![\"\"](\"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2025\/08\/SILTA-blogi-kansikuva-KESTAVA-KAUPUNKI-Tommi-Laakkonen.jpg\")
Millaisia ne ovat, miten niit\u00e4 hoidetaan ja miksi? Ja millainen on metsien rooli kaupunkien kest\u00e4vyystavoitteiden ja vehre\u00e4mm\u00e4n rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n saavuttamisessa, kysyy Tommi Laakkonen Silta-blogin Kest\u00e4v\u00e4 vehre\u00e4 kaupunki 2035 -sarjan kirjoituksessaan.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisista asuu kaupungeissa kolme nelj\u00e4st\u00e4. Maa-alasta kaupunkimaiset alueet ovat luokkaa kaksi prosenttia. Taloudellinen toimeliaisuus keskittyy kaupunkeihin ja kaupungit kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n asukkaista ja yrityksist\u00e4. Ei ole ollenkaan yhdentekev\u00e4\u00e4, millainen paikka kaupunki on asua. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimusprofessori Tyrv\u00e4inen on ryhmineen tutkinut, ett\u00e4 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 olevilla laajoilla kaupunkimetsill\u00e4 on vaikutusta asuntojen hintoihin. Ei niin suuri kuin perinteisell\u00e4 merin\u00e4k\u00f6alalla, mutta kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4. Asukkaat kokevat saavansa hy\u00f6ty\u00e4 kaupunkimets\u00e4st\u00e4 ja ovat valmiita kilpailemaan asunnosta hyv\u00e4ll\u00e4 paikalla. <\/p>\n\n\n\n
Kaupunkimets\u00e4ll\u00e4 on siis merkityst\u00e4 asukkaille, ja seh\u00e4n n\u00e4kyy suunnittelijoiden, rakentajien ja kunnossapit\u00e4jien ty\u00f6ss\u00e4. Kaupunkimets\u00e4 ei saisi pienenty\u00e4, sen tulisi tuntua hoidetulta ja elinvoimaiselta, mutta hoitot\u00f6iden j\u00e4lki\u00e4 ei saisi n\u00e4ky\u00e4. Puusto pit\u00e4isi olla mieluimmin vanhaa ja erityisen kookasta. Kulumisen j\u00e4lki\u00e4 eik\u00e4 suurta k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saisi olla n\u00e4kyviss\u00e4, \u00e4\u00e4nimaailma pit\u00e4isi koostua vaimeista luonnon\u00e4\u00e4nist\u00e4. Omalle harrastukselle pit\u00e4isi olla hyv\u00e4t mahdollisuudet. Kaupungin saamat palautteet ja aloitteet usein pelkistyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemukseen. Luonnonarvot tai maisemalliset seikat ovat sopivasti valikoituja lis\u00e4perusteluja. <\/p>\n\n\n\n
Luontoliikunnalla on paljon positiivisia terveysvaikutuksia. Sen lis\u00e4\u00e4miseksi tarvitaan houkuttelevia mahdollisuuksia, eli sopivia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja aikaa, sek\u00e4 kannustimia, esimerkiksi tiedottamista ja seuratoimintaa. Hy\u00f6tyjen saavuttamisen avain on k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksessa ja kaupunkimets\u00e4nhoidon tavoitteena on luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimivaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Toimenpiteet perustuvat paitsi mets\u00e4n kehitykseen ja luonnonolosuhteisiin, my\u00f6s vallitsevaan sosiaaliseen todellisuuteen. Luonnonarvot ja tietoisuus hiilitaseesta ovat osa kokemusta. <\/p>\n\n\n\n
Kaupunkimetsill\u00e4 on merkityst\u00e4 my\u00f6s ekosysteemipalvelujen tuottajana, eli niist\u00e4 seuraa varjostusta, hulevesien imeytyst\u00e4, p\u00f6lynsidontaa, kaunista taustamaisemaa rakennetuille alueille ja vaikka mit\u00e4 muuta. Yhdess\u00e4 rakennusten viherrakenteiden, pihojen, katuvihre\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaseudun kanssa kaupunkimets\u00e4t muodostavat verkoston, joka mahdollistaa ihmisten ja muiden eli\u00f6lajien liikkumisen. Pitk\u00e4\u00e4n samanlaisena jatkuva hoito mahdollistaa kulttuurimaisemien yll\u00e4pidon, lahopuujatkumon, vanhojen puiden s\u00e4ilymisen ja muiden h\u00e4iri\u00f6t\u00f6nt\u00e4 kehityst\u00e4 vaativien elinymp\u00e4rist\u00f6jen muodostumisen ja s\u00e4ilymisen. <\/p>\n\n\n\n
