{"id":1511,"date":"2026-06-15T06:41:11","date_gmt":"2026-06-15T03:41:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1511"},"modified":"2026-06-15T06:41:11","modified_gmt":"2026-06-15T03:41:11","slug":"ihmisen-hyvinvointi-rakentuu-luontokosketuksen-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/ihmisen-hyvinvointi-rakentuu-luontokosketuksen-kautta\/","title":{"rendered":"Ihmisen hyvinvointi rakentuu luontokosketuksen kautta"},"content":{"rendered":"\n

Ihmisen terveytt\u00e4 ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa el\u00e4mme. Luonto ja maatilalla kasvaminen tukevat immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehittymist\u00e4 erityisesti varhaislapsuudessa, kun taas kaupungistuminen ja v\u00e4h\u00e4inen luontokosketus voivat lis\u00e4t\u00e4 sairastumisriskej\u00e4. Ekologi ja evoluutiobiologi Jenni Lehtim\u00e4ki tarkastelee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ihmisen ja luonnon v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 ja haastaa pohtimaan, miten moderni elinymp\u00e4rist\u00f6 muokkaa hyvinvointiamme.<\/p>\n\n\n\n

teksti: Elisa Vesterbacka<\/p>\n\n\n\n

Ihminen on ekosysteemi<\/h2>\n\n\n\n

Kehossamme el\u00e4\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 bakteereja, viruksia, sieni\u00e4 ja muita mikro-organismeja, jotka muodostavat yhdess\u00e4 niin sanotun mikrobiomin. Erityisesti suoliston mikrobistoa on tutkittu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana intensiivisesti ja se on muuttanut perustavanlaatuisesti k\u00e4sityst\u00e4 ihmisest\u00e4. Ihminen on monimutkainen ekosysteemi ja suoliston mikrobistoa pidet\u00e4\u00e4n nykyisin jopa er\u00e4\u00e4nlaisena elimen\u00e4, joka on yhteydess\u00e4 moniin muihin elinj\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n\n\n\n

– Ihminen on biologinen laji, jonka ominaisuudet ovat kehittyneet evoluution my\u00f6t\u00e4 tietynlaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu nopeasti, my\u00f6s terveyteen liittyv\u00e4t riskit voivat muuttua. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6mme kanssa, joten sen yhteys hyvinvointiimme on hyvin merkityksellinen, kertoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen johtava tutkija Jenni Lehtim\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n



Lehtim\u00e4ki on ekologi ja evoluutiobiologi, ja h\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy erityisesti immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisiin yhteyksiin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n johtaa kahta tutkimushanketta, joista toista rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto ja toista Suomen Akatemia. Lehtim\u00e4ki k\u00e4sitteli teemaa my\u00f6s Viherp\u00e4ivill\u00e4 helmikuussa 2026 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n keynote-puheenvuorossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Elinymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelussa ja hoidossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat my\u00f6s luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen. Viherrakentamisen valinnoilla on keskeinen merkitys hyvinvoinnille. Kuva: Elisa Vesterbacka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Moderni elinymp\u00e4rist\u00f6 kaventaa mikrobikontakteja<\/h2>\n\n\n\n

