Tulevina vuosikymmenin\u00e4 Suomi kaupungistuu entisest\u00e4\u00e4n ja Suomen v\u00e4est\u00f6 keskittyy vauhdilla kouralliseen kasvukeskuksia. Kaupungistuminen ei ole ongelmaton yhteiskunnallinen kehityssuunta, mutta talouden, ilmaston ja luonnon kannalta se on hyv\u00e4 asia, kunhan se tapahtuu kest\u00e4v\u00e4sti. Taloustieteest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaupungistuminen kulkee k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ty\u00f6llisyyden ja tuottavuuden kanssa, ja tiiviimpi asuminen edesauttaa fossiilittoman yhteiskunnan rakentamista samalla kun luonnolle voidaan varata entist\u00e4 enemm\u00e4n sen kipe\u00e4sti kaipaamaa tilaa.<\/p>\n\n\n\n
Jotta etenev\u00e4 kaupungistuminen voi olla kest\u00e4v\u00e4\u00e4, sen oltava nykyist\u00e4 vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4. Viihtyis\u00e4 ja ekologinen kaupunkirakenne edellytt\u00e4\u00e4 luontoa ja viherpintaa. Ennen kaikkea kaupunkivihre\u00e4st\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t ihmiset. Viheralueet edesauttavat hulevesien hallintaa ja viilent\u00e4v\u00e4t tukalissa helteiss\u00e4. Molemmat n\u00e4ist\u00e4 hy\u00f6dyist\u00e4 korostuvat etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen keskell\u00e4. Kosketusyhteys luontoon edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kehon ett\u00e4 mielen terveytt\u00e4. Ihmiset ovatkin tutkitusti valmiita maksamaan l\u00e4hiluonnosta ja kaupunkivihre\u00e4st\u00e4 korkeampina asuntojen hintoina. Yleisen\u00e4 haasteena s\u00e4ilyy silti se, ett\u00e4 usein hy\u00f6dyt viherymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 jakautuvat kaikille yhteisesti. Markkinat yksin eiv\u00e4t siksik\u00e4\u00e4n vihreytt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti tuota.<\/p>\n\n\n\n
Kiinnostava yksityiskohta on se, ett\u00e4 hyvinvoinnin kannalta nimenomaan koettu vihreys on ratkaisevaa, ei absoluuttinen viherpinta-ala tai edes luontoarvot.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n tulokseen tuli suomalainen Atte Ahola luokassaan Euroopan parhaana palkitussa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u201cQuality over Quantity? Perceived neighbourhood greenery, not objective, linked to higher wellbeing in Germany\u201d viime vuonna Leidenin yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n
Kaupunkien viherymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ratkaisee siis ihmisten mielest\u00e4 laatu. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kutinsa my\u00f6s luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kaupungeissa olennaista on suojella ja ennallistaa kaikkein arvokkaimpia luontokohteita ja huolehtia ekologisista k\u00e4yt\u00e4vist\u00e4 maalla ja vesist\u00f6iss\u00e4. Samalla tiivis kaupunkirakentaminen edesauttaa laajojen luontoalueiden suojelussa ja ennallistamisessa, kun asutus, ty\u00f6paikat ja palvelut ovat l\u00e4hekk\u00e4in ja mahdollisimman suurelle osalle ihmisi\u00e4 raiteiden, py\u00f6r\u00e4ilyn tai k\u00e4velyn p\u00e4\u00e4ss\u00e4 valtavasti tilaa viev\u00e4n autokaupungin sijaan.<\/p>\n\n\n\n
\nVanhan puun saa vain odottamalla.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Koska nimenomaan laatu ratkaisee, tiivis kaupunki voi olla vihre\u00e4, ja vihre\u00e4 kaupunki voi olla tiivis – toisin kuin julkisessa keskustelussa usein asia kehystet\u00e4\u00e4n. Rajatussa tilassa se toki edellytt\u00e4\u00e4 tehokasta ja fiksua maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa viherpinta-alan ja puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskemisen rinnalle tarvitaan joka tapauksessa nykyist\u00e4 huomiota laatuun. Millainen kortteli tuntuu luonnolta? Mik\u00e4 kutsuu leikkim\u00e4\u00e4n, liikkumaan, viihtym\u00e4\u00e4n ja poikkeamaan? Ihmisten osallistaminen viherymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4miseen on t\u00e4ss\u00e4 avuksi. Luontoarvojen n\u00e4k\u00f6kulmasta taas biologien ja ekologien tuottama tutkittu tieto on korvaamatonta. Parhaat ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia paikasta riippuen. Silti maailmalta kannattaa hakea ennakkoluulottomasti mallia.<\/p>\n\n\n\n
Uudisrakentamisessa erityinen haaste on rakentamisen ja jo olemassa olevan vihre\u00e4n yhteensovittaminen. T\u00e4t\u00e4 korostaa se, ettei el\u00e4v\u00e4\u00e4 luontoa tule mist\u00e4\u00e4n myllyst\u00e4 valmiina. Vanhan puun saa vain odottamalla, ett\u00e4 puu kasvaa ja vanhenee. Parhaimmillaan luonto paremmin huomioimalla saadaan kuitenkin orgaanista ja kiinnostavaa kaupunkikuvaa suoraviivaisen ja tyls\u00e4n sijaan.<\/p>\n\n\n\n
Laadukkaassa vihre\u00e4ss\u00e4 kaupunkikehityksess\u00e4 vastuu on ennen kaikkea paikallisissa k\u00e4siss\u00e4. Kunta kaavoittajana sek\u00e4 kiinteist\u00f6jen omistajat ja kehitt\u00e4j\u00e4t ovat avainasemassa. Valtion kannattaa silti kannustaa ja ohjata kest\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan ja ennen kaikkea mahdollistaa se. Olennaista on antaa kaupungeille enemm\u00e4n valtaa ja vastuuta kehityksest\u00e4\u00e4n ja yksityiskohtaisista ratkaisuista samalla kun luodaan yleisesti puitteet sille, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t ratkaisut ja valinnat ovat taloudellisesti kannattavia joka tasolla.<\/p>\n\n\n\n
Atte Harjanne on helsinkil\u00e4inen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (vihr.), diplomi-insin\u00f6\u00f6ri ja ilmastonmuutostutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tulevina vuosikymmenin\u00e4 Suomi kaupungistuu entisest\u00e4\u00e4n ja Suomen v\u00e4est\u00f6 keskittyy vauhdilla kouralliseen kasvukeskuksia. Kaupungistuminen ei ole ongelmaton yhteiskunnallinen kehityssuunta, mutta talouden, ilmaston ja luonnon kannalta se on hyv\u00e4 asia, kunhan se tapahtuu kest\u00e4v\u00e4sti. Taloustieteest\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaupungistuminen kulkee k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ty\u00f6llisyyden ja tuottavuuden kanssa, ja tiiviimpi asuminen edesauttaa fossiilittoman yhteiskunnan rakentamista samalla kun luonnolle voidaan varata […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1402,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"945,598,1064,764,718,1345","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[13,4],"tags":[],"class_list":["post-1401","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-poliittinen-aani","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1401"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1411,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1401\/revisions\/1411"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}