{"id":598,"date":"2025-08-27T10:40:52","date_gmt":"2025-08-27T07:40:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=598"},"modified":"2025-08-29T12:54:43","modified_gmt":"2025-08-29T09:54:43","slug":"pientalopihakin-on-tarkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/pientalopihakin-on-tarkea\/","title":{"rendered":"PIENTALOPIHAKIN ON T\u00c4RKE\u00c4"},"content":{"rendered":"\n

Kaupunkien tiivistyess\u00e4 pientaloalueiden piha-alueet kutistuvat, mutta niiden merkitys ilmastokest\u00e4vyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa kasvaa. Ilmastokest\u00e4v\u00e4t pientaloalueet -hanke tutkii, miss\u00e4 vaiheessa piha-ala k\u00e4y liian pieneksi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen n\u00e4m\u00e4 vaatimukset ja miten kaupunkivihre\u00e4\u00e4 voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiivistyv\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Hankkeessa tarkastellaan asiaa sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelun ett\u00e4 pientaloasukkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

teksti: MINNA TOLVANEN ja ANNA RYYMIN<\/p>\n\n\n\n

Suomen asuntokannasta l\u00e4hes puolet muodostuu pientaloista, ja pientaloalueet kattavat huomattavan osan kaupunkien rakennetusta pinta-alasta. Kaupunkien tiivistyminen kohdistuu yh\u00e4 useammin my\u00f6s n\u00e4ille alueille: t\u00e4ydennysrakentaminen, tonttien lohkominen ja uusien alueiden pienenev\u00e4t tonttikoot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa pihatilaa. Samalla pihoille asetetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n odotuksia \u2014 niiden tulisi tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista, hallita hulevesi\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Asukkaiden kiinnostusta ja valmiutta pihan muokkaamiseksi ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon selvitet\u00e4\u00e4n hankkeessa pihavalmennustoiminnan avulla. Se tarkoittaa toimintaa, jossa pihavalmentaja ohjaa pihanhoidon arkisia valintoja hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Kuva: Anna Ryymin \/ HAMK<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pientaloalueilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli osana kaupunkien viherrakennetta lis\u00e4ksi niill\u00e4 voi olla oma ja erityinen rooli ekologisten yhteyksien tukemisessa. Verrattuna tiiviisiin kerrostaloalueisiin, pientalotonteilla on tyypillisesti runsaammin vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 pintoja. Vehre\u00e4t pihat my\u00f6s parantavat pienilmastoa ja ehk\u00e4isev\u00e4t kaupunkien l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6n voimistumista.<\/p>\n\n\n\n

Pienentyvill\u00e4 pihoilla on kuitenkin yh\u00e4 vaikeampi vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon asettamiin haasteisiin. Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja kasvillisuuden, erityisesti puiden elinvoimaisuus edellytt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilaa. Tiivistyv\u00e4 rakentaminen tuo mukanaan haasteita, mutta tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuksia, kun niiden ennakointi otetaan osaksi suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
ILPI-hankkeen toisen yhteisty\u00f6kaupungin Joensuun kaupungin pilottialueena toimivan Linnunlahden pientaloalueen kaupunkimaisema on vehre\u00e4\u00e4. Kuva: Anna Ryymin \/ HAMK<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

KAAVOITUS RATKAISEE VIHERRAKENTEEN S\u00c4ILYMISEN<\/h2>\n\n\n\n

Ilmastokest\u00e4v\u00e4t pientaloalueet -hankkeen keskeinen havainto on, ett\u00e4 vihreytt\u00e4 voidaan turvata kaavoituksen ja suunnitteluratkaisujen keinoin, kunhan niihin varaudutaan jo riitt\u00e4v\u00e4n varhaisessa vaiheessa. Hankkeen toisessa yhteisty\u00f6kaupungeissa Joensuussa on pohdittu ratkaisuja, miten kaavoituksen avulla voidaan aikaan saada todellista vaikuttavuutta pientaloalueiden tiivistymisen haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Kaavoitus antaa v\u00e4lineet ohjata pihan kasvillisuutta ja hulevesien hallintaa, mutta vaikutukset syntyv\u00e4t vain, jos m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ja sitovia. Asemakaava on kaupunkisuunnittelun velvoittavin ty\u00f6kalu. Sen avulla voidaan osoittaa tontin osia, jotka on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 puustoisina, sek\u00e4 alueita, joille tulee rakentaa hulevesipainanteita tai avo-ojia. Yleisill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 voidaan tarkentaa kasvillisuuden laatua ja esimerkiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 istutettavien puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tontin pinta-alaan suhteutettuna.<\/p>\n\n\n\n