Viimeisten vuosisatojen aikana ihmisten elintavat ja asuinymp\u00e4rist\u00f6t ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti: kaupungistuminen, rakennusten tiivistyminen ja tehokas ilmanvaihdon suodatus ovat v\u00e4hent\u00e4neet kontaktia ymp\u00e4rist\u00f6n mikrobeihin. N\u00e4m\u00e4 ratkaisut on tuoneet turvallisuutta ja mukavuutta arkeen, mutta samalla ne ovat rajoittaneet luonnollista altistumista mikrobeille, jotka ovat olennainen osa ihmisen evolutiivista historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ilmi\u00f6t\u00e4 on tutkittu laajassa suomalaisessa rekisteriaineistossa, jossa analysoitiin yli puolen miljoonan vuosina 1997\u20132006 syntyneen lapsen tietoja. Tutkimuksessa selvitettiin, millainen maank\u00e4ytt\u00f6 lasten koti-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 oli heid\u00e4n ensimm\u00e4isten elinvuosiensa aikana ja miten se liittyi my\u00f6hempiin lapsuusi\u00e4n diagnooseihin. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 tiiviisti rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 lis\u00e4si joidenkin sairauksien, kuten autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iden, suhteellista riski\u00e4, kun taas mets\u00e4iset ymp\u00e4rist\u00f6t ja peltomaat n\u00e4yttiv\u00e4t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n riski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Vaikka tutkimus ei osoita suoraa syy-seuraussuhdetta, se viittaa siihen, ett\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n rakenteella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus terveyteen jo varhaislapsuudessa, toteaa Lehtim\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jo kuukauden ik\u00e4isill\u00e4 vauvoilla on havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa hengitysteiden mikrobiomin lajistossa maaseudun ja kaupungin v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 maaseudun ja kaupungin mikrobit my\u00f6s vaikuttivat eri tavoin vauvan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n varhaiseen kehitykseen. Kuva: Jenni Lehtim\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 oppii ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa, ja t\u00e4m\u00e4 yhteys muokkaa merkitt\u00e4v\u00e4sti immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehityst\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutusta havainnollistaa Lehtim\u00e4en Tanskassa tekem\u00e4 tutkimus, jossa tarkasteltiin lasten suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa sek\u00e4 immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa varhaislapsuudessa eri elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 varhaislapsuutensa viett\u00e4neill\u00e4 lapsilla esiintyi kuuden vuoden i\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n astmaa ja allergisia sairauksia kuin maaseudulla kasvaneilla, ja heid\u00e4n hengitysteidens\u00e4 mikrobisto poikkesi maaseudun lasten mikrobistosta. N\u00e4m\u00e4 erot n\u00e4kyiv\u00e4t immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnassa jo yhden kuukauden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Varhaislapsuus onkin immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehityksen kannalta kriittinen ajanjakso. Heti syntym\u00e4n j\u00e4lkeen vauva altistuu lukuisille el\u00e4m\u00e4nmuodoille \u2013 bakteereille, viruksille, sienille, siitep\u00f6lylle ja muille biologisille hiukkasille. Vaikka bakteerien merkitys on hyvin dokumentoitu, monien muiden el\u00e4m\u00e4nmuotojen vaikutuksia tunnetaan viel\u00e4 rajallisesti. Lehtim\u00e4en uusissa tutkimushankkeissa pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkemmin, miten altistuminen erilaisille organismeille, my\u00f6s muille kuin mikrobeille, alkaa jo raskausaikana ja jatkuu ensimm\u00e4isen elinvuoden aikana sek\u00e4 miten se vaikuttaa vauvan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehitykseen ja terveyteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luonnon monimuotoisuus rikastaa ihmisen varhaista altistumista erilaisille lajeille ja tukee siten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tasapainoista kehityst\u00e4. Kuva: Elisa Vesterbacka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Perinteinen n\u00e4kemys immuunij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 puolustusmekanismina on puutteellinen. Immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 ei ole vain torjua taudinaiheuttajia, vaan my\u00f6s oppia tunnistamaan, mitk\u00e4 mikrobit ja muut biologiset tekij\u00e4t ovat harmittomia tai jopa hy\u00f6dyllisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4telykyky kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa, ja prosessi k\u00e4ynnistyy jo varhaisessa i\u00e4ss\u00e4, ennen kuin lapsi on itse aktiivisesti kosketuksissa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Luonnon monimuotoisuudella vaikuttaa olevan prosessissa hyvin t\u00e4rke\u00e4 rooli: se rikastaa ihmisen varhaista altistumista erilaisille lajeille ja tukee siten immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tasapainoista kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Moderni kaupunkiasuminen on tehnyt el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme mukavaa ja turvallista, mutta samalla v\u00e4hent\u00e4nyt luonnollista altistumista mikrobeille. Kuva: Elisa Vesterbacka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luonto edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 kokonaisvaltaisesti<\/h2>\n\n\n\n

Luontoymp\u00e4rist\u00f6jen my\u00f6nteiset terveysvaikutukset ovat laajasti tutkimuksissa todennettuja. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 luontoymp\u00e4rist\u00f6t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t altistumista haitallisille tekij\u00f6ille, kuten ilmansaasteille ja melulle, sek\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t stressist\u00e4 palautumista. Luonnossa oleskelu lis\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 aktiivisuutta ja vahvistaa sosiaalisia kontakteja. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 luonto-
ymp\u00e4rist\u00f6jen elvytt\u00e4v\u00e4 vaikutus n\u00e4kyy tutkimuksissa my\u00f6s silloin, kun ihmiset eiv\u00e4t liiku lainkaan, vaan vain oleskelevat luonnossa. Luonnon vaikutus hyvinvointiin ei siis perustu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n liikuntaan.<\/p>\n\n\n\n

– Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa selvityksess\u00e4 arvioitiin, ett\u00e4 luonnon terveyshy\u00f6dyt voisivat tuottaa yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen s\u00e4\u00e4st\u00f6t esimerkiksi masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa. Todelliset vaikutukset voivat olla viel\u00e4 suurempia, sill\u00e4 monet sairaudet j\u00e4iv\u00e4t tarkastelun ulkopuolelle, kertoo Lehtim\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tutkimustiedon mukaan taaperoik\u00e4isten lasten ihon mikrobiomia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 erityisen voimakkaasti elinymp\u00e4rist\u00f6 verrattuna vaikkapa teini-ik\u00e4isiin. T\u00e4m\u00e4 johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 taaperot tutkivat niin ahkerasti ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Kuva: Jenni Lehtim\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ihmisen hyvinvointi ja luonnon tila ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, mik\u00e4 liittyy niin sanottuun planetaarisen terveyden ajatukseen: ihmisen terveytt\u00e4 tarkastellaan osana ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa, ei erill\u00e4\u00e4n siit\u00e4. Ihmiskunta on saavuttanut merkitt\u00e4vi\u00e4 edistysaskeleita, esimerkiksi infektiosairauksien torjunnassa ja lapsikuolleisuuden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 saavutukset ovat usein perustuneet luonnonvarojen tuhlailevaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ihmisen hyvinvointia ei kuitenkaan voida rakentaa luonnon kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

Ajattelutapa on onneksi muuttumassa. Kansainv\u00e4liset sopimukset, kuten maailmanlaajuinen tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maa- ja merialueista, sek\u00e4 uudet ammatilliset roolit, kuten planetaarisen terveyden l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, osoittavat, ett\u00e4 ihmisen ja luonnon hyvinvointia tarkastellaan yh\u00e4 useammin yhten\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hiluonto ei ole pelkk\u00e4 maisemallinen tai virkistyksellinen elementti, vaan olennainen osa ihmisen terveytt\u00e4 tukevaa kokonaisuutta. Kuva: Elisa Vesterbacka<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viherrakentaminen on my\u00f6s hyvinvoinnin rakentamista<\/h2>\n\n\n\n

Lopulta kysymys hyvinvoinnista palaa arjen valintoihin. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelussa ja hoidossa tehd\u00e4\u00e4n jatkuvasti ratkaisuja, jotka vaikuttavat samanaikaisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen. Pienilt\u00e4 tuntuvat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, kuten se, s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 viheralueita, lis\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 asfalttia vai istutetaanko puita ja niittykasveja, muovaavat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4, millaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ihmiset el\u00e4v\u00e4t ja mille he altistuvat.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hiluonto ei siis ole vain maisemallinen tai virkistyksellinen elementti, vaan keskeinen osa ihmisen terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa viherymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelijoilla, rakentajilla ja yll\u00e4pit\u00e4jill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli: heid\u00e4n tekem\u00e4ns\u00e4 ratkaisut eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esteettisi\u00e4 tai ekologisia, vaan my\u00f6s terveyteen vaikuttavia valintoja.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hiluonnon monimuotoisuus kytkeytyy suoraan ihmisen biologiseen perustaan, ja sen vaaliminen tarkoittaa samalla terveemm\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n rakentamista. Jokainen vihre\u00e4 ratkaisu on investointi sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ett\u00e4 ihmisten hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

teksti: Elisa Vesterbacka Ihminen on ekosysteemi Kehossamme el\u00e4\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 bakteereja, viruksia, sieni\u00e4 ja muita mikro-organismeja, jotka muodostavat yhdess\u00e4 niin sanotun mikrobiomin. Erityisesti suoliston mikrobistoa on tutkittu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana intensiivisesti ja se on muuttanut perustavanlaatuisesti k\u00e4sityst\u00e4 ihmisest\u00e4. Ihminen on monimutkainen ekosysteemi ja suoliston mikrobistoa pidet\u00e4\u00e4n nykyisin jopa er\u00e4\u00e4nlaisena elimen\u00e4, joka on yhteydess\u00e4 moniin […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1512,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1350,1384,666,953,814,605","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1511","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1511"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1519,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1511\/revisions\/1519"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1512"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1511"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1511"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}