Joskus kunnianhimon tason huomaa parhaiten vertaamalla itse\u00e4\u00e4n muihin.
Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton toiminnanjohtaja Taavi Forssell haastaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t katsomaan
kaupunkivihre\u00e4\u00e4 uudella tavalla.<\/p>\n\n\n\n
Pariisi istuttaa puita. Paljon. Kaupungin tavoitteena on ollut istuttaa 170 000 puuta vuosina 2020\u20132026. Puita tuodaan kaduille ja aukioille, keh\u00e4tien varsille ja kaupunkimetsiin. Asfalttia puretaan ja tilalle tehd\u00e4\u00e4n kasvutilaa luonnolle.<\/p>\n\n\n\n
New Yorkissa tavoite on viel\u00e4 kiinnostavampi. Yksi maailman tiiveimmin rakennetuista metropoleista tavoittelee 30 prosentin latvuspeittoa. Tavoite koskee koko kaupunkia \u2013 niin julkisilla kuin yksityisill\u00e4kin alueilla.<\/p>\n\n\n\n
Samaan aikaan Suomessa pohdimme, mahtuvatko puut kaupunkeihin. EU:n ennallistamisasetus velvoittaa j\u00e4senmaat parantamaan luonnon tilaa. Sen kaupunkiekosysteemej\u00e4 koskeva artikla 8 on viheralan kannalta erityisen kiinnostava. Se tuo kaupunkivihre\u00e4n ja latvuspeiton ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in vahvasti osaksi eurooppalaista luonnon ennallistamista.<\/p>\n\n\n\n
Suomelle asetuksen v\u00e4himm\u00e4istasot eiv\u00e4t ole erityisen vaativia. Kaupunkivihre\u00e4n ja latvuspeiton raja-arvot t\u00e4yttyv\u00e4t meill\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti varsin helposti. Latvuspeiton raja on vain kymmenen prosenttia. Siin\u00e4 ei pit\u00e4isi olla meille tavoitetta. Siin\u00e4 pit\u00e4isi olla l\u00e4ht\u00f6viiva.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa on kaikki edellytykset olla kaupunkiluonnon mallimaa. Silti kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen osalta hieman vaisun vaikutelman. Hyvi\u00e4 ajatuksia on paljon, mutta kunnianhimo, keinot ja mittarit j\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkeen siit\u00e4, mit\u00e4 voisimme tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nEnnallistamisasetus voidaan n\u00e4hd\u00e4 uutena velvoitteena. Minusta se kannattaa n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuutena.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Ongelma on pitk\u00e4lti siin\u00e4, mit\u00e4 mittaamme. Satelliittikuvassa vihre\u00e4 on vihre\u00e4\u00e4. Luonnolle ja ihmiselle n\u00e4in ei ole. Leikattu nurmikko, monilajinen niitty, vanha puu ja el\u00e4v\u00e4 l\u00e4himets\u00e4 eiv\u00e4t ole kesken\u00e4\u00e4n samanarvoisia. Kaupunkivihre\u00e4n pinta-ala voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tilastossa hyv\u00e4lt\u00e4 samaan aikaan, kun kaikkein tiiveimmill\u00e4 alueilla puut v\u00e4henev\u00e4t, elinymp\u00e4rist\u00f6t pirstoutuvat ja l\u00e4hiluonto karkaa yh\u00e4 kauemmas. <\/p>\n\n\n\n
Tarvitsemme m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi laatua. T\u00e4ss\u00e4 puut, p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t ja muu kaupunkiluonto liittyv\u00e4t kiinnostavasti yhteen. Ne eiv\u00e4t ole kolme erillist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikan kysymyst\u00e4, vaan saman kokonaisuuden osia.<\/p>\n\n\n\n
Kun katuymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 poistetaan asfalttia ja annetaan puulle riitt\u00e4v\u00e4 kasvutila, saadaan muutakin kuin yksi puu lis\u00e4\u00e4. Saadaan varjoa hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4n, hulevesien hallintaa, hiilensidontaa, parempaa pienilmastoa ja viihtyis\u00e4mp\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa. Kun puun alle rakennetaan monilajinen kasvillisuus sen sijaan, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 p\u00e4\u00e4llystet\u00e4\u00e4n rungon juureen asti, syntyy samalla elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 hy\u00f6nteisille ja muulle kaupunkiluonnolle.<\/p>\n\n\n\n
Kun nurmikko muutetaan niityksi, tapahtuu sama asia. P\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t saavat ravintoa ja suojaa, luonnon monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 kest\u00e4\u00e4 paremmin kuivuutta ja muuttuvaa ilmastoa. Ja ihminen saa el\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton Hyvinvointi rakentuu el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 -kampanjan ytimess\u00e4. Luontoa ei pit\u00e4isi kaupungeissa n\u00e4hd\u00e4 rakentamisen j\u00e4lkeen j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tilana tai mukavana lis\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vehre\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 on hyvinvoinnin infrastruktuuria. L\u00e4hiluonto tukee terveytt\u00e4, palautumista ja liikkumista, lievent\u00e4\u00e4 helteit\u00e4 ja auttaa hallitsemaan vett\u00e4. Samalla se tekee kunnista viihtyis\u00e4mpi\u00e4 ja vetovoimaisempia. Siksi ennallistamisessakin pit\u00e4isi uskaltaa puhua enemm\u00e4n vaikuttavuudesta. Ei vain siit\u00e4, kuinka monta hehtaaria kartalla n\u00e4kyy vihre\u00e4n\u00e4, vaan siit\u00e4, mit\u00e4 tuo vihre\u00e4 tekee ja erityisesti, miss\u00e4 se sijaitsee.