{"id":1739,"date":"2026-08-25T15:49:18","date_gmt":"2026-08-25T12:49:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1739"},"modified":"2026-08-25T15:51:17","modified_gmt":"2026-08-25T12:51:17","slug":"kenen-tehtava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/kenen-tehtava\/","title":{"rendered":"Kenen teht\u00e4v\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Lahopuutarhaa, niitty\u00e4, suuria puita. Monilajisuutta, kerroksellisuutta ja luonnonmateriaaleja majaleikkeihin. Taloyhti\u00f6pihan voi muuttaa monimuotoisemmaksi, mutta kuka sen tekisi?<\/p>\n\n\n\n

Teksti ja kuvat: Liisa Hyttinen<\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Haagassa Helsingiss\u00e4 sijaitsee kerrostaloyhti\u00f6, jonka piha on harvinaisuus. Pitk\u00e4nmallisen tontin molemmissa p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4 on mets\u00e4ntuntua. V\u00e4liin j\u00e4\u00e4 monenlaista. On leikkialuetta kiipeilytelineineen, majanrakennusalueineen ja mielikuvitusta ruokkivine pensaikkoineen. On nurmea, jota rytmitt\u00e4v\u00e4t vanhojen ja nuorten puiden sek\u00e4 pensaiden muodostama kerroksellisuus. Peremm\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy niitty\u00e4 sek\u00e4 ajassa muuntuvaa lahopuutarhaa.<\/p>\n\n\n\n

Etupihalla ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaiset maalinnoiterakenteet rajoittavat istutuksia, mutta peremm\u00e4n talon edustalla roihuaa elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 monilajisten perenna- ja pensasistutusten v\u00e4riloisto. Sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yl\u00e4\u00e4 reunustaa lehmusrivi sek\u00e4 j\u00e4ttipoppelien t\u00e4plitt\u00e4m\u00e4 nurmialue. Kokonaisuudessaan noin 1,2 hehtaarin tontti on monipuolinen, luonnon monimuotoisuutta tukeva sek\u00e4 erilaisia esteettisi\u00e4 el\u00e4myksi\u00e4 tarjoava vehre\u00e4 kaupunkikeidas.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taloyhti\u00f6 sijaitsee puoliv\u00e4liss\u00e4 Helsingin keskustasta pohjoisrajalle ulottuvaa, 10 kilometrin pituista mets\u00e4ist\u00e4 vihersormea, johon pihan luonnonmukaisempi pohjoisreuna liittyy saumattomasti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Lahopuutarhan elementtien sijoittelua on vaihdeltu ajan my\u00f6t\u00e4. Lahopuumuuri on kuitenkin pysynyt paikallaan alusta saakka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Lahopuup\u00f6lleist\u00e4 tehty tasapainorata tulkittiin tarkastuksessa osaksi leikkipaikkaa ja turvallisuusriskiksi. Ne joudutaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisaalle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mielikuvitusta ruokkiva majanrakennusalue leikkipaikan vieress\u00e4 houkuttelee helsinkil\u00e4isen taloyhti\u00f6n pihaan lapsijoukkoja naapuristakin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki l\u00e4hti puiden uudistuksesta<\/h2>\n\n\n\n

Viime vuosikymmenen lopulla taloyhti\u00f6ss\u00e4 huomattiin, ett\u00e4 puuston uudistamista olisi hyv\u00e4 suunnitella. Teetettiin kolmivaiheinen puuston uudistussuunni-
telma.<\/p>\n\n\n\n

– Huomattiin ett\u00e4 kun kaadetaan isoja puita, niin tulee paljon puumateriaalia. Samaan aikaan tuli lahopuutarhat julkisuuteen. Ehdotin, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n samalla lahopuutarha. Suomen luonnonsuojeluliitolla on siit\u00e4 ohjejulkaisu, jota k\u00e4ytin, kertoo uudistussuunnitelman tehnyt Tuomo Vainikainen, joka on my\u00f6s taloyhti\u00f6n asukas. Vainikainen ty\u00f6skenteli tuolloin projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 VSU maisema-arkkitehdit Oy:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valtaosa puuston uudistamisesta tehtiin perinteiseen tapaan. Kaupunki edellytti, ett\u00e4 poistettu puu korvataan uudella samanlajisella puulla.<\/p>\n\n\n\n