Kun kaupunkivihre\u00e4n merkitys on tunnistettu laajasti, on siit\u00e4 seurannut EU-s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ennallistamisasetus koskee my\u00f6s kaupunkialueita ja kaavoituksessa t\u00e4ytyy varata riitt\u00e4v\u00e4t alueet asukkaiden virkistystarpeisiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paikallinen asukkaiden asettama vaatimustaso ylitt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyn asettaman minimin ja kaupunkimetsien ottaminen rakentamiseen on poliittisesti riskialtista kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Kaupungit ovat perustaneet kansallisia kaupunkipuistoja omasta tahdostaan. Kun jokin alue on osa kansallista kaupunkipuistoa, sen maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei voi muuttaa siten, ett\u00e4 puiston tavoitteet vaarantuisivat. Silloin rajattu, mutta laaja ja yhten\u00e4inen viheralue j\u00e4\u00e4 kasvavan kaupungin sis\u00e4\u00e4n niin, ettei sit\u00e4 jyrsit\u00e4 erilaisissa rakennushankkeissa. Yhten\u00e4 kriteerin\u00e4 on my\u00f6s toimiva yhteys ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maaseutuun. <\/p>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n, ja varmasti laajemmin tulevaisuudessa oivalletaan, ett\u00e4 kaupunkimetsien hy\u00f6dyt koituvat laajasti yhteis\u00f6lle parempana el\u00e4m\u00e4n laatuna, pienempin\u00e4 sosiaali- ja terveyden hoidon kuluina, virke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 taloudellisena toimeliaisuutena, toimivampana infrana ja niin edelleen. Kaikki hy\u00f6tyj\u00e4, jotka ovat todellisia, mutta eiv\u00e4t n\u00e4y budjettikirjan riveill\u00e4. Puunmyyntitulot ja hoidon kustannukset voivat olla h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni\u00e4 suhteessa hy\u00f6tyihin. Julkisen omaisuuden hoidossa on oltava huolellinen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4inen, ja kaupunkimets\u00e4 on huomattavan edullinen kunnossapit\u00e4\u00e4 verrattuna rakennettuihin viheralueisiin. <\/p>\n\n\n\n
Jatkossakin hoitotoimet tulevat her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastustusta. Omassa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tarjoutuu mahdollisuuksia vastustaa puunkaatoja konkreettisesti, mik\u00e4 koetaan tarpeelliseksi toimeksi. Ja koska kyseess\u00e4 on kaupungin toiminta, on kaupunkilainen osallinen ilman muuta. Mielenilmaisun vapaus ja osallistuminen ovat arvokkaita asioita ja kaupungin organisaation on niit\u00e4 tuettava. <\/p>\n\n\n\n
Poliittiset prosessit ottavat aikansa ja ovat aina arvaamattomia. Sosiaalinen todellisuus ja reaalimaailma eiv\u00e4t aina n\u00e4ytt\u00e4ydy samanlaisina. Niinp\u00e4 ennakoiva hoito ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tai tuhojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi voi olla mahdotonta. Toisaalta, kun luonnon muutokset tulevat selv\u00e4sti n\u00e4kyviksi, ei hoidolla peitell\u00e4 ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksia, mill\u00e4 voi olla paljon suurempi merkitys. Kaupunkimets\u00e4t on suurelle osalle kansalaisia ainoa omakohtainen kokemusymp\u00e4rist\u00f6 metsist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kaupunkimetsien hoito el\u00e4\u00e4 ajassa ja on jatkuvan uudelleen arvioinnin kohteena. Suunnittelu on jatkuvaa, oppivaa ja mukautuvaa. Aina voi tiet\u00e4\u00e4 paremmin ja aina voi tavoitteetkin muuttua, oppija ei s\u00e4\u00e4sty virheilt\u00e4. Uudet tuholaiset ja muuttuva ilmasto asettavat varmasti haasteita hoidosta vastaaville. <\/p>\n\n\n\n
Jos luonnonsuojelu on ehdoton tavoite, kannattaa alue perustaa luonnonsuojelualueeksi, jolloin muu maank\u00e4ytt\u00f6 ei p\u00e4\u00e4se tavoitetta h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n. Usein kuulee, kuinka halutaan mets\u00e4 suojeltavaksi, mutta sille kuvataan ulkoilumets\u00e4n tavoitteet. On muistettava, ettei mets\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t hoitotoimet ole tavoitteita, vaan keinoja. Jos toimet eiv\u00e4t miellyt\u00e4, voi korjata tavoitteita. Tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joskus tarjottu l\u00e4\u00e4ke auttaa, mutta maistuu hetken pahalle. Lis\u00e4ksi rahalla saa paremmin maistuvia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, eli risujen korjuuta, luonnonhoitotoimia tai vaikka hevosen tekem\u00e4\u00e4n tarpeellisia t\u00f6it\u00e4. My\u00f6s tekem\u00e4tt\u00f6myys on valinta ja edellytt\u00e4\u00e4 suunnittelua. Kaikkein huonoin ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6min valinta olisi laiminly\u00f6d\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n ohjaus ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 alueet oman onnensa nojaan. <\/p>\n\n\n\n