{"id":1549,"date":"2026-06-15T07:40:36","date_gmt":"2026-06-15T04:40:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1549"},"modified":"2026-06-15T07:45:03","modified_gmt":"2026-06-15T04:45:03","slug":"ekosysteemitilinpito-avuksi-kohti-kestavia-kaupunkiymparistoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/ekosysteemitilinpito-avuksi-kohti-kestavia-kaupunkiymparistoja\/","title":{"rendered":"Ekosysteemitilinpito avuksi kohti kest\u00e4vi\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
Ekosysteemitilinpidolla seurataan systemaattisesti ja paikkatietopohjaisesti ekosysteemien laajuutta ja tilaa, niiden tuottamien ja hy\u00f6dynnettyjen ekosysteemipalvelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 taloudellista arvoa. Keskeist\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 kaikki muuttuvat ajan my\u00f6t\u00e4. Ekosysteemitilinpidon avulla on tarkoitus tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi, millainen vaikutus ihmisten taloudellisella ja muulla toiminnalla on ekosysteemeihin.<\/p>\n\n\n\n
teksti: Leena Kopperoinen<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4kuntoisen ekosysteemin rakenne, toiminnot ja lajisto ovat p\u00e4\u00e4osin luonnontilaisia tai sellaisia, ett\u00e4 ne mahdollistavat ekosysteemin pitk\u00e4aikaisen ja kest\u00e4v\u00e4n toiminnan. Se pystyy tuottamaan monipuolisesti ekosysteemipalveluja ihmisille ilman, ett\u00e4 sen oma tila heikkenee. Hyv\u00e4kuntoisen ekosysteemin lajisto on monimuotoista ja elinvoimaista, ekologiset prosessit, kuten ravinteiden kierto, vedenpid\u00e4tys ja hiilen kierto, toimivat h\u00e4iri\u00f6tt\u00e4, rakenne on ehj\u00e4 eli ekosysteemin eri osat ovat kytkeytyneit\u00e4 toisiinsa eiv\u00e4tk\u00e4 pirstoutuneina ja paikalliset h\u00e4iri\u00f6t eiv\u00e4t johda pysyv\u00e4\u00e4n tilan heikkenemiseen.<\/p>\n\n\n\n
Laajat ja hyv\u00e4kuntoiset ekosysteemit ovat h\u00e4iri\u00f6iden suhteen kest\u00e4vi\u00e4 eli resilienttej\u00e4: niill\u00e4 on kyky siet\u00e4\u00e4 muutoksia ja palautua h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en olennaisen rakenteensa ja toimintonsa. T\u00e4llainen ekosysteemi pystyy sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jatkamaan ekosysteemipalvelujen tuottamista. Hyv\u00e4kuntoinen ekosysteemi toimii siten luonnon p\u00e4\u00e4omana, jonka arvo ja hy\u00f6dyt s\u00e4ilyv\u00e4t my\u00f6s tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\nKontulan alkuper\u00e4inen suunnitelma Helsingiss\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt kerrostalojen v\u00e4liin vihreit\u00e4 keitaita ja kytkevi\u00e4 rakenteita. Kuva: Leena Kopperoinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Ekosysteemitilien avulla voidaan luontotieto yhdist\u00e4\u00e4 muuhun yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen tietoon, esimerkiksi v\u00e4est\u00f6\u00f6n, ty\u00f6llisyyteen ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun menoihin, ja ekosysteemitilit voidaan koota teemoittain erilaisten politiikkakysymysten tueksi. Ekosysteemitilinpito tukee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikehityst\u00e4 erityisesti kolmella tavalla. Ensinn\u00e4kin se auttaa tunnistamaan ne alueet ja ekosysteemit, jotka tuottavat eniten kaupunkilaisten hyvinvointia tukevia palveluja \u2013 kuten hulevesien hallintaa, viilennyst\u00e4, virkistyst\u00e4 ja ilmanlaadun parantamista. Toiseksi se mahdollistaa eri maank\u00e4ytt\u00f6ratkaisujen vaikutusten vertailun pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Kolmanneksi se luo sillan ymp\u00e4rist\u00f6tiedon ja talousohjauksen v\u00e4lille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kaupunkien yleis- ja asemakaavoituksessa voidaan tarkastella esimerkiksi sit\u00e4, miten viheralueiden pieneneminen vaikuttaa ekosysteemipalvelujen kokonaisuuteen ja millaisia kustannuksia n\u00e4m\u00e4 menetykset voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvariskien tai terveyshaittojen kautta. Ekosysteemitilinpito tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s viherrakenteisiin teht\u00e4vien investointien hy\u00f6dyt.<\/p>\n\n\n\n
