{"id":540,"date":"2025-08-27T09:06:36","date_gmt":"2025-08-27T06:06:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=540"},"modified":"2025-08-27T09:33:27","modified_gmt":"2025-08-27T06:33:27","slug":"viheralan-tulevaisuuden-taidot-miten-ja-missa-ne-opitaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/08\/27\/viheralan-tulevaisuuden-taidot-miten-ja-missa-ne-opitaan\/","title":{"rendered":"Viheralan tulevaisuuden taidot, miten ja miss\u00e4 ne opitaan?"},"content":{"rendered":"\n

Ilmaston muuttuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja uudet lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset vaatimukset muuttavat viheralan ty\u00f6nkuvaa nopeasti. T\u00e4ydennyskoulutus ja jatkuva oppiminen ovat nyt keskeisi\u00e4 selviytymis- ja kehittymiskeinoja sek\u00e4 ammattilaisille ett\u00e4 ty\u00f6nantajille, kirjoittaa viheralan kehitt\u00e4j\u00e4 ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kaisa Koskelin.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Kaisa Koskelin<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaisa Koskelin veti vuosina 2020-2024 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, biodiversiteettiin ja ihmisten hyvinvointiin keskittynytt\u00e4 The European Platform for Urban Greening -hanketta (EPLUG). Nyt h\u00e4n toimii vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 Breathegreen -vihersein\u00e4hankkeessa. Kuva on otettu Viherp\u00e4ivill\u00e4 2025. Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Tero Takalo-Eskola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viheralan teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 vain puistojen kunnossapitoa, rakentamista ja maisemasuunnittelua. Nyt rakennetaan niittyj\u00e4, hulevesipainanteita ja kasvikattoja ja mitataan latvuspeitteisyytt\u00e4. Uudenlainen vihre\u00e4 toimii hiilinieluna ja kaupunkien ekologisina keuhkoina. Paine \u201dkesyyn\u201d eli Kest\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6rakentamisen KESY-mallin mukaiseen rakentamiseen, ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on suuri ja viherala on t\u00e4rke\u00e4 osa n\u00e4it\u00e4 ilmastoratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kasvikatot yleistyv\u00e4t \u2013 osataanko niit\u00e4 hoitaa siten, ett\u00e4 suunnitellut hy\u00f6dyt toteutuvat? Kuvan kasvikatto sijaitsee Heinolan lintuhoitolassa. Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00c4YDENNYSKOULUTUS AJANKOHTAISEMPAA KUIN KOSKAAN<\/h2>\n\n\n\n

Muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 tuo mukanaan tarpeen jatkuvalle osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4miselle. Uudet ty\u00f6kalut, kuten paikkatieto, digitaaliset ohjelmistot, akkuk\u00e4ytt\u00f6iset ty\u00f6kalut, luontopohjaiset ratkaisut, dynaamiset istutukset ja kierr\u00e4tysmateriaalit ovat arkea yh\u00e4 useammalle alalla ty\u00f6skentelev\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Luontopohjaiset ratkaisut \u2013 niiden suunnittelu, toteutus ja erityisesti kunnossapito \u2013 on kasvava ja kehittyv\u00e4 osaamisala. Niiss\u00e4 yhdistyy tekninen, ekologinen ja sosiaalinen osaaminen. Tarvitaan laaja-alaista ymm\u00e4rryst\u00e4. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 joku osaa valita kasvilajit tai rakentaa lammen, vaan pit\u00e4\u00e4 hahmottaa ekosysteemi kokonaisuutena sek\u00e4 ratkaisun ilmastovaikutukset. Moni viheralan ammattilainen kokee, ett\u00e4 koulutuksissa ei ole aiemmin painotettu riitt\u00e4v\u00e4sti ekologista n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Virtavesien inventointikoulutuksessa tutkittiin hulevesiuoman kivien pohjasta ja niiden pinnalta vesihy\u00f6nteisi\u00e4 sek\u00e4 arvioitiin veden l\u00e4mp\u00f6tilaa. Kuva on otettu Tampereelta AhlmanEdu toimipaikan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Uoma purkaa Vihiojaan ja sielt\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Kuva: Kaisa Koskelin<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viheralan koulutus, kaikilla asteilla, on murroksessa rahoituksen kaventuessa ja tietojen p\u00e4ivittyess\u00e4 ja uusiutuessa kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 luonnon prosesseista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siit\u00e4, miten eri elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 voidaan aktiivisesti parantaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keravan Kivisillan alueella sijaitseva Muinaisrannan leikkipaikka tarjoaa runsaasti luontokosketusta. Luonnon monimuotoisuutta tukevilla materiaalivalinnoilla, rakenteilla ja ymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 on merkityst\u00e4 paitsi luonnolle suoraan, my\u00f6s luonnosta oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuvat: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ydennyskoulutusta on tarjolla ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. J\u00e4rjest\u00f6t tarjoavat lyhytkursseja, verkkokoulutuksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6pajoja ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi AhlmanEdulla on tarjolla LUMOtarhuri koulutus, jossa puutarha-alan perustutkinnon opiskelijat ja alan ammattilaiset opiskelevat yhdess\u00e4 talviaikana perusteita ekologiasta, maaper\u00e4n ravintoverkosta, hulevesien hallinnasta ja luonnon monimuotoisuuden tukemista monelta erilaiselta kulmalta. Koulutus kytket\u00e4\u00e4n aina osaksi ty\u00f6paikan tarpeita, jotta taidot saadaan jaettua my\u00f6s muille saman organisaation ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Monilajiset istutukset ja luonnonmukaiset hulevesirakenteet el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista kannattaa kartuttaa. Kuva on Espoon N\u00f6ykki\u00f6st\u00e4. Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

