarkennettiin viel\u00e4 erityisesti ekologisen tilan mittaristoja. Ty\u00f6pajoihin osallistui yhteens\u00e4 32 kaupunkiluonnon asiantuntijaa: biologeja, konsultteja, tutkijoita ja aktivisteja niin julkiselta kuin yksityiselt\u00e4 sektorilta. Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyypit kuvauksineen on julkaistu omana kokonaisuutenaan ja tietoa voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelijoiden ohella my\u00f6s tutkijat, kaupunkiluonnon asiantuntijat, muut suunnittelijat ja kunnossapit\u00e4j\u00e4t (Jalkanen ym. 2026). Kun kaupungeista tunnistetaan eri luontotyypit, voidaan niiden laatua parantaa suunnittelulla ja kunnossapidolla. Ihmistoiminnan aikaansaamien rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyyppien rakennepiirteit\u00e4 voidaan oikeanlaisen suunnittelun ja hoidon keinoin vahvistaa, niin ett\u00e4 ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t entist\u00e4 paremmin luonnon monimuotoisuutta ja tuottavat ilmasto- ja hyvinvointihy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luontotyypit tunnistamalla maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelija saa kokonaisvaltaista ymm\u00e4rryst\u00e4 suunnittelualueen viherrakenteesta. Laskennalla tuotetaan tietoa kaupunkiviherrakenteen kaupunkiviherrakenteen laadullisista eroista, kuten esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 suurellakaan kasvikatolla ei voida korvata mahdollisesti menetetyn kaupunkimets\u00e4n monimuotoisuusarvoja. Menetelm\u00e4 siis v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulkinnanvaraisuutta, oletuksia ja viherpesun mahdollisuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Monialainen yhteisty\u00f6 kehityksen moottorina<\/h2>\n\n\n\n

ARVO-hankkeen yksi keskeinen piirre on ollut vahva yhteiskehitt\u00e4minen. Mukana menetelm\u00e4kehityksess\u00e4 on ollut hankeryhm\u00e4n lis\u00e4ksi yli 130 muuta asiantuntijaa. Partnerikaupungeissa Helsingiss\u00e4, Espoossa ja Vantaalla mukana on ollut iso joukko maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelijoita, jotka ovat antaneet jatkuvaa palautetta menetelm\u00e4kehitt\u00e4misest\u00e4. Ilmasto- ja hyvinvointihy\u00f6tyjen tunnistamisessa on tehty kattavaa asiantuntijayhteisty\u00f6t\u00e4 muun muassa Co-Carbon hankkeen ja luonnon terveysvaikutusten asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminnallinen kehitt\u00e4minen on mahdollistanut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen menetelm\u00e4kehitt\u00e4misen, parhaimman asiantuntijatiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen sek\u00e4 samanaikaisen tiedon jalkautuksen.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisten partnerikaupunkien lis\u00e4ksi mukana oli liit\u00e4nn\u00e4ispartnereina Jyv\u00e4skyl\u00e4n, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n, Kauniaisten, Lahden, Oulun, Porvoon, Salon, Tampereen ja Turun kaupungit, joista kullakin oli yksi tai useampi oma pilottialue laskennalle. Erilaisten alueiden k\u00e4ytt\u00e4minen pilottialueina on ollut hankkeessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 niiden avulla menetelm\u00e4n toimivuutta ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta on voitu todentaa kohteisiin, joissa on erilaiset maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelun tavoitteet, hyvin vaihteleva m\u00e4\u00e4r\u00e4 viherrakennetta ja erilaisia jakaumia luonnon ja rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyyppeihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Alueellisen viherkertoimen arvot lasketaan suhteuttamalla alueen laatupainotettu pinta-ala alueen kokonaisalaan. Kaaviosta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 siniviherrakenteen kokonaispinta-ala pienenee Pukinm\u00e4enrannan suunnitelmaskenaariossa selv\u00e4sti vuoden 2024-2025 tilannekuvaan verrattuna, kun taas laatupainotetut pinta-alat pienenev\u00e4t siihen n\u00e4hden maltillisemmin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4n viherrakenteen laatu paranee skenaariossa alueellisen viherkertoimen teemojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Raidallinen tarkoittaa suunnitelmaskenaariota ja t\u00e4ytt\u00f6v\u00e4rill\u00e4 on 2024-3025 vuoden nykytilan luvut. Graafi: Helsingin kaupunki 2025<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Satoisa ARVO -hanke<\/h2>\n\n\n\n

Kaksivuotisessa hankkeessa on tuotettu huomattavan paljon erilaisia tuloksia. Nykytilakatsauksen ja ryty-luokituksen ja -mittareiden lis\u00e4ksi hankkeessa laadittiin my\u00f6s menetelm\u00e4n vaikuttavuusarviointi ja kansalliset suositukset kaupunkien viherrakenteen vahvistamiseksi. N\u00e4iden tuotosten aikaansaamiseksi osallistettiin kaavoituksesta vastaavia ammattilaisia, pidettiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien opintok\u00e4velyit\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4rjestettiin ekskursioita ja seminaareja. Hankeen tuloksina on julkaistu my\u00f6s muun muassa oppimateriaalia FIGBC:n verkkosivustolla, ohjeet menetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen arkkitehtuurikilpailuissa, kohde-esimerkkej\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ekologisesta tilasta laskennan tueksi sek\u00e4 tutkimusartikkeleita.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvoiva, monihy\u00f6tyinen kaupunkiviherrakenne ei synny itsest\u00e4\u00e4n, vaan p\u00e4invastoin, ty\u00f6t\u00e4 tulee tehd\u00e4 eri tasoilla poliittisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta suunnitteluun ja toteutuksesta kunnossapitoon. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 uudistettu alueellinen viherkerroin 2025 -menetelm\u00e4 on yksi peruskivi.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori, joka on ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n perehtynyt erityisesti kest\u00e4vien ratkaisuiden yhteistoiminnalliseen kehitt\u00e4miseen maisema- ja kaupunkisuunnittelun eri mittakaavatasoilla. ARVO-hankkeessa Elisa L\u00e4hde toimi tutkimusjohtajana.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong>
Jalkanen, ym. (2026). Rakennetun ympariston luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi.
L\u00e4hde, ym. (2025). More than the sum of its parts \u2013 Integrating the use of green area factor tool and biodiversity offsetting for no net loss urban planning. Urban Forestry & Urban Greening, Volume 112.
Puolitaival, ym. (2025). Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kampusalueiden ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit 2025.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman ARVO-hankkeen toteuttivat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit, Aalto-yliopisto sek\u00e4 Green Building Council Finland (FIGBC).<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tutustu ARVO-hankkeen julkaisuihin osoitteessa: figbc.fi\/julkaisut<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Elisa L\u00e4hde, kuvat: Helsingin kaupunki 2025 Viherrakenteen monihy\u00f6tyisyys esiin Alueellinen viherkerroin 2025 -menetelm\u00e4 auttaa tuomaan viherrakenteen n\u00e4kyv\u00e4ksi ja mitattavaksi osaksi maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua, jolloin sen tuottamat hy\u00f6dyt, kuten hulevesien hallinta, l\u00e4mp\u00f6tilojen tasaaminen ja asukkaiden hyvinvointi, voidaan huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Se tukee my\u00f6s tavoitteellista suunnittelua ja tarjoaa selke\u00e4n viitekehyksen vehreyden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun lis\u00e4\u00e4miselle erityisesti tiivistyviss\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1386,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"764,1137,830,945,1340,1266","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1384","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1384"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1429,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1384\/revisions\/1429"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1384"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1384"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1384"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}