{"id":1792,"date":"2026-10-16T14:35:00","date_gmt":"2026-10-16T11:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=1792"},"modified":"2026-10-28T06:22:53","modified_gmt":"2026-10-28T04:22:53","slug":"strombergin-puistosta-tuli-avoin-ja-elainystavallinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/strombergin-puistosta-tuli-avoin-ja-elainystavallinen\/","title":{"rendered":"Str\u00f6mbergin puistosta tuli avoin ja el\u00e4inyst\u00e4v\u00e4llinen"},"content":{"rendered":"\n

Pikaratikka 15 pys\u00e4htyy Talin siirtolapuutarhan kohdalla Helsingiss\u00e4. Kun matkaa kaupungista p\u00e4in ja l\u00e4htee pys\u00e4kilt\u00e4 takaoikealle, tulee Str\u00f6mbergin puiston l\u00e4nsiosaan johtavalle hiekkatielle. Puiston t\u00e4t\u00e4 osaa hallitsee keskell\u00e4 virtaava M\u00e4t\u00e4joki, joka tarjoaa elinymp\u00e4rist\u00f6n monille el\u00e4imille.<\/p>\n\n\n\n

teksti: Petri Nummi, kuvat: Mark\u00e9ta ja Petri Nummi<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4t\u00e4joki on nyky\u00e4\u00e4nkin tunnelmallinen, mutta sen menneisyys on erityisen vaikuttava: aikoinaan Vantaa vuojui joen uomaa pitkin mereen. Kun maa kohosi j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen, Vantaa siirtyi pari tuhatta vuotta sitten it\u00e4\u00e4n. Nykyisell\u00e4 reitill\u00e4\u00e4n se kohtaa Keravanjoen Tuomarinkyl\u00e4n pohjoisosassa. <\/p>\n\n\n\n

Str\u00f6mbergin puiston l\u00e4ntinen osa on voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta, sill\u00e4 se sijaitsee laaksomaisessa syvennyksess\u00e4, suurten puiden katveessa. Nyt puistoa on kunnostettu niin ett\u00e4 se paremmin palvelee niin ihmisi\u00e4 kuin luontoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Putous on upea osa puistoa ja my\u00f6s jatkuvassa muutoksessa, sill\u00e4 sen leveys vaihtelee kulloisenkin vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puro puristuksissa<\/h2>\n\n\n\n

Tien ali johti purosta erill\u00e4\u00e4n ollut pime\u00e4 ja luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4, joka ei houkutellut sen enemp\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin el\u00e4imi\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisille kunnon alikulun puuttuminen on ep\u00e4mieluisaa, mutta el\u00e4inkulkijoille se voi olla kohtalokasta. Monet nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t ja sammakkoel\u00e4imet seuraavat liikkuessaan vedenviert\u00e4. Kun ne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se betoni- tai peltirumpujen vuoksi jatkamaan virran my\u00f6t\u00e4isesti, ne joutuvat nousemaan tielle.<\/p>\n\n\n\n

Jokikohdat tunnetaan teiden el\u00e4inkuolemien hot spotteina. Vertailimme taannoin el\u00e4inten kuolleisuutta sellaisilla jokipaikoilla, joissa vesi meni pelk\u00e4ss\u00e4 putkessa sellaisiin, joissa tien ali my\u00f6s kulki rannalla kuivapolku: tien alinen maayhteys v\u00e4hensi esimerkiksi sammakkokuolemia 80\u201390 prosenttia!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Str\u00f6mberginkosken yl\u00e4puoliseen lampeen laskevaa M\u00e4t\u00e4joen uomaa. Uoman rakennetta monimuotoistettiin muun muassa niin ett\u00e4 keskelle j\u00e4\u00e4 saareke.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
 Putouksen alapuolisen suvannon keskell\u00e4 on pieni saari, joka on turvallinen pes\u00e4paikka sorsille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Alitus avartuu<\/h2>\n\n\n\n

Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4entien alittavan tunnelin kaivuuty\u00f6t alkoivat maaliskuussa 2020. Oli hauska seurata miten urakka edistyi: syksyn alussa tien pohjoispuolen siltakaari oli valmis, ja marraskuussa tien toinen puoli jo tuli esiin tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Seuraavan puolentoista vuoden aikana rakentuivat uoma ja rannan kuivapolut. Lopullisessa versiossa puron viert\u00e4 kulkee yhdell\u00e4 puolen hiekkatie ja toisella kiveys.<\/p>\n\n\n\n