UUSI OSAAMINEN LIS\u00c4\u00c4 MOTIVAATIOTA JA MAHDOLLISUUKSIA<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 uuden osaamisen tarve n\u00e4kyy selv\u00e4sti. Organisaatioissa ja yrityksiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nykyisin sellaisia t\u00f6it\u00e4, joita ei ollut viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten olemassakaan, esimerkiksi dynaamisten istutusten rakentamista ja kunnossapitoa. Uuden oppiminen ei ole vaihtoehto, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, jotta tekij\u00e4t pystyv\u00e4t vastaamaan tilaajien vaatimuksiin. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden motivaatio voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 positiivisesti. Kun koulutuksessa avataan esimerkiksi, miten monilajinen ja -kerroksellinen kasvillisuus voi palauttaa perhoslajeja, tarjota ruokaa p\u00f6lytt\u00e4jille tai parantaa erisyvyisell\u00e4 juuristollaan maaper\u00e4\u00e4, ty\u00f6n merkitys konkretisoituu eri tavalla. On palkitsevaa, kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 holistisen kokonaisuuden oman ty\u00f6n kautta.<\/p>\n\n\n\n

Jatkuva oppiminen ei kuitenkaan tapahdu itsest\u00e4\u00e4n. Tarvitaan sek\u00e4 ty\u00f6nantajien sitoutumista ett\u00e4 yhteiskunnallista tukea. Moni alan toimija painottaa, ett\u00e4 koulutusresurssien on oltava saavutettavia, joustavia ja sidottavissa osaksi ty\u00f6arkea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Niittyjen hoidossa vaaditaan huomattavan paljon sellaista osaamista, jonka avulla huomioidaan kohdekohtaiset olosuhteet ja tavoitteet. Kuvassa Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton Kasvualusta-ty\u00f6ryhm\u00e4n asiantuntijat tutkailevat Helsingiss\u00e4 sijaitsevan Vuosaarenhuipun niittykasvillisuutta. Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TULEVAISUUS ON MONIMUOTOINEN \u2013 JA MONIOSAAVA<\/h2>\n\n\n\n

Euroopan unionin ennallistamisasetus, joka astuu vaiheittain voimaan, tuo mukanaan selkeit\u00e4 velvoitteita valtioille, kunnille ja my\u00f6s yksityisille toimijoille. Se velvoittaa esimerkiksi elinymp\u00e4rist\u00f6jen palauttamiseen l\u00e4hemm\u00e4s luonnontilaa ja lajien suojelun tehostamista. T\u00e4m\u00e4n kaltaiset muutokset vaativat viheralan ammattilaisilta aivan uudenlaista osaamista \u2013 sek\u00e4 biologista ymm\u00e4rryst\u00e4 ett\u00e4 teknisi\u00e4 monitorointi-, suunnittelu- ja kunnossapitotaitoja.<\/p>\n\n\n\n

Viheralan tulevaisuus kytkeytyy yh\u00e4 selvemmin globaaleihin ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin. Ennallistamisasetus ei ole vain hallinnollinen muutos, vaan my\u00f6s mahdollisuus ajatella uudelleen, mit\u00e4 viheralalla tehd\u00e4\u00e4n ja miksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Viheralalla tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 my\u00f6s maaper\u00e4n eli\u00f6st\u00f6n monimuotoisuuden huomioimiseksi nykyist\u00e4 paremmin. Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luonto ei odota, eik\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n olisi hyv\u00e4 poisoppia osasta ty\u00f6tapoja, opittava luonnon prosesseista, yhdess\u00e4. T\u00e4ydennyskoulutus ei ole en\u00e4\u00e4 vain omaehtoista kehitt\u00e4mist\u00e4, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa ammatillista vastuuta. Koulutusta on tarjolla monella tavalla, siihen kannattaa panostaa, oppia tunnistamaan mikrotutkintoja ja osaamismerkkej\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikki tiedon kanavat ja mahdollisuudet. Jokaisen ty\u00f6nantajan kannattaa investoida koulutukseen!<\/p>\n\n\n\n

Viherala on keskeinen toimija ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Jotta se voi vastata n\u00e4ihin haasteisiin, tarvitaan ennen kaikkea ihmisi\u00e4, jotka osaavat, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja haluavat oppia lis\u00e4\u00e4. T\u00e4ydennyskoulutus ja jatkuva oppiminen eiv\u00e4t ole pelkk\u00e4 trendi, ne ovat avain ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on puutarhuri, hortonomi ja maisemasuunnittelija, joka ty\u00f6skentelee projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 viheralan kehitt\u00e4mishankkeissa ammattikoulutusta tarjoavassa Ahlman-Edussa.<\/h5>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Kaisa Koskelin Viheralan teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 vain puistojen kunnossapitoa, rakentamista ja maisemasuunnittelua. Nyt rakennetaan niittyj\u00e4, hulevesipainanteita ja kasvikattoja ja mitataan latvuspeitteisyytt\u00e4. Uudenlainen vihre\u00e4 toimii hiilinieluna ja kaupunkien ekologisina keuhkoina. Paine \u201dkesyyn\u201d eli Kest\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6rakentamisen KESY-mallin mukaiseen rakentamiseen, ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on suuri ja viherala on t\u00e4rke\u00e4 osa n\u00e4it\u00e4 ilmastoratkaisuja. T\u00c4YDENNYSKOULUTUS AJANKOHTAISEMPAA […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":550,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"115,118,537,121,141,124","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-540","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=540"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":575,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions\/575"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}