Ekosysteemitilinpito ohjaa ajattelua pois yksitt\u00e4isist\u00e4 viherkohteista kohti kokonaisia ekologisia verkostoja. Tulevaisuuden kaupungeissa viher- ja vesialueita ei n\u00e4hd\u00e4 vain rakentamisen vastakohtana, vaan toiminnallisena infrastruktuurina, joka tuottaa jatkuvasti mitattavissa olevia hy\u00f6tyj\u00e4. Rakennettu vihre\u00e4 infra \u2013 kuten viherkatot, hulevesikosteikot ja katupuut \u2013 samoin kuin olemassa oleva muu luonto – kuten kaupunkimets\u00e4t ja niityt – voivat toimia luontopohjaisina ratkaisuina erilaisiin haasteisiin. Ne voidaan ekosysteemitilinpidon avulla kytke\u00e4 osaksi kaupunkien strategista suunnittelua ja investointien arviointia. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa viher- ja vesialueiden asemaa my\u00f6s talousarvio- ja investointikeskusteluissa.<\/p>\n\n\n\n
\n
Ratkaisuina voivat olla yhteiset kansalliset tietopohjat, avoimet paikkatietoaineistot sek\u00e4 vaiheittainen l\u00e4hestymistapa: kaikkea ei tarvitse mitata kerralla.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Sen j\u00e4lkeen, kun Yhdistyneet Kansakunnat julkaisi ekosysteemitilinpidon t\u00e4ydennyksen\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6taloudelliselle tilinpidolle vuonna 2021, on ehtinyt tapahtua paljon. Ekosysteemitilinpidon vaatimia menetelmi\u00e4 ja aineistoja on tutkittu ymp\u00e4ri maailmaa. Kansainv\u00e4lisesti ekosysteemitilinpito on parhaillaan siirtym\u00e4ss\u00e4 pilotoinneista kohti laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Useat maat, kuten Alankomaat, Saksa ja Iso-Britannia, kehitt\u00e4v\u00e4t kansallisia ekosysteemitilej\u00e4 osana virallista tilastointia. Iso-Britanniassa luontop\u00e4\u00e4oman tilinpito on kytketty osaksi julkisten hankkeiden arviointia.<\/p>\n\n\n\n
EU-tasolla ekosysteemitilinpidosta on tulossa yh\u00e4 keskeisempi osa ymp\u00e4rist\u00f6tiedon infrastruktuuria ja kansalliset ekosysteemitilit tulevat portaittain pakollisiksi vuodesta 2026 alkaen. Kaupungeista esimerkiksi Amsterdam ja Lontoo ovat edist\u00e4neet luontop\u00e4\u00e4oman tilinpitoa osana kaupunkistrategiaansa ja Oslossa on pilotoitu useita eri ekosysteemitilej\u00e4 yhdess\u00e4 NINA-tutkimuslaitoksen kanssa.<\/p>\n\n\n\nKartassa ja taulukossa n\u00e4kyy Espoon mets\u00e4ekosysteemien laajuus vuonna 2024. Joskus joudutaan aloittamaan pelk\u00e4st\u00e4 ekosysteemien avaustilist\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n ekosysteemien sulkeutumistili vasta my\u00f6hemmin, kun analyysiss\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 paikkatietoaineistoista on julkaistu uusi, p\u00e4ivitetty versio. Kartta: Pinja-Liina Jalkanen, Syke<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Suomessa ekosysteemitilinpitoa kehitet\u00e4\u00e4n erityisesti Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa (Syke), Luonnonvarakeskuksessa (Luke) ja Tilastokeskuksessa. Kunnallisen ekosysteemitilinpidon kehitysty\u00f6t\u00e4 on vet\u00e4nyt Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 pilottikuntien kanssa. Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta ovat osallistuneet kaikkiin kolmeen kunnallisen ekosysteemitilinpidon tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeeseen ja Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki kumpikin yhteen.<\/p>\n\n\n\n
Kussakin kunnassa on l\u00e4hdetty liikkeelle sellaisista ekosysteemitileist\u00e4, joille on ollut ajankohtainen tarve esimerkiksi kunnan luonnon monimuotoisuusohjelman tekemisess\u00e4 tai luonnon rahallisen arvon havainnollistamisessa. Pilottikuntien lis\u00e4ksi on tavoitettu eri kuntaverkostojen kautta noin 70 kuntaa ty\u00f6pajoihin miettim\u00e4\u00e4n, millaista ohjeistusta ja tietoa kunnissa tarvittaisiin, jotta ekosysteemitilinpito voitaisiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kunnan toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n