Kuivapolulla on alueen puistok\u00e4yt\u00f6lle suuri merkitys. Aiemmin erill\u00e4\u00e4n ollut Str\u00f6mbergin puisto yhdistyy nyt M\u00e4t\u00e4joen viert\u00e4 pitkin kulkevaan k\u00e4velytiehen, joka seurailee Isoon Huopalahteen asti ulottuvaa luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualue on uunituore \u2013 se perustettiin vuonna 2024. Suojelualueella on muun muassa vehmasta puronvarsilehtoa, jossa kasvaa vuorijalavia, vaahteroita ja vanhoja haapoja. Niinp\u00e4 siell\u00e4 voi havaita pesim\u00e4ss\u00e4 tai ruokailemassa vaikka pikkutikan, vesisiipan tai liito-oravan.<\/p>\n\n\n\n

\n

vihervalvojan silmin<\/h2>\n\n\n\n

Lue my\u00f6s Str\u00f6mbergin puiston kunnostushankkeessa vihervalvojana toimineen Jarkko Heikkinen-Lindbergin haastattelu<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s monet M\u00e4t\u00e4joella viihtyv\u00e4t el\u00e4imet hy\u00f6tyv\u00e4t kunnollisesta alikulusta. Sinisorsia ja telkki\u00e4 n\u00e4kee usein Str\u00f6mbergin puiston suvannossa, mutta ne voivat my\u00f6s liikkua M\u00e4t\u00e4joen vartta alavirtaan. Se on nyt monin verroin helpompaa, ja etenkin poikasille turvallisempaa, kun ne voivat uida jokea pitkin.<\/p>\n\n\n\n

Talvisin M\u00e4t\u00e4jokea asuttaa my\u00f6s harvinaisempi vieras: pohjoisesta, Ruotsi-Norjan pesim\u00e4alueiltaan muuttanut koskikara etsii joen pohjasta vesiperhosten ja koskikorentojen toukkia ruoakseen. Sekin voi pyr\u00e4ht\u00e4\u00e4 tunnelissa helposti tien toiselta puolelta toiselle. Talvella my\u00f6s Helsinkiin palanneen saukon j\u00e4lki\u00e4 n\u00e4kee lumella j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun se on matkannut sulasta toiseen. Saukoille kuivapoluista on suurta hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 liikenne voi vakavasti verottaa saukkokantaa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n
Kaivuuty\u00f6t alkoivat maaliskuussa 2020. Syksyn alussa tien pohjoispuolen siltakaari oli valmis. Marraskuussa tien toinen puoli tuli esiin tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. ja 5. Seuraavan puolentoista vuoden aikana rakentuivat uoma ja rannan kuivapolut. Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4entien ali kaivettu tunneli n\u00e4kyy valmiina viimeisess\u00e4 kuvassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kunnostustoimia ja kalatie<\/h2>\n\n\n\n

Kuten niin monet purot ja pienet joet, M\u00e4t\u00e4joki aiemmin alitti Str\u00f6mbergin puistosta l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4entien tympe\u00e4ss\u00e4 betonikourussa. Se oli monessa mieless\u00e4 haitallista. Rakenteellisesti ahdas kouru oli huono, koska sen suulle pakkautui virran kuljettamia puunkappaleita patomaiseksi rakennelmaksi. T\u00e4m\u00e4 johti penkan kulumiseen ja jatkuvaan korjaamisen tarpeeseen. Min\u00e4kin jouduin joskus kovien sateiden j\u00e4lkeen kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n paikan kunnostust\u00f6iden vuoksi, p\u00e4\u00e4st\u00e4kseni kotiin Pajam\u00e4keen.<\/p>\n\n\n\n

Kun Str\u00f6mbergin puistoon menee etenkin kovien sateiden j\u00e4lkeen, kuulee pian korvissaan helsinkil\u00e4isitt\u00e4in harvinaisen \u00e4\u00e4nen: putouksen kohinaa!<\/p>\n\n\n\n

