{"id":605,"date":"2025-08-27T10:45:54","date_gmt":"2025-08-27T07:45:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=605"},"modified":"2025-08-27T10:45:55","modified_gmt":"2025-08-27T07:45:55","slug":"maaperan-selkarangattomat-kaupungissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/maaperan-selkarangattomat-kaupungissa\/","title":{"rendered":"Maaper\u00e4n selk\u00e4rangattomat kaupungissa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Teksti: ANU RIIKONEN<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaupungistuminen heikent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 luonnolta tilaa ett\u00e4 luomalla yksipuolisia, ihmistoiminnan h\u00e4iritsemi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Asiaa on tutkittu jo paljon, ja asia vaikuttaa varsin selv\u00e4lt\u00e4 maan pinnan yl\u00e4puolella el\u00e4vien eli\u00f6iden kannalta. Mutta miten kaupunkiluonnolla menee maan alla?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaupungit ja niiden viheralueet ovat kesken\u00e4\u00e4n varsin samanlaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 eri maantieteellisill\u00e4 alueilla verrattuna v\u00e4hemm\u00e4n ihmisen h\u00e4iritsemiin paikkoihin. T\u00e4t\u00e4 voi hyvin havainnollistaa sill\u00e4, ett\u00e4 nurmikot ovat hyvin samanlaisia riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 ollaan. Tutkijat ovat ryhtyneet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onko my\u00f6s kaupunkien maaper\u00e4n el\u00e4imist\u00f6 samankaltaistumassa ja k\u00f6yhtym\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 varten tutkittiin puistojen maaper\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vien pienten selk\u00e4rangattomien, kuten siirojen, punkkien, k\u00e4rp\u00e4stoukkien ja hyppyh\u00e4nt\u00e4isten, monimuotoisuutta ja runsautta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukseen valittiin 40 puistoa eri puolilta Rochesterin kaupunkia New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Puistonurmikot olivat kasvillisuudeltaan hyvin saman kaltaisia kesken\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 oli hyv\u00e4 asia tutkimuksen kannalta: erot kasvilajistossa tuottaisivat suuria, tutkimusta h\u00e4iritsevi\u00e4 eroja my\u00f6s maaper\u00e4n selk\u00e4rangattomiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">KUIVUUS KOETTELEE KESKUSTASSA<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rochesterin puistonurmikkojen alla eleli kohtalaisen runsas maaper\u00e4el\u00e4imist\u00f6 riippumatta siit\u00e4, miten kaupungistunut alue oli. Kuitenkin syksyisin v\u00e4hemm\u00e4n kaupungistuneilla alueilla oli sek\u00e4 enemm\u00e4n el\u00e4inlajeja ett\u00e4 enemm\u00e4n yksil\u00f6it\u00e4 kuin hyvin urbaaneissa puistoissa. T\u00e4m\u00e4 johtui ainakin osittain keskusta-alueiden pahemmasta kuivuudesta, jolla on hyvin haitallinen vaikutus maaper\u00e4n eli\u00f6ihin. Mit\u00e4 pienempi maaper\u00e4ss\u00e4 elelev\u00e4 otus on, sit\u00e4 arempi se on kuivumiselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laitakaupungissa maaper\u00e4n ominaisuuksiin ja oloihin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t selittiv\u00e4t lajirunsautta parhaiten. My\u00f6s maaper\u00e4n hyv\u00e4 huokoisuus ja v\u00e4h\u00e4iset kestop\u00e4\u00e4llysteet paransivat puistojen maanper\u00e4n pikkuel\u00e4inten tilannetta. Keskusta-alueilla kaupunkirakenteeseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten puiston koko, ik\u00e4 ja kestop\u00e4\u00e4llysteiden osuus vaikuttivat laita-kaupunkia enemm\u00e4n sek\u00e4 lajiston runsauteen ett\u00e4 otusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">YLL\u00c4TT\u00c4V\u00c4\u00c4 MONIMUOTOISUUTTA<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisin kuin tutkijat olettivat, eiv\u00e4t urbaaneimpien puistojen lajistot olleetkaan kesken\u00e4\u00e4n samanlaisia, vaan p\u00e4invastoin, eri puistojen lajikokoonpanot olivat erilaisempia kuin v\u00e4hemm\u00e4n kaupungistuneilla alueilla. T\u00e4m\u00e4 voisi alustavasti viitata siihen, ett\u00e4 kaupungistuminen ei ehk\u00e4 haittaa maaper\u00e4el\u00e4imi\u00e4 yht\u00e4 paljoa kuin sen tiedet\u00e4\u00e4n haittaavan maanpinnan yl\u00e4puolella el\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaupungistuneiden alueiden keskin\u00e4isen erilaisuuden arveltiin johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 pienetkin vaihtelut maaper\u00e4n ominaisuuksissa luovat omanlaisiaan elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Maaper\u00e4el\u00e4imet ovat enimm\u00e4kseen hyvin pieni\u00e4, joten ne voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 monille eri lajeille sopivia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 hyvin pieness\u00e4kin tilassa. Kaupungeissa maa on monien ihmisen aiheuttamien h\u00e4iri\u00f6iden ja rakenteiden vuoksi pieness\u00e4 mittakaavassa hyvin vaihtelevaa verrattuna v\u00e4hemm\u00e4n h\u00e4irittyyn maaper\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi lajistoerojen syyn\u00e4 saattoivat olla sattumat ja vaihtelu maaper\u00e4el\u00e4inten levi\u00e4misess\u00e4: eri lajit onnistuivat levi\u00e4m\u00e4\u00e4n eri puistoihin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-606\" srcset=\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-768x1024.jpg 768w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-225x300.jpg 225w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-1536x2048.jpg 1536w, https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/IMG_1469-scaled.jpg 1920w\" sizes=\"(max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Siirat ovat tavallisia maaper\u00e4n selk\u00e4rangattomia my\u00f6s Suomessa. Ne hakeutuvat vikkel\u00e4sti karikkeen suojaan jouduttuaan p\u00e4iv\u00e4nvaloon. Kuva: Liisa Hyttinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">MAAPER\u00c4N EL\u00c4M\u00c4\u00c4 TUKEMAAN<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maaper\u00e4eli\u00f6st\u00f6 on suhteellisen huonosti tunnettua ja v\u00e4h\u00e4n tutkittua, ja viheralueiden maaper\u00e4n monimuotoisuuden edist\u00e4miseksi tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tietoa. Raju ja toistuva kuivuus viheralueiden maaper\u00e4ss\u00e4 on meill\u00e4kin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 suuri ongelma maaper\u00e4n eli\u00f6ille. Se on vaarana erityisesti rajoitetuissa kasvualustoissa ja t\u00e4ytt\u00f6maiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 kannattaisi aivan erityisesti pyrki\u00e4 laajoihin, yhten\u00e4isiin kasvualustoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s maan tiivistymisen v\u00e4hent\u00e4m\u00e4 huokoisuus, kasvipeitteen ja sen tuottaman karikeravinnon puute ja kestop\u00e4\u00e4llysteet heikent\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4eli\u00f6st\u00f6n elinoloja. Monet viheralueiden kasvien menestymist\u00e4, alueiden luonnonmukaisuutta ja yhten\u00e4isyytt\u00e4 tukevat toimet auttavat siksi lis\u00e4ksi maaper\u00e4n pikkuisia el\u00e4imi\u00e4. Ne puolestaan auttavat meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yll\u00e4 hiilen ja ravinteiden kiertoja sek\u00e4 kasvien juurten elinoloja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Tarkasteltu artikkeli:<\/strong> Bock, H. W., et al. (2024). Soil animal communities demonstrate simplification without homogenization along an urban gradient. Ecological Applications, 34(8), e3039.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti: ANU RIIKONEN Kaupungistuminen heikent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta sek\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 luonnolta tilaa ett\u00e4 luomalla yksipuolisia, ihmistoiminnan h\u00e4iritsemi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Asiaa on tutkittu jo paljon, ja asia vaikuttaa varsin selv\u00e4lt\u00e4 maan pinnan yl\u00e4puolella el\u00e4vien eli\u00f6iden kannalta. Mutta miten kaupunkiluonnolla menee maan alla? Kaupungit ja niiden viheralueet ovat kesken\u00e4\u00e4n varsin samanlaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 eri maantieteellisill\u00e4 alueilla verrattuna v\u00e4hemm\u00e4n ihmisen h\u00e4iritsemiin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":606,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"118,121,540,141,124,115","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-605","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/605","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=605"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/605\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":607,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/605\/revisions\/607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/606"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=605"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=605"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=605"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}