{"id":1412,"date":"2026-04-13T13:53:50","date_gmt":"2026-04-13T10:53:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1412"},"modified":"2026-04-13T13:56:22","modified_gmt":"2026-04-13T10:56:22","slug":"elaman-yllapitaja-veteraanipuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2026\/04\/13\/elaman-yllapitaja-veteraanipuu\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4n yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4, veteraanipuu"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-lala-blocks-lala-ingressi\">Veteraanipuut v\u00e4henev\u00e4t rakentamisen ja maank\u00e4yt\u00f6n paineissa. Nyt tekem\u00e4mme ratkaisut vaikuttavat my\u00f6s siihen, onko veteraanipuita sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Veteraanipuiden tunnistaminen, hoito ja jatkuvuus kaipaa viheralalla lis\u00e4\u00e4 huomiota sek\u00e4 osaamista ja niiden hoitoon onkin alettu kouluttautua eurooppalaisin opein.<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti ja kuvat: Eeva-Maria Tuhkanen<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mik\u00e4 on veteraanipuu?<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuu on lajiinsa n\u00e4hden i\u00e4k\u00e4s ja usein suurikokoinen. Veteraanipuu on saavuttanut elinkaaren my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4t vaiheet, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi latvuksen uudelleenmuotoutumisena. Latvuksen yl\u00e4osa on taantunut ja ehk\u00e4 kokonaan kuollut, ja alempaa uutta latvusta on muotoutunut j\u00e4lkiversoista kasvaneista oksista.<\/p>\n\n\n\n<p>Veteraanipuu on rakenteellisesti monimuotoinen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tyypillisesti onkaloita ja erilaisia lahoja. Se saattaa koostua useammasta toiminnallisesta yksik\u00f6st\u00e4, niin ett\u00e4 tietty osa juuristosta on yhteydess\u00e4 tiettyyn osaan latvusta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1415\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-2b.-Hevoskastanja-Aesculus-hippocastanum-LH-edit-web-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Veteraanipuu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon erilaisia mikrohabitaatteja, kuten onkaloita, katkenneita oksia ja lahoa eri osissa ja asteissa. Kuvassa hevoskastanja (Aesculus hippocastaneum).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Veteraanipuu kuhisee el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuu on lahopuusta riippuvaisten lajien paratiisi, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lahoa puun eri osissa, eri muodoissa ja lahoamisen eri asteissa. Mikrohabitaatteja on runsaasti: onkalot, murtuneet oksat, nestevuodot, uurteet, kuoren kolot, epifyytit, k\u00e4\u00e4pien ja muiden sienten iti\u00f6em\u00e4t, valon ja varjon puolella, maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 osissa ja juuristossa.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 piirteet tekev\u00e4t veteraanipuusta monimuotoisuuden keskittym\u00e4n. Lahot ja vauriot johtavat ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 usein my\u00f6s turhaan puunpoistoon, kun puun biomekaniikkaa ja riskien hallintaa ei ymm\u00e4rret\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, eik\u00e4 tiedosteta puun korvaamattomuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Veteraanipuut v\u00e4henev\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuita, erityisesti ns. jaloja lehtipuita, on vanhoissa puistoissa, hautausmailla ja katujenkin varsilla. My\u00f6s harvinaistumassa olevilta mets\u00e4laitumilta, niitty- ja ketoalueilta saattaa l\u00f6yty\u00e4 vaikkapa vanhoja m\u00e4ntyj\u00e4, tammia ja katajia. Talousmets\u00e4ss\u00e4 puut p\u00e4\u00e4sev\u00e4t harvoin kehittym\u00e4\u00e4n veteraaneiksi asti.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsissa on arvioitu, ett\u00e4 heill\u00e4 veteraanipuut v\u00e4henev\u00e4t 0,5 \u2013 2 % vuodessa. Puita kuolee ja niit\u00e4 joudutaan poistamaan, eik\u00e4 uusia veteraanipuita tule samalla tahdilla. Poistuma ei kuulosta suurelta, mutta sill\u00e4 on dramaattiset vaikutukset esim. sadan vuoden aikajaksolla. Jos nyt on 1000 veteraanipuuta, niin 1 % vuosittaisella poistumalla niit\u00e4 on sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 en\u00e4\u00e4 noin 350. Seurauksena monien veteraanipuista riippuvaisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4y v\u00e4hiin. Veteraanipuiden harvetessa eli\u00f6lajeja alkaa h\u00e4vit\u00e4 alueelta jo paljon ennen kuin viimeiset veteraanipuut kaatuvat.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kaiken ik\u00e4isi\u00e4 puita tarvitaan<\/h2>\n\n\n\n<p>Puiden katkeamaton ik\u00e4jatkumo tulisikin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, jotta puita olisi aina varttumassa veteraanipuiksi. Nuoria puita tulisi istuttaa jatkuvasti tai synty\u00e4 luontaisesti huomattavan paljon. Jos uusien puiden syntyyn j\u00e4\u00e4 vaikkapa 30 vuoden katko, tulee my\u00f6s veteraanipuupopulaatioon jossakin vaiheessa katkos. Puiden ik\u00e4jatkumo auttaa my\u00f6s lahopuujatkumon syntymiseen. Lahopuuta tulisi olla el\u00e4viss\u00e4 puissa eri osissa ja eri puolilla latvusta sek\u00e4 maassa, lahoamisen eri asteissa. Puiden hoitoleikkuussa voidaan asettaa tavoitteeksi, ett\u00e4 poistetaan kuolleita oksia vain sen verran kuin alueen k\u00e4ytt\u00e4jien turvallisuus vaatii.