Joensuun kaupungissa on hy\u00f6dynnetty useita t\u00e4llaisia ratkaisuja. Asemakaavoissa on k\u00e4ytetty muun muassa istutettavan alueen osan, s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4n puuston ja avo-ojan kaavamerkint\u00f6j\u00e4. Yleisill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 ohjataan pihan suunnittelua esimerkiksi istutettavan puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tai tontin l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n pinnan laajuudella.<\/p>\n\n\n\n

Kokemusten mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten tarkka sanamuoto vaikuttaa ratkaisevasti ohjausvaikutukseen. Sitovat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, kuten \u201ctontille on tontin rajaa vastaan varattava nelj\u00e4n metrin levyinen rakentamaton alue, jolle on istutettava puustoa siten, ett\u00e4 puiden v\u00e4limatka on enint\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n metri\u00e4,\u201d velvoittavat tontin omistajaa. Ohjeelliset muotoilut, kuten \u201ctontilla olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta on mahdollisuuksien mukaan s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4,\u201d sen sijaan j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toteutuksen varaan ja usein kasvillisuus h\u00e4vi\u00e4\u00e4 rakennust\u00f6iden yhteydess\u00e4. Joensuussa on asetettu tavoitteeksi, ett\u00e4 jokaisessa uudessa asemakaavassa olisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi vihreytt\u00e4 ja yksi hulevesien hallintaa edist\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten keskiarvo nousisi nykyisest\u00e4 muutamasta m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Asemakaavan mahdollisuuksia rajoittavat kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteet. Rakennuslupavaiheessa voidaan hakea poikkeamia kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4, ja tontin yll\u00e4pitovaiheessa esimerkiksi sadepuutarhat tai hulevesirakenteet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 hoitamatta. Lopullinen vaikutus syntyy vasta, kun kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset toteutuvat suunnittelusta yll\u00e4pitoon saakka ja kun niiden toteutumista my\u00f6s valvotaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tiivistyv\u00e4t pientaloalueet on mahdollista suunnitella sopeutumaan ilmastonmuutokseen asukkaiden avulla. Kuva: Anna Ryymin \/ HAMK<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TONTTIRATKAISUT VAIKUTTAVAT KOKONAISUUTEEN<\/h2>\n\n\n\n

Pientalotonttien kasvillisuuteen vaikuttavat my\u00f6s muut tekij\u00e4t kuin tontin koko. Vaikka kokonaistehokkuus pysyisi kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten puitteissa, voivat runsaat talousrakennukset ja laajat kulkureitit vied\u00e4 suuren osan vapaasta maapinta-alasta. T\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 kasvillisuuden laatua ja pienent\u00e4\u00e4 sen osuutta, vaikka kaavaa ei sin\u00e4ns\u00e4 rikottaisi.<\/p>\n\n\n\n

Tonttiratkaisuja on tarkasteltu hankkeessa typologiaty\u00f6skentelyn avulla. Katja Tuomalan selvityksess\u00e4 Ilmastokest\u00e4v\u00e4 pientalopiha \u2014 pientalotontin typologinen tarkastelu todettiin, ett\u00e4 tontin peruselementit vaikuttavat koko pientaloalueen ja laajemmin kaupunkirakenteen ilmastokest\u00e4vyyteen. Yhteisj\u00e4rjestelyt pihan toiminnoissa ja esimerkiksi rakennuksen sijoittaminen l\u00e4helle katua voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6mien pintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tilaa kasvillisuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Piha-alan kasvillisuuden riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voisi hallita tiukemmilla rakennusaloilla, mutta ainakin Joensuussa on todettu sellaisten ratkaisujen johtavan usein poikkeamishakemuksiin. Tarkoituksenmukaisempaa voisi olla ohjata rakentamista yleisill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4, kuten rajaamalla talousrakennusten enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 pinnoitetun pihan maksimialaa tai asettamalla l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n pinnan v\u00e4himm\u00e4istasoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
My\u00f6s tiivis pientaloalue voi olla vehre\u00e4. Kuva: Anna Ryymin \/ HAMK<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ASUKKAAN VALINNOILLA ON MERKITYST\u00c4<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka asemakaava luo t\u00e4rke\u00e4t raamit, ilmastokest\u00e4vyyden toteutuminen riippuu lopulta my\u00f6s asukkaiden valinnoista.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa kes\u00e4ll\u00e4 2024 toteutetun valtakunnallisen pientaloasukkaille suunnatun kyselyn tulokset osoittavat, ett\u00e4 pihan koolla on selv\u00e4 vaikutus l\u00e4p\u00e4isevien pintojen, hulevesien hallinnan ja kasvillisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Suurilla pihoilla (yli 1200 m\u00b2) l\u00e4p\u00e4isevien pintojen osuus oli keskim\u00e4\u00e4rin 70 % pihan pinta-alasta. Keskikokoisilla (600-1200 m\u00b2) ja pienill\u00e4 pihoilla (alle 600 m\u00b2) vastaava osuus j\u00e4i noin puoleen. Hulevesien hallintaa toteutettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain suurilla tonteilla: pienill\u00e4 tonteilla noin 70 prosenttia hulevesist\u00e4 ohjattiin suoraan kunnan tai kaupungin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, kun suurilla tonteilla n\u00e4in tehtiin vain alle kolmanneksella tonteista.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyss\u00e4 nousi esiin my\u00f6s pihan k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusten suuri vaihtelu. Kaikille asukkaille kasvillisuus ei ole prioriteetti. Pienill\u00e4 tonteilla puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4inen: 40 prosenttia pienist\u00e4 tonteista oli t\u00e4ysin vailla puita, kun suurilla tonteilla l\u00e4hes kaikilla (99 %) kasvoi puita.<\/p>\n\n\n\n