Putous eli Str\u00f6mberginkoski on hieno, mutta aivan alkuper\u00e4inen se ei ole. Puiston yl\u00e4puoliseen jokiosaan rakennettiin 1800-luvun alkupuolella valli ja vesi ohjattiin myllyyn. Joen uoma louhittiin kulkemaan kalliojyrk\u00e4nteen kautta kohti merta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n
Kalatie rakentui vuonna 2025. Kuvissa tilanteet elokuussa, lokakuussa ja marraskuussa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toimen haittapuolena oli, ett\u00e4 kudulle nousevat meritaimenet t\u00f6rm\u00e4siv\u00e4t ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n esteeseen. Aiemmin kalojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ollut kymmenkunta kilometri\u00e4 M\u00e4t\u00e4ojaa sivupuroineen, mutta putouksen johdosta j\u00e4ljelle j\u00e4i vain vajaa kaksi kilometri\u00e4 jokea ja pieni Pajam\u00e4enoja. Lis\u00e4ksi 1900-luvulla taimenkanta k\u00e4rsi viel\u00e4 muun muassa j\u00e4tevesist\u00e4, joita jokeen huoletta valutettiin.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4t\u00e4joen taimenkannan ennallistaminen on Helsingin perhokalastajien ja Virtavesien hoitoyhdistyksen johdolla jatkunut jo pian 20 vuotta. Siihen on osallistunut lukemattomia talkoolaisia ja monia yhteisty\u00f6tahoja. Ensimm\u00e4iset poikaset istutettiin 2009. Istutuksia jatkettiin p\u00e4\u00e4uomassa vuoteen 2017, jolloin taimen jo lis\u00e4\u00e4ntyi joessa luontaisesti melko hyvin.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4t\u00e4joesta on my\u00f6s poistettu useita vaellusesteit\u00e4, muun muassa muuttamalla patoja koskiksi. Str\u00f6mbergin puiston putouksen ohittava kalatie kruunaa t\u00e4m\u00e4n kehityksen, se rakennettiin 2025. Nyt M\u00e4t\u00e4joen p\u00e4\u00e4uomassa ei en\u00e4\u00e4 ole taimenen vaellukselle merkitt\u00e4vi\u00e4 esteit\u00e4. M\u00e4t\u00e4joen ennallistaminen taimenymp\u00e4rist\u00f6ksi on upea luonnonhoitotoimi. Voi vain onnitella ja kiitt\u00e4\u00e4 sen sinnik\u00e4st\u00e4 puuhav\u00e4ke\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Kalatien rakentaminen on osa laajempaa puiston kunnostusta, miss\u00e4 ihmisi\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole unohdettu. Viihtyisyytt\u00e4 on parannettu rakentamalla putouksen alapuolelle piknik- ja istuskelupaikkoja. Puistoremontissa on my\u00f6s luotu oleskelumahdollisuus putouksen yl\u00e4puolella olevan Str\u00f6mbergintien toiselle puolen, Puropuistikon n\u00e4k\u00f6alapaikalle. My\u00f6s puiston kasvillisuutta on uudistettu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uoman ja k\u00e4velypolun v\u00e4liss\u00e4 on rehev\u00e4\u00e4 kasvillisuutta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rannan kulkijoilla viel\u00e4 pulmia<\/h2>\n\n\n\n

Jos kalaymp\u00e4rist\u00f6n kytkeytyneisyys onkin M\u00e4t\u00e4joella parantunut valtavasti, niin rannan viert\u00e4 matkaavilla el\u00e4mill\u00e4 on viel\u00e4 ongelmia. Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4entien eri puolet on nyt yhdistetty oivalla tavalla, mutta virran vartta seuraava saukko tai sorsapoikue kohtaa heti Str\u00f6mbergin Puropuistikon pohjoispuolella esteen: puro virtaa ensin reilu sata metri\u00e4 betonikourussa ja joutuu sitten maan uumeniin alittaakseen junaradan ja liikenneympyr\u00e4n. Sen j\u00e4lkeen se jatkaa puiden katveessa matkaa pohjoiseen, kohti Lassilaa ja Malminkartanoa.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa soisi my\u00f6s rannan kulkijoiden saavan M\u00e4t\u00e4joella esteett\u00f6m\u00e4n kulun radan ja liikenneympyr\u00e4n ali. Muistan el\u00e4v\u00e4sti, kun n\u00e4in telkk\u00e4emon poikineen radanvierustan liikenneympyr\u00e4n reunalla. Emo oli uiskennellut poikueineen puroa alas Lassilan suunnasta, ja ihmetteli varmaan autovilin\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4, miten jatkaa matkaa. Aikoinaan, reilut sata vuotta sitten, Puropuistikon ja junaradan v\u00e4liss\u00e4 on ollut viel\u00e4 ainakin yksi lampi.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskulkija osaa kumminkin laatimansa esteet melko helposti v\u00e4ist\u00e4\u00e4. Nyt kun Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4entie mukavasti alittuu, ja puropuisto on entist\u00e4 viihtyis\u00e4mpi taukopaikka, M\u00e4t\u00e4joen vartta voi l\u00e4hte\u00e4 vaeltamaan vaikka sen koko pituudelta. T\u00e4llaisesta retkest\u00e4 kirjailija Juha Hurme hauskasti raportoi muutama vuosi sitten Apu-lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopiston mets\u00e4tieteiden osastolla. H\u00e4n johtaa kosteikkoekologian ryhm\u00e4\u00e4 ja tutkii muun muassa majavan ja sorsien ekologiaa sek\u00e4 kaupunkikosteikkoja.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Helsingin Perhokalastajien ja Virtavesien hoitoyhdistyksen M\u00e4t\u00e4joen vuosi 2025 -raportista l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 tietoa kohteesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n