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1413\" style=\"width:768px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-3.-Puistolehmus-Tilia-x-europaea-LH-edit-web-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Juuristoalueen maan tiivistyminen ja juuristovauriot uhkaavat veteraanipuun el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuvassa puistolehmus (Tilia x europaea).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Veteraanipuulle hyv\u00e4t olot<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuiden hoidossa t\u00e4rkein tavoite on saada puu pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4 ja pystyss\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n, paitsi puun itseisarvon vuoksi, niin my\u00f6s muiden eli\u00f6iden asuinsijana.<\/p>\n\n\n\n<p>Puun juuristoalueen hoito on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 veteraanipuun hoitotoimista. Maaper\u00e4n, juuriston, mykorritsojen ja maaper\u00e4n eli\u00f6st\u00f6n merkityst\u00e4 ei voi liikaa korostaa. Mineraalisia lannoitteita ei k\u00e4ytet\u00e4, sill\u00e4 niiden on havaittu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n mykorritsoja, mik\u00e4 tekee puusta entist\u00e4 alttiimman kuivuudelle. Juuristoalueelle voidaan levitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi puuhaketta tai kuoriketta, joista vapautuu ravinteita hitaasti ja kasvualustan rakenne ja vedenpid\u00e4tyskyky paranevat. My\u00f6s ruohovartinen kasvillisuus (ei nurmikko!) ja pensaat ovat hyv\u00e4ksi juuristoalueella. Koneilla ajelua ja materiaalien s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 juuristoalueella v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopassa n\u00e4kee aidoin suojattuja veteraanipuita. Kulkua voidaan osittain ohjata muualle, vaikka polun paikkaa siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja muun kasvillisuuden harkitulla sijoittelulla. Puun alla olevat penkit, roskikset ja muut kalusteet kannattaa siirt\u00e4\u00e4 toisaalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Puiden juuret levitt\u00e4ytyv\u00e4t laajuussuunnassa useimmiten paljon leve\u00e4mm\u00e4lle kuin latvus. VETcert-ohjeistus suosittelee, ett\u00e4 juuriston suojavy\u00f6hykkeen s\u00e4de on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 kertaa rungon l\u00e4pimitta rinnankorkeudelta, tai 5 metri\u00e4 latvuksen ulkopuolelle ylt\u00e4v\u00e4 s\u00e4de, kumpi on suurempi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Lis\u00e4\u00e4 valoa, asteittain<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuut tarvitsevat tilaa ja valoa. V\u00e4hitt\u00e4inen valon lis\u00e4\u00e4minen saattaa antaa veteraanipuulle lis\u00e4\u00e4 elinvoimaa stimuloimalla j\u00e4lkiversojen kasvua, mik\u00e4 tuo lis\u00e4\u00e4 lehtipinta-alaa latvukseen. \u00c4killinen muutos saattaa kuitenkin pahimmillaan tappaa puun. Valon lis\u00e4\u00e4minen ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 nuoria puita poistamalla onkin teht\u00e4v\u00e4 asteittain, useamman vuoden kuluessa. Veteraanipuulle on annettava aikaa sopeutua muutoksiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Saha esiin vasta pakon edess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuiden hoidossa puun leikkaaminen on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 hoitokeino. Puun leikkaaminen on puun vaurioittamista ja aina rasite puulle, varsinkin jos puun elinvoima on jo heikentynyt. Veteraanipuiden kohdalla leikkaamista harkitaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vain kahdessa tapauksessa: jos ei ole muuta keinoa pienent\u00e4\u00e4 ihmisille tai omaisuudelle koituvia (sietorajan ylitt\u00e4vi\u00e4) riskej\u00e4, tai jos puu tai sen iso haara on vaarassa romahtaa niin, ett\u00e4 puun elinik\u00e4 lyhenee.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos veteraanipuuta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n leikkaamaan, niin asioita voidaan tehd\u00e4 eri tavalla kuin nuorten tai varttuvien puiden kanssa. Mit\u00e4\u00e4n leikkuutapaa ei sovelleta automaationa, vaan on valittava hoidon tavoitteisiin, puun tilanteeseen ja todenn\u00e4k\u00f6iseen reagointiin sopivat tavat.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1416\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-1.