Keskeisimm\u00e4t kuntien ekosysteemitilinpidon haasteet liittyv\u00e4t tietoaineistojen saatavuuteen ja aikasarjoihin, menetelm\u00e4lliseen osaamiseen ja resurssien riitt\u00e4vyyteen. Kaikissa kunnissa ei ole kattavaa paikkatietopohjaa tai ajantasaisia luontotietoja, ja ekosysteemipalvelujen tarjonnan ja kysynn\u00e4n arvioiminen sek\u00e4 arvottaminen koetaan usein vaikeaksi.<\/p>\n\n\n\n
Ratkaisuina voivat olla yhteiset kansalliset tietopohjat, avoimet paikkatietoaineistot sek\u00e4 vaiheittainen l\u00e4hestymistapa: kaikkea ei tarvitse mitata kerralla. Olennaista on my\u00f6s viranhaltijoiden ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien koulutus, jotta ekosysteemitilinpitoa osataan tulkita ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oikein.<\/p>\n\n\n\n
Kuntien p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t voivat edist\u00e4\u00e4 ekosysteemitilinpidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa asettamalla sille selke\u00e4n roolin strategiassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa resursointia, tavoitteiden kirjaamista kaupunkistrategioihin sek\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ekosysteemitietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n systemaattisesti kaavoituksessa ja investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\nOnko ruoho vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja viilent\u00e4v\u00e4 varjo syvemp\u00e4\u00e4 aidan takana? Taloyhti\u00f6iden pihojen rajalla Helsingin Kontulassa. Kuva: Leena Kopperoinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Valtionhallinto voi edist\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yleistymist\u00e4 luomalla yhten\u00e4iset ohjeet, menetelm\u00e4t ja tietopohjat kunnille. Rahoitus pilotointiin, koulutukseen ja tiedonhallintaan on keskeist\u00e4, samoin ekosysteemitilinpidon kytkeminen kansallisiin kest\u00e4vyys- ja talousohjauksen prosesseihin.<\/p>\n\n\n\n
EU-s\u00e4\u00e4ntely tukee ekosysteemitilinpidon kehityst\u00e4 useiden politiikkalinjausten kautta, kuten EU:n biodiversiteettistrategian, ennallistamisasetuksen ja kest\u00e4v\u00e4n rahoituksen kehyksen kautta. Tulevaisuudessa ekosysteemitieto tulee yh\u00e4 vahvemmin osaksi raportointia ja arviointeja, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painetta ja samalla mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 ekosysteemitilinpidon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kaupungeissa. Ekosysteemitilinpito ei ole vain tekninen ty\u00f6kalu, vaan se muuttaa tapaa, jolla kaupungeissa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n luonnon ja hyvinvoinnin v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa aidosti kest\u00e4vi\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tiedon, ei vain oletusten, varaan.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja ty\u00f6skentelee erikoistutkijana Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
teksti: Leena Kopperoinen Hyv\u00e4kuntoisen ekosysteemin rakenne, toiminnot ja lajisto ovat p\u00e4\u00e4osin luonnontilaisia tai sellaisia, ett\u00e4 ne mahdollistavat ekosysteemin pitk\u00e4aikaisen ja kest\u00e4v\u00e4n toiminnan. Se pystyy tuottamaan monipuolisesti ekosysteemipalveluja ihmisille ilman, ett\u00e4 sen oma tila heikkenee. Hyv\u00e4kuntoisen ekosysteemin lajisto on monimuotoista ja elinvoimaista, ekologiset prosessit, kuten ravinteiden kierto, vedenpid\u00e4tys ja hiilen kierto, toimivat h\u00e4iri\u00f6tt\u00e4, rakenne on ehj\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1551,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"711,1214,1032,576,834,1384","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1549","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1549"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1553,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1549\/revisions\/1553"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/06\/Kontula_2025_kerrostalojen_valissa-LH-edit-web-1024x770.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/06\/VY-3-26-espoo-kartta-532x1024.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/06\/Kontula_2025_kerrostalojen_valissa_2-LH-edit-web-770x1024.jpg\")