Viheralaa kehitet\u00e4\u00e4n paljon erilaisten hankkeiden kautta. Hankkeissa kokeillaan uudenlaisia tapoja tehd\u00e4, seurataan joitain kuukausia tai vuosia hankkeen puitteissa ja raportoidaan tulokset. Hankkeet ovat organisaatioille siit\u00e4 k\u00e4tev\u00e4 toimintamalli, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sido mihink\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n muutokseen. Jos kokeilu menee pieleen tai l\u00e4ss\u00e4ht\u00e4\u00e4, sen voi unohtaa hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Toisaalta hanke tarjoaa mahdollisuuden tehd\u00e4 sellaista kehitysty\u00f6t\u00e4, jota voi olla vaikea rahoittaa ilman hankemuotoista toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 lehdess\u00e4 kerromme useista hankkeista, niiden tuloksista sek\u00e4 osallistujien kokemuksista. LANECO 2 -hankkeessa kehitettiin viherrakentajien uutta digitaalista osaamista puiden paremman menestymisen saavuttamiseksi kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. COEVOLVERS-hankkeessa on tutkittu luontopohjaisia ratkaisuja monitieteisesti, huomioiden niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteiskunnallinen konteksti, sosiaalinen ja monilajinen oikeudenmukaisuus sek\u00e4 osallisuus. Mieliluontoon-hanke keskittyi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveydenhuollon ammattilaisille ty\u00f6kaluja, joiden avulla he voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4hiluonnon mahdollisuuksia osana esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kuntouttamista. J\u00e4ttim\u00e4isell\u00e4 Priodiversity LIFE -hankkeella on kunnianhimoinen tavoite pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontokato Suomessa – toivoa sopii ett\u00e4 se sek\u00e4 erilaiset pienemm\u00e4t hankkeet todella tuottavat pysyvi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n\n\n\n
\nV\u00e4liaikaiset hankkeet kuitenkin
kuvastavat viheralan merkityksen kasvua.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\nViherymp\u00e4rist\u00f6liiton j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4ivill\u00e4 saimme opastetun kierroksen Turun Skanssissa sijaitsevaan biodiversiteettipuistoon. Sit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n \u2013 kuinkas muutenkaan \u2013 hankemuotoisesti. N\u00e4imme erikoisia kokeiluja, kuten valkeita kivi\u00e4 hohtavan kalkkikedon pohjan, lahoavaa puum\u00f6ss\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4, hy\u00f6nteishotelleina toimivia mulmip\u00f6ntt\u00f6j\u00e4, paikallisen niittylajiston lis\u00e4ysalueen ja mets\u00e4\u00e4n tehdyn ”pienaukon”, jossa rungot oli j\u00e4tetty lahoamaan ristiin rastiin maahan ja siit\u00e4 irti. Pienen seikkailuretken sai tehd\u00e4 voimalinjan alle taivutellussa polkusokkelossa.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka hankkeet ovat v\u00e4liaikaisia ja usein kokeilevia, ne kuitenkin kuvastavat viheralan merkityksen kasvua. Olemme niin infran kuin lumon osatekij\u00f6it\u00e4. Meit\u00e4 tarvitaan, jotta terveydenhuollon tavoitteet voivat toteutua. Vaikutamme laajasti yhteiskunnassa: kulttuuriin, politiikkaan ja sosiaalisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Ja kehit\u00e4mme alaa sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, jotta pystymme vastaamaan n\u00e4ihin moninaisiin odotuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Kuva: Hankkeissa tehd\u00e4\u00e4n paljon kokeiluja ja perustetaan uudenlaisia alueita, mutta miten niiden k\u00e4y, kun hankerahoitus p\u00e4\u00e4ttyy? Voimalinjan alle tehty labyrintti on yksi Turun Skanssissa osana Urban Biodiversity Parks -hanketta toteutetuista kokeiluista. Kuvan otti Liisa Hyttinen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viheralaa kehitet\u00e4\u00e4n paljon erilaisten hankkeiden kautta. Hankkeissa kokeillaan uudenlaisia tapoja tehd\u00e4, seurataan joitain kuukausia tai vuosia hankkeen puitteissa ja raportoidaan tulokset. Hankkeet ovat organisaatioille siit\u00e4 k\u00e4tev\u00e4 toimintamalli, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sido mihink\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n muutokseen. Jos kokeilu menee pieleen tai l\u00e4ss\u00e4ht\u00e4\u00e4, sen voi unohtaa hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Toisaalta hanke tarjoaa mahdollisuuden tehd\u00e4 sellaista kehitysty\u00f6t\u00e4, jota voi […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1874,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"1434,1255,1829,846,598,945","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,4],"tags":[],"class_list":["post-1873","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirjoitus","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1873"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1875,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1873\/revisions\/1875"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}