-Haapa-Populus-tremula-web-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Veteraanihaavan (Populus tremula) alkuper\u00e4inen latvus on kuollut ja alemmas on muodostunut uusi latvus j\u00e4lkiversoista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Veteranisaatiota ei veteraanipuille<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuiden kanssa el\u00e4\u00e4 suuri joukko eli\u00f6it\u00e4, joista monet eiv\u00e4t kykene siirtym\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 matkoja. On siis l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia asuinsijoja l\u00e4helt\u00e4, kun jokin veteraanipuu on sy\u00f6ty loppuun tai muuttuu vaikka romahtaessaan lajille sopimattomaksi paikaksi. Jos ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei ole tarpeeksi tulevia veteraanipuita, voidaan jatkumoa paikata nopeuttamalla nuorempien puiden ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 runtelemalla puita eri tavoin mikrohabitaattien luomiseksi ja lahoamisen k\u00e4ynnist\u00e4miseksi puun eri osissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Veteranisaatiota voidaan tehd\u00e4, jos ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti sopivia nuorempia puita. Keino saattaa sopia hyvin tilanteeseen, jossa veteraanipuun ymp\u00e4rilt\u00e4 on poistettava nuorempaa puustoa valon lis\u00e4\u00e4miseksi. Veteranisaatio on h\u00e4t\u00e4apu, eik\u00e4 se koskaan korvaa aitoja veteraanipuita. Veteraanipuuta tai sellaiseksi kehittym\u00e4ss\u00e4 olevaa ei koskaan pid\u00e4 veteranisoida!<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kansainv\u00e4list\u00e4 oppia tarjolla<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuiden hoitoon on eurooppalaisessa hankkeessa kehitetty koulutus, joka on suunnattu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n puunhoitoa, puunhoidon konsultointia ja hallinnointia tekeville. Kurssiin on koottu paras tieto ja kokemus, mit\u00e4 veteraanipuiden hoidosta on kertynyt Keski-Euroopassa, Britanniassa ja Ruotsissa \u2013 maissa, joissa on tehty jopa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 veteraanipuita suojaamaan. SPY ry on j\u00e4rjest\u00e4nyt VETcert -koulutuksen kolme kertaa Suomessa, ja sen on k\u00e4ynyt l\u00e4hes 60 henkil\u00f6\u00e4, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 arboristeja.<\/p>\n\n\n\n<p>VETcert-sertifikaatin voi suorittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tai konsultoivalla tasolla. Sen saadakseen on viel\u00e4 opiskeltava omatoimisesti lis\u00e4\u00e4 ja l\u00e4p\u00e4ist\u00e4v\u00e4 melko vaativa koe. Suomesta tiett\u00e4v\u00e4sti vasta kaksi henkil\u00f6\u00e4 on suorittanut serfikaatin Ruotsissa. Syksyll\u00e4 2026 tullaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n koetilaisuus Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1414\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-300x169.jpg 300w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-768x432.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-1536x864.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/04\/Kuva-4b.-Traskandan-kartanopuistoa-LH-edit-web-2048x1151.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tr\u00e4sk\u00e4ndan kartanopuistoa. Jotta tulevaisuudessakin olisi veteraanipuita, on puiden ik\u00e4jatkumosta huoleh-<br>dittava istuttamalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uusia puita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Veteraanipuut kartalle ja erityiskohteiksi<\/h2>\n\n\n\n<p>Veteraanipuiden hoidossa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rrys puiden elinkaaresta, biomekniikasta, maaper\u00e4st\u00e4 ja juuristosta, onttoutumisesta, lahottajista sek\u00e4 kyky kartoittaa ja huomioida ymp\u00e4rist\u00f6n tekij\u00e4t voidakseen tehd\u00e4 hoitosuunnitelman puulle. On kyett\u00e4v\u00e4 ennakoimaan, miten kyseess\u00e4 oleva puu tulee reagoimaan hoitotoimiin, mik\u00e4 vaatii puun biologian ymm\u00e4rryst\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ammattitaitoa Suomessakin on jo tarjolla, ja tulevaisuudessa sit\u00e4 tullaan toivottavasti vaatimaan veteraanipuukohteiden hoitoon. Suomessa tulisi my\u00f6s tunnistaa ja kartoittaa veteraanipuita, ja taata niille erityisasema s\u00e4ilytett\u00e4vin\u00e4 kohteina.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on biologi (FT), arboristi, ja toimii ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutarkastajana Kosken Tl kunnassa sek\u00e4 aktiivina Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:ss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Lis\u00e4tietoja: <a href=\"http:\/\/vetcert.eu\/training-products\">vetcert.eu\/training-products<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti ja kuvat: Eeva-Maria Tuhkanen Mik\u00e4 on veteraanipuu? Veteraanipuu on lajiinsa n\u00e4hden i\u00e4k\u00e4s ja usein suurikokoinen. Veteraanipuu on saavuttanut elinkaaren my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4t vaiheet, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi latvuksen uudelleenmuotoutumisena. Latvuksen yl\u00e4osa on taantunut ja ehk\u00e4 kokonaan kuollut, ja alempaa uutta latvusta on muotoutunut j\u00e4lkiversoista kasvaneista oksista. Veteraanipuu on rakenteellisesti monimuotoinen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tyypillisesti onkaloita ja erilaisia lahoja. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1416,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"852,605,561,846,814,666","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1412","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1412"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1422,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1412\/revisions\/1422"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}