{"id":736,"date":"2025-10-13T13:10:43","date_gmt":"2025-10-13T10:10:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=736"},"modified":"2025-10-13T13:13:16","modified_gmt":"2025-10-13T10:13:16","slug":"pirjo-siren-saantely-luo-mahdollisuuksia-vihrealle-infralle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/10\/13\/pirjo-siren-saantely-luo-mahdollisuuksia-vihrealle-infralle\/","title":{"rendered":"Pirjo Siren: S\u00e4\u00e4ntely luo mahdollisuuksia vihre\u00e4lle infralle"},"content":{"rendered":"\n<p>kuva: Kari Kohvakka \/ Tuusulan kunta<\/p>\n\n\n\n<p>Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on maailmanlaajuinen ongelma. Suomi raportoi hiljattain Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta vuosina 2019\u20132024. Suomikaan ei ole lintukoto: Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Luontotyyppien tila on valtaosin ep\u00e4suotuisa \u2013 paranevaa kehityst\u00e4 on tunnistettu vain kahdella luontotyypill\u00e4. Keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen pieneneminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Luontokatoon ja monimuotoisuuteen vaikuttaa vahvasti EU-tason lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Moni voi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n yll\u00e4tty\u00e4, kuinka suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2013 noin kaksi kolmasosaa \u2013 kansallisesta toimeenpanostamme esimerkiksi kunnissa perustuu nyky\u00e4\u00e4n EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. EU-tasolla painottuvat tulevinakin vuosina luonnon, ilmaston, energian ja vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kysymykset.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeinen osa EU:n politiikkaa on vuoteen 2030 ulottuva biodiversiteettistrategia, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseen ja luonnon tilan parantamiseen. Biodiversiteetin turvaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luonto- ja lintudirektiivien ohella uudemman, luonnon ennallistamista koskevan lain.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa. Suomessa EU:n ennallistamisasetuksen artiklan 8 kaupunkiekosysteemien soveltamisalaan kuuluu noin 63 kuntaa, joissa artikla huomioi kaikki viheralueet, omistajasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksessa on tavoitteet kaupunkivihre\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja latvuspeitt\u00e4vyydest\u00e4, mutta laadullisetkin tavoitteet ovat mahdollisia. Jo nyt kuntia sitoo \u2019no net loss\u2019 -periaate koskien viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 verrattuna vuoteen 2024. Lis\u00e4ksi vuoden 2031 alkuun on saavutettava kaupunkivihre\u00e4n kansallisen kokonaispinta-alan kasvava kehityssuunta. Latvuspeitteisyydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida se, ett\u00e4 jokaisen kaupunkiekosysteemin \u2013 kaupunkikeskuksen l\u00e4hialueineen \u2013 tulee saavuttaa kasvava kehityssuunta. Lis\u00e4\u00e4 puita, lis\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&#8221;My\u00f6s yksityisten rahavirtojen ohjaaminen luontoratkaisuja tukemaan on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja rahavirtojen ohjaamiseen tarvitaan markkinapohjaisia ty\u00f6kaluja.&#8221;<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p>Luontokato ja biodiversiteetti ovat kuntien suuria muutosvoimia. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 nopeita toimia, ja ne koskevat my\u00f6s rakennettuja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Kymmenen suurinta kaupunkia ja Rakennusteollisuus RT tunnistivat hiljattain, ett\u00e4 luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi on tiivistett\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Luontotiedon jakamista on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4, luonnon monimuotoisuuden tulee painottua maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa ja luonnonarvomarkkinoita on vauhditettava. Taustalla on rakennusalan biodiversiteettikartta, jossa kaupungit hahmotettiin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi sidosryhm\u00e4ksi luontoarvojen saavuttamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Elokuussa pidetyss\u00e4 kaupunkien Luontofoorumissa nostettiin esiin erilaisia koonteja luonnonarvomarkkinoita ja luontohyvityksi\u00e4 koskien. Biodiversiteetin h\u00e4vi\u00e4minen on valtava haaste, johon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tartutaan p\u00e4\u00e4osin julkisin varoin.<\/p>\n\n\n\n<p>Viheralalla on jo tunnetusti iso potentiaali ilmastonmuutoksen sopeutumisen ratkaisujen ja ty\u00f6kalujen tarjoajana. EU:lta on tulossa lis\u00e4ksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma vuoden 2026 loppupuolella. Siit\u00e4 voi tulla Suomeenkin iso paketti lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4 my\u00f6hemmin, ja toisaalta samalla tarve edelleen luontopohjaisille ratkaisuille ja ty\u00f6kaluille.<\/p>\n\n\n\n<p>EU rahoittaa suurillakin summilla luontopohtaisia hankkeita muun muassa viher- ja maatalousaloilla. Viherrakentaminen voi houkuttaa jo rahoittajia; markkina- ja bisnesmalleja kehitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 on tarjolla Suomessakin rahoitusmahdollisuuksia ainakin Uudenmaan ilmastoty\u00f6t\u00e4, kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja kiertotaloutta tukeville hankkeille. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaiken kaikkiaan vahvasti silt\u00e4, ett\u00e4 viher- ja luontohy\u00f6dyt sek\u00e4 uuden liiketoiminnan kehitt\u00e4minen ovat \u2019synkassa\u2019.<\/p>\n\n\n\n<p>Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto on k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille kohdennetun Hyvinvointi rakentuu el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 -kampanjan. Sen ydinviesti on, ett\u00e4 viheralueet eiv\u00e4t ole menoer\u00e4, vaan investointi terveyteen, viihtyvyyteen, elinvoimaan \u2013 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen. Kampanjassa ovat mukana mm. Rakennusteollisuus RT, SKTY Suomen kuntatekniikan yhdistys, Suomen Tieyhdistys, Luonnonvarakeskus ja Puutarhaliitto. EU:n ja kansallisen tason s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 voidaan luoda viheralalle ja vihre\u00e4lle infralle lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia. My\u00f6s yksityisten rahavirtojen ohjaaminen luontoratkaisuja tukemaan on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja rahavirtojen ohjaamiseen tarvitaan markkinapohjaisia ty\u00f6kaluja.<\/p>\n\n\n\n<p>Tiesitk\u00f6 muuten, ett\u00e4 Yhdysvalloissa niitytys on jo suurempi bisnes kuin \u00f6ljynporaus!<\/p>\n\n\n\n<p><em>Pirjo Siren on maisema-arkkitehti, Kuntaliiton Yhdyskunta ja ymp\u00e4rist\u00f6 -yksik\u00f6n johtaja ja Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton hallituksen puheenjohtaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>kuva: Kari Kohvakka \/ Tuusulan kunta Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on maailmanlaajuinen ongelma. Suomi raportoi hiljattain Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta vuosina 2019\u20132024. Suomikaan ei ole lintukoto: Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Luontotyyppien tila on valtaosin ep\u00e4suotuisa \u2013 paranevaa kehityst\u00e4 on tunnistettu vain kahdella luontotyypill\u00e4. Keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen pieneneminen. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":737,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"124,183,118,694,666,561","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-736","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kolumni"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=736"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":740,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions\/740"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/737"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}