{"id":818,"date":"2025-05-27T17:36:00","date_gmt":"2025-05-27T14:36:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=818"},"modified":"2025-10-27T18:00:51","modified_gmt":"2025-10-27T16:00:51","slug":"heidi-kiuru-hyvalla-takuuaikaisella-kunnossapidolla-luodaan-tukeva-perusta-kestavalle-ja-monimuotoiselle-kaupunkivihrealle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/05\/27\/heidi-kiuru-hyvalla-takuuaikaisella-kunnossapidolla-luodaan-tukeva-perusta-kestavalle-ja-monimuotoiselle-kaupunkivihrealle\/","title":{"rendered":"Heidi Kiuru: Hyv\u00e4ll\u00e4 takuuaikaisella kunnossapidolla luodaan tukeva perusta kest\u00e4v\u00e4lle ja monimuotoiselle kaupunkivihre\u00e4lle"},"content":{"rendered":"\n

Uusniityt, dynaamiset istutukset ja lahopuualueet ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo nykyvihre\u00e4\u00e4, joihin muun muassa kaupunkien strategiat ja lumo-ohjelmat sek\u00e4 Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton strategiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ohjaavat. Yksipuolisia massaistutuksia uusissa istutuksissa n\u00e4keekin entist\u00e4 harvemmin. Oikea-aikaisen ja ammattitaitoisen takuuajankunnossapidon merkitys hyv\u00e4lle kasvuunl\u00e4hd\u00f6lle ja jatkokunnossapidon onnistumiselle on kuitenkin edelleen ratkaiseva, huolimatta siit\u00e4 mink\u00e4lainen viheraluetyyppi on kyseess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ajat muuttuvat viheralallakin, ja k\u00e4ynniss\u00e4 on selke\u00e4 muutos ilmapiiriss\u00e4 erityisesti kasvillisuuteen ja el\u00e4imist\u00f6\u00f6n liittyen. Perinteisi\u00e4 pensaslajeja kuten ruusuangervoa tai seppelvarpua ei uusissa istutuksissa en\u00e4\u00e4 juuri isoina pinta-aloina n\u00e4y vaan pienempin\u00e4 laikkuina siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muiden pensaiden, perennojen, sipulikukkien ja lahopuiden keskelle sijoitettuina. Istutukset ovat monimuotoisia, dynaamisia ja luonnonmukaisia. Alueilla on huomioitu liito-oravat, joille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tai asennetaan pystyp\u00f6kkel\u00f6it\u00e4, p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteisille lis\u00e4t\u00e4\u00e4n oikeanlaista kasvillisuutta ja hy\u00f6nteishotelleja ja niityille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n laikkuja niit\u00e4 kaipaaville pisti\u00e4isille. Lis\u00e4ksi lintujen pesim\u00e4ajat, pienvesist\u00f6t ja taimenien kutuajat on huomioitava niin rakentamisessa kuin kunnossapidossakin.<\/p>\n\n\n\n

Helsingiss\u00e4 kaupunkistrategiaohjaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi puiden ja vehreyden, paahdetta kest\u00e4vien niittyjen ja hulevesirakenteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin varaudutaan viherrakenteilla, jotka mahdollistavat hulevesien hallinnan ja tulvariskien minimoimisen sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6saarekeilmi\u00f6t\u00e4. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021\u20132028 -julkaisussa ohjataan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevaisuutta ennakoiden luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Puistoissa, katuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja muissa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kohteissa suositellaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman monipuolisesti eri kasvilajeja ja lajikkeita. Suunnittelussa ohjeistetaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksipuolisia massaistutuksia. Luonnonkasveja ja koristekasveja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sekaisin ja kukkivien puiden sek\u00e4 pensaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisten iloksi ja hy\u00f6nteisten ja kaupunkilaisel\u00e4inten ravinnoksi. Keskeisen\u00e4 tavoitteena on kaupunkibiotooppien monipuolistaminen puistoissa ja liikennealueilla. Kasvisuunnittelussa pyrit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n luomaan luonnon omia lainalaisuuksia noudattavia dynaamisia kasviyhdyskuntia.<\/p>\n\n\n\n