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisen kaupungin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen latvuspeitto voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erinomaiselta, jos mukaan lasketaan laajat mets\u00e4t kaupungin reunoilla. Se ei paljon lohduta ihmist\u00e4, jonka kotikorttelissa ei hellep\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6ydy varjoa eik\u00e4 lapsen koulumatkalla ole juuri puuta n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\nMiten ihmeess\u00e4 meill\u00e4 olisi varaa olla tekem\u00e4tt\u00e4 vihre\u00e4lle tilaa?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Siksi 3\u201330\u2013300-periaatteen kaltaiset tavoitteet ovat kiinnostavia. Ne pakottavat katsomaan vihre\u00e4\u00e4 ihmisen mittakaavassa: n\u00e4kyyk\u00f6 luonto ikkunasta, onko alueella riitt\u00e4v\u00e4sti latvuspeittoa ja p\u00e4\u00e4seek\u00f6 laadukkaalle viheralueelle k\u00e4vellen?<\/p>\n\n\n\n
Samalla meid\u00e4n pit\u00e4isi uskaltaa puuttua kaupunkien vaikeimpiin paikkoihin. Kauppakeskusten pys\u00e4k\u00f6intikenttiin. Teollisuusalueisiin. Ylileveisiin katutiloihin. Taloyhti\u00f6iden pihoihin. Uudelleenkaavoitettaviin alueisiin.<\/p>\n\n\n\n
Jokaisen vanhan teollisuusalueen tulevaisuuden ei tarvitse olla maksimaalinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kerrosneli\u00f6it\u00e4. Jos kaupunginosassa on v\u00e4h\u00e4n vihre\u00e4\u00e4, joskus paras uusi k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus voi olla puisto, niitty, kosteikko tai pieni kaupunkimets\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s yksityiset kiinteist\u00f6t on saatava mukaan. Suuri osa kaupunkien puista ja vihre\u00e4st\u00e4 sijaitsee tonteilla, joihin kunta ei suoraan p\u00e4\u00e4t\u00e4 istuttaa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n puuta. Tarvitaan kannusteita, viherkertoimia, rakennusj\u00e4rjestyksi\u00e4, toimivia lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ennen kaikkea ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 olemassa olevan suuren puun s\u00e4ilytt\u00e4minen on usein arvokkaampaa kuin uuden taimen istuttaminen sen tilalle.<\/p>\n\n\n\n
Ennallistamisasetus voidaan n\u00e4hd\u00e4 uutena velvoitteena. Minusta se kannattaa n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuutena. Pariisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 puulle kasvupaikan maailman tiiveimpiin kuuluvasta kaupunkirakenteesta. New York tavoittelee 30 prosentin latvuspeittoa pilvenpiirt\u00e4jien kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n
Jos siell\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ajattelemaan n\u00e4in kunnianhimoisesti, meill\u00e4 Suomessa ei pit\u00e4isi ensimm\u00e4isen\u00e4 kysy\u00e4, mahtuuko kaupunkiin lis\u00e4\u00e4 luontoa. Pit\u00e4isi kysy\u00e4, miten ihmeess\u00e4 meill\u00e4 olisi varaa olla tekem\u00e4tt\u00e4 sille tilaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi istuttaa puita. Paljon. Kaupungin tavoitteena on ollut istuttaa 170 000 puuta vuosina 2020\u20132026. Puita tuodaan kaduille ja aukioille, keh\u00e4tien varsille ja kaupunkimetsiin. Asfalttia puretaan ja tilalle tehd\u00e4\u00e4n kasvutilaa luonnolle. New Yorkissa tavoite on viel\u00e4 kiinnostavampi. Yksi maailman tiiveimmin rakennetuista metropoleista tavoittelee 30 prosentin latvuspeittoa. Tavoite koskee koko kaupunkia \u2013 niin julkisilla kuin yksityisill\u00e4kin alueilla. […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1397,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1511,576,112,1062,1578,1073","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[12,8],"tags":[],"class_list":["post-1763","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hyvinvointi-rakentuu-elavassa-ymparistossa","category-kolumni"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1763"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1768,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1763\/revisions\/1768"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1763"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1763"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1763"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}