– Pihan lajistosta haluttiin kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 monimuotoisempi ottaen huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaihtelut. Kaadettujen raudus- ja hieskoivujen tilalle tuotiin muita Haagassa 50-luvulla alun perin k\u00e4ytettyj\u00e4 lajeja, kuten hopeavaahtera ja mant\u0161urianjalop\u00e4hkin\u00e4. Pohjois-Haagan korjaustapaohjeiden mukaisesti pihan korkeimmille paikoille on istutettu mets\u00e4m\u00e4ntyj\u00e4, jotta turvataan m\u00e4ntyjen jatkumo my\u00f6s pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Kyn\u00e4- ja vuorijalavat korvattiin samalla lajilla, Vainikainen kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Kahden kaadetun jalavan osalta perinteisest\u00e4 tavasta poikettiin: kannot j\u00e4tettiin jyrsim\u00e4tt\u00e4 ja rungot p\u00e4tkittiin lahopuutarhan ainekseksi. P\u00f6lleist\u00e4 tehtiin erilaisia asetelmia ja lahopuumuuria. Oksia koottiin kasoiksi sek\u00e4 risuaidaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuivat oksat rajaavat vanhasta nurmikosta osan niityksi, jonka lajisto saa kehitty\u00e4 omalla painollaan. Syksyll\u00e4, kun nurmikon ja niityn raja on kunnossapidolle selke\u00e4, oksat siirret\u00e4\u00e4n pois. Syksyn aikana niitty my\u00f6s ajetaan kertaalleen alas.<\/p>\n\n\n\n

– Niityn aluerajaukseen on vaikuttanut se, ett\u00e4 puiden juuristoalueita halutaan suojella nurmikonleikkurin aiheuttamilta vaurioilta. Alue kulottuu luontaisesti loppukes\u00e4st\u00e4, joten yksi niittokerta on ollut riitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Lis\u00e4ksi alueelta poistetaan monta kertaa kes\u00e4ss\u00e4 puiden juurivesat ja siementaimet, Vainikainen jatkaa.<\/p>\n\n\n\n

Leikkipaikan vieress\u00e4 sijaitsee ahkerassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva majanrakennusalue. Materiaalia l\u00f6ytyy metsik\u00f6n risukasoista, jotka t\u00e4ydentyv\u00e4t taloyhti\u00f6n talkoop\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lahopuutarhan lomaan ripotellut perennat sek\u00e4 osan etupihan kukkaistutuksista Vainikainen on koonnut puutarhaliikkeen poistotaimista. Kasvillisuussuunnittelua pihaan ei ole tehty \u2013 istutukset ovat innokkaiden asukkaiden sek\u00e4 luonnon varassa.<\/p>\n\n\n\n

– Ihmettelin, mist\u00e4 t\u00e4nne ilmestyi taatanpihlajan taimia. Sitten huomasin, ett\u00e4 tuossa Keh\u00e4 I:n toisella puolella kasvaa taatanpihlajaa. En muuta keksi kuin ett\u00e4 linnut levitt\u00e4v\u00e4t niiden siemeni\u00e4 sielt\u00e4, Vainikainen aprikoi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Osa nurmikosta on rajattu niityksi. Kuivat oksat osoittavat huoltoyhti\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6ille leikkaamatta j\u00e4tett\u00e4v\u00e4n alueen. Taloyhti\u00f6n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soisalo (vas.) kertoo, ett\u00e4 ilman Tuomo Vainikaisen kaltaista aktiivista ja asiantuntevaa asukasta pihan kehitt\u00e4minen luonnonmukaisemmaksi olisi vaikeaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pihalla on erilajisia suuria puita sek\u00e4 nuoria taimia, jotka varmistavat puuston uudistamista. Jotkut puut ovat asukkaiden itse istuttamia ja heille siksi erityisen merkityksellisi\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Tienpuoleisen metsik\u00f6n risukasoihin tuodaan talkoissa syntyv\u00e4 aines. Samalla lapset saavat materiaalia majaleikkeihin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Reilun kokoinen metsikk\u00f6 tontin tienpuoleisessa reunassa suojaa piha-aluetta liikenteen melulta ja tarjoaa elinymp\u00e4rist\u00f6n monille lajeille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Kauneus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 lahopuutarhan estetiikka miellyt\u00e4 kaikkia. Asukkaiden toiveesta risukasoja on v\u00e4hennetty. Naapuriyhti\u00f6ss\u00e4 toivottiin rajan tuntumaan tehdyn risuaidan poistoa.<\/p>\n\n\n\n

– Pysyv\u00e4t rakenteet vaativat naapurin kuulemista, mutta onko risuaita tai lahopuutarha sellainen? pohtii taloyhti\u00f6n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Soisalo.<\/p>\n\n\n\n

Suurin osa taloyhti\u00f6n yli 80 asunnon asukkaasta ei ole ottanut piha-alueisiin kantaa, mutta muutamat aktiiviset asukkaat ovat tuoneet omia ajatuksiaan keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

– Lahopuutarhasta ei valitettavasti ole positiivista palautetta tullut, pahoittelee Soisalo.<\/p>\n\n\n\n

Niitty on aiheuttanut pelkoa punkeista, mutta toisaalta kukkivista kasveista on tyk\u00e4tty.<\/p>\n\n\n\n

– Kukkivia lajeja l\u00f6ytyy etenkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, muun muassa lemmikki\u00e4 ja kartioakankaalia. Maan omasta siemenpankista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan esiin ajan saatossa kaikenlaista, kuten nyt t\u00e4n\u00e4 vuonna n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti kukkinut jaakonvillakko, kertoo Vainikainen.<\/p>\n\n\n\n

Ulkoasun lis\u00e4ksi turvallisuuskysymykset haastavat luonnonmukaistamista. Taloyhti\u00f6n hallituksessa on pohdittu esimerkiksi lahopuutarhan palokuormaa. Leikkipaikan tuntumaan koottu ja vuosia k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut matalista p\u00f6lleist\u00e4 koottu tasapainorata sai turvallisuustarkastuksessa poistom\u00e4\u00e4r\u00e4yksen. Tasapainoilun lis\u00e4ksi p\u00f6llit ovat toimineet my\u00f6s oppimisen ja tutkimisen v\u00e4linein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Lapset kaivelevat p\u00f6lleihin koloja ja tutkivat, mit\u00e4 \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4 p\u00f6llien alta l\u00f6ytyy, kertoo Soisalo, jonka omakin lapsi kuuluu kerrostaloalueella leikkiv\u00e4\u00e4n katraaseen.<\/p>\n\n\n\n

P\u00f6llit ovat my\u00f6s tukeneet istutettujen japaninlikusterisyreenien kasvualustakerrosta ja Vainikainen toteaa, ett\u00e4 kun ne poistetaan, puille on tuotava lis\u00e4\u00e4 kasvualustaa.<\/p>\n\n\n\n

Alueella on rottia ja t\u00e4m\u00e4nkin taloyhti\u00f6n pihasta l\u00f6ytyy rotankolo. Taloyhti\u00f6ss\u00e4 on oltu huolissaan siit\u00e4, edist\u00e4v\u00e4tk\u00f6 risukasat rottien menestymist\u00e4. Toisaalta risukasoja suositellaan j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi pihassa joskus havaitulle siilille talvehtimis- ja pes\u00e4paikoiksi. Soisalo harmittelee, ett\u00e4 my\u00f6s ohjeistukset esimerkiksi haravointij\u00e4tteen siivoamisen osalta ovat ristiriitaisia, mik\u00e4 tuo haasteita taloyhti\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n

– Hallitus koostuu maallikoista, joten tiedonsaanti on sattumanvaraista. Kaikissa taloyhti\u00f6iss\u00e4 ei ole Tuomoa, Soisalo toteaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehmusrivi reunustaa sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yl\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Etupihan pensasangervot ovat saaneet seurakseen erilaisia perennoja, joita Tuomo Vainikainen on l\u00f6yt\u00e4nyt puutarhaliikkeen poistotuotteista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Komeat j\u00e4ttipoppelit kasvavat taloyhti\u00f6n sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yl\u00e4n viereisell\u00e4 nurmella. Ohikulkijalle alue n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleiselt\u00e4 puistolta ja toisinaan siin\u00e4 n\u00e4kyy piknikin viett\u00e4ji\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
J\u00e4ttipoppelien pistokastaimet odottavat ruukuissa oikeaa istutushetke\u00e4, kun emopuiden aika tulee t\u00e4yteen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6pihojen ohjaus ontuu<\/h2>\n\n\n\n

Ristiriitaiset ohjeet ja suositukset sek\u00e4 vastuunjaon puute johtavat siihen, ett\u00e4 kiinteist\u00f6pihojen hoitoa ei tehd\u00e4 suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Yksitt\u00e4inen aktiivinen ja osaava asukas voi tehd\u00e4 paljonkin, mutta se ei takaa jatkuvuutta eik\u00e4 pihojen liittymist\u00e4 kokonaisuutena osaksi kaupungin viherverkoston laadullista kehitt\u00e4mist\u00e4. Esimerkiksi ilman asiantuntevaa suunnittelua puuston uudistamista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osata tehd\u00e4 ajoissa, vaan voidaan joutua kaatamaan kaikki ik\u00e4\u00e4ntyneet puut ilman ett\u00e4 tontille j\u00e4\u00e4 nuorta puustoa tilalle.<\/p>\n\n\n\n

– Se on my\u00f6s tosi iso kustannus taloyhti\u00f6lle. Helposti voidaan olla suunnitelmallisia putki- ja kattoremonttien suhteen. Mutta siin\u00e4 vaiheessa, kun pit\u00e4\u00e4 20 puuta istuttaa kerralla kaadettujen tilalle, niin se on iso raha, sanoo Soisalo.<\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4nn\u00f6innin ja kiinteist\u00f6huollon teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4ss\u00e4 piha-alueiden kokonaisuuden kehitt\u00e4mist\u00e4 ei juuri tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

– Tavanomaiseen huoltosopimukseen ei kuulu luonnon monimuotoisuuden visiointi, toteaa Soisalo.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungin kaava- ja rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset eiv\u00e4t edellyt\u00e4 luontopohjaisia ratkaisuja kauan sitten rakennetuilla tonteilla. Soisalo visioi, ett\u00e4 kaupunki voisi velvoittaa esimerkiksi luonnonmukaiseen hulevesien k\u00e4sittelyyn tontilla rajoittamalla hulevesien ohjaamista tontilta pois.<\/p>\n\n\n\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei aseta taloyhti\u00f6ille, is\u00e4nn\u00f6itsij\u00f6ille tai kunnille velvoittavia toimia, jotka lis\u00e4isiv\u00e4t luonnon monimuotoisuutta kiinteist\u00f6ill\u00e4. Vainikaisen ja Soisalon taloyhti\u00f6 sijaitsee liito-orava-alueella, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tietty\u00e4 prosessia puiden kaadon yhteydess\u00e4, mutta sek\u00e4\u00e4n ei luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos kiinteist\u00f6pihoilta edellytett\u00e4isiin tietty\u00e4 luontopohjaisten ratkaisujen tasoa, voitaisiin esimerkiksi kuntatasolla mitata ja kehitt\u00e4\u00e4 viherverkoston laatua kokonaisuutena \u2013 ei vain julkisten viheralueiden osalta. Luonnoneli\u00f6iden kannalta t\u00e4m\u00e4 olisi mielek\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 niille kiinteist\u00f6jen ja julkisten alueiden rajoilla ei ole merkityst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Liisa Hyttinen Pohjois-Haagassa Helsingiss\u00e4 sijaitsee kerrostaloyhti\u00f6, jonka piha on harvinaisuus. Pitk\u00e4nmallisen tontin molemmissa p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4 on mets\u00e4ntuntua. V\u00e4liin j\u00e4\u00e4 monenlaista. On leikkialuetta kiipeilytelineineen, majanrakennusalueineen ja mielikuvitusta ruokkivine pensaikkoineen. On nurmea, jota rytmitt\u00e4v\u00e4t vanhojen ja nuorten puiden sek\u00e4 pensaiden muodostama kerroksellisuus. Peremm\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy niitty\u00e4 sek\u00e4 ajassa muuntuvaa lahopuutarhaa. Etupihalla ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaiset maalinnoiterakenteet rajoittavat […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1754,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1098,1264,1004,679,1371,1266","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1739","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1739","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1739"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1739\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1758,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1739\/revisions\/1758"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1754"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1739"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1739"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1739"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}