Yksi hankkeen keskeisist\u00e4 toimista on seurata, miten pientaloasukkaat voivat omilla valinnoillaan edist\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 ja ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tutkitaan erityisesti pihavalmennusten kautta, joissa asukkaille tarjotaan konkreettisia ohjeita ja tukea. Valmennuksissa on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 esimerkiksi hulevesien hallinta on monelle asukkaalle haastavaa, ja osaamista tarvitaan lis\u00e4\u00e4. Saatua tietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n suoraan ohjeistuksessa ja ratkaisumallien kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa on noussut esiin selke\u00e4 tarve konkreettisille ohjeille ja esimerkeille: miten tontti kannattaa rakentaa ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 se pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4, tarjoaa kasvutilaa puille ja palvelee samalla asukkaiden tarpeita. Joensuussa on pohdittu, voisivatko viitesuunnitelmat toimia tukena. Ne voisivat havainnollistaa ekologisesti toimivia piharatkaisuja ja tarjota toteutusmalleja, jotka voidaan my\u00f6s kytke\u00e4 kaavoitukseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n rinnalla tarvitaan asukkaille suunnattua tukea: neuvontaa, esimerkkipihasuunnitelmia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 toimintamalleja. N\u00e4iden avulla voidaan edist\u00e4\u00e4 vihre\u00e4mpien ja ilmastokest\u00e4vien pientaloalueiden synty\u00e4 my\u00f6s tiivistyv\u00e4ss\u00e4 kaupunkirakenteessa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajista Minna Tolvanen ty\u00f6skentelee maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelijana Joensuun kaupungilla ja vastaa yhteisty\u00f6st\u00e4 ILPI-hankkeessa. Anna Ryymin ty\u00f6skentelee ILPI-hankkeessa H\u00e4meen ammattikorkeakoulun projektitutkijana. H\u00e4n ty\u00f6skentelee lis\u00e4ksi maisema-arkkitehtina Sitowise Oy:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h1>\n\n\n\n

Ilmastokest\u00e4v\u00e4t pientaloalueet-hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n tasapainoa tiiviin rakentamisen ja vihre\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4misen v\u00e4lill\u00e4, jotta pientaloalueet voivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto yhdess\u00e4 Joensuun ja Porin kaupunkien kanssa tutkivat kaupunkivihre\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4misen mahdollisuuksia sek\u00e4 kaavoituksen, ett\u00e4 pientaloasukkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. ja se jatkuu vuoden 2026 loppuun asti.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.aalto.fi\/fi\/arkkitehtuurin-laitos\/ilmastokestavat-pientaloalueet-ilpi<\/a><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/h2>\n\n\n\n

It\u00e4puisto, Miikko (2024). Viherkerroin osana ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkisuunnittelua. Pro gradu. Joensuun yliopisto. Luettavissa: https:\/\/erepo.uef.fi\/items\/1853aba0-de03-4144-a23b-cfdc4a45132c<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tuomala, Katja (2024). Ilmastokest\u00e4v\u00e4 pientalopiha \u2013 Pientalotontin typologinen tarkastelu. Ylempi AMK-opinn\u00e4ytety\u00f6. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Luettavissa: HAMK Opinn\u00e4ytety\u00f6 2024<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

teksti: MINNA TOLVANEN ja ANNA RYYMIN Suomen asuntokannasta l\u00e4hes puolet muodostuu pientaloista, ja pientaloalueet kattavat huomattavan osan kaupunkien rakennetusta pinta-alasta. Kaupunkien tiivistyminen kohdistuu yh\u00e4 useammin my\u00f6s n\u00e4ille alueille: t\u00e4ydennysrakentaminen, tonttien lohkominen ja uusien alueiden pienenev\u00e4t tonttikoot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa pihatilaa. Samalla pihoille asetetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n odotuksia \u2014 niiden tulisi tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista, hallita hulevesi\u00e4 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":603,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"141,183,540,118,576,121","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-598","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=598"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":638,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/598\/revisions\/638"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}