Jotta kaikille n\u00e4ille kaupunkistrategioiden ja lumo-ohjelmien mukaisille monimuotoisille uudentyyppisille sek\u00e4 perinteisille viheralueille saadaan luotua rakentamisen j\u00e4lkeen hyv\u00e4t edellytykset pitk\u00e4\u00e4n elinkaareen, on takuuaikaiseen kunnossapitoon todella satsattava. En\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 palkataan perinteinen kes\u00e4hessu leikkaamaan nurmikoita, kitkem\u00e4\u00e4n ja kastelemaan ilman kunnollista perehdytyst\u00e4. Turvallisuusasioiden lis\u00e4ksi kausity\u00f6ntekij\u00e4 on perehdytett\u00e4v\u00e4 kunnossapidon perusasioiden lis\u00e4ksi my\u00f6s luonnon monimuotoisuuteen liittyviin asioihin sek\u00e4 hoitamiensa kohteiden erityispiirteisiin.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s meid\u00e4n alan ammattilaisten on kouluttauduttava s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, jotta pysymme ajan hermolla muuttuvalla viheralalla. Hienoa on, ett\u00e4 monet oppilaitokset ovatkin t\u00e4h\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4n vastanneet. Esimerkiksi Liviassa on meneill\u00e4\u00e4n Luonnon monimuotoisuutta tukeva viheralueiden kunnossapitokurssi, AhlmanEdu:ssa voi suorittaa LUMOtarhuri koulutuksen, Hamkissa koulutetaan dynaamisten istutusalueiden kunnossapitoa ja erilaisia webinaareja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n liittyen luontopohjaisiin ratkaisuihin ja p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteisten huomioimiseen. Koulutustarjontaa siis on ja toivottavasti erityisesti takuuajanhoitoa ja kunnossapitoa tekev\u00e4t urakoitsijat n\u00e4ihin koulutuksiin tarttuisivat.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 takuuaikaisen kunnossapidon tai j\u00e4lkivastuuajankunnossapidon pituus viherrakennusurakoissa on edelleen useimmiten kaksi vuotta. Kyseinen aikam\u00e4\u00e4re on varmastikin aikoinaan vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n alalla k\u00e4ytetyst\u00e4 YSE:st\u00e4 eli Rakennusurakan yleisist\u00e4 sopimusehdoista, jossa se on m\u00e4\u00e4ritetty rakennusurakoiden takuuajaksi. Allianssimalleissa puhutaan takuuajan tilalla j\u00e4lkivastuuajasta, joka kest\u00e4\u00e4 viisi vuotta, mutta siit\u00e4kin yleens\u00e4 vain kaksi vuotta on varsinaista aktiivista kasvillisuuden j\u00e4lkivastuuajanhoitoa.<\/p>\n\n\n\n

Aihetta on pohdittu ennenkin, mutta erityisesti nyt, kun rakennetaan paljon uusia luontopohjaisia ratkaisuja ja erityyppisi\u00e4 kasvillisuusalueita, mietitytt\u00e4\u00e4, onko kahden vuoden takuuajankunnossapito riitt\u00e4v\u00e4. Uusniityt esimerkiksi vaativat usein useamman vuoden ennen kuin ovat t\u00e4ydess\u00e4 kasvussa ja kahden vuoden takuuajan j\u00e4lkeen niityill\u00e4 voi olla aukkopaikkoja viel\u00e4 reilustikin. My\u00f6s paahdeistutukset ja dynaamiset istutukset vaativat kehitty\u00e4kseen pidemm\u00e4n ajanjakson eiv\u00e4tk\u00e4 kahden vuoden takuuajan j\u00e4lkeen ole viel\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 peitt\u00e4vyydess\u00e4\u00e4n. Kaikilla tilaajilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina ole erityispiirteist\u00e4 tietoa ja saatetaan vaatia takuuajan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 esimerkiksi niityilt\u00e4 samaa peitt\u00e4vyytt\u00e4 kuin nurmilta, vaikka se ei ole yleens\u00e4 mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Takuuajan kunnossapidon pituuden pohdinnan lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 takuuaikaisen hoidon tarkempaa ohjeistusta, onhan kyseess\u00e4 kuitenkin eritt\u00e4in kriittinen ajanjakso, jonka onnistuminen tai ep\u00e4onnistuminen vaikuttaa pitk\u00e4lle alueen elinkaareen ja tulevaisuuteen. Niityt eiv\u00e4t ole vain niittyj\u00e4, vaan niit\u00e4 on hyvinkin erityyppisi\u00e4 kasvilajistoltaan ja kasvupaikoiltaan, ja kaikilla niill\u00e4 on omanlainen hoitotapansa. Istutusalueet voivat olla dynaamisia, paahdeistutuksia, perinteisi\u00e4, kosteikkokasvillisuutta tai n\u00e4iden sekoituksia ja kaikki vaativat omat kunnossapito-ohjeensa.<\/p>\n\n\n\n

Jos dynaamisilta istutusalueilta kuolee taimia, kuka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mill\u00e4 lajeilla ne korvataan vai korvataanko? Miten toimitaan takuuaikana vieraslajien kanssa, mihin asti ruderaatti on ruderaatti ja miten sit\u00e4 hoidetaan? Riitt\u00e4v\u00e4n tarkat kohdekohtaiset takuuajan ja kunnossapidon ohjeet suunnitelmissa auttavat selke\u00e4sti takuuajan- ja jatkokunnossapidon onnistumista. Jotta uusilla istutusalueilla saadaan lis\u00e4tty\u00e4 kaupunkien monimuotoisuutta, on kasvillisuuden oltava kasvussa takuuajan j\u00e4lkeenkin. Yhteisty\u00f6t\u00e4, kehitt\u00e4mist\u00e4 ja tiedon jakamista tarvitaan toki viel\u00e4 paljonkin, mutta ainakin kirjoittajalla on positiivinen tunnelma alalla vallitsevasta innostuneesta ilmapiirist\u00e4 uuteen vihre\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s kunnossapidon arvonnousuun liittyen!<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Kuva: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Tero Takalo-Eskola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Heidi Kiuru on koulutukseltaan YAMK hortonomi ja ty\u00f6skentelee projektinjohtajana Helsingin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n toimialalla viherkunnossapitotiimiss\u00e4. Ty\u00f6ns\u00e4 ohessa kirjoittaja toimii puheenjohtajana Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton Viheralueiden kunnossapidon kehitt\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/h5>\n\n\n\n
Viheralueiden kunnossapidon kehitt\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4n tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti viheralueiden kunnossapitoa, kehitt\u00e4\u00e4 takuuajan kunnossapidon ohjeistusta ja kartoittaa ajankohtaisia kunnossapidon haasteita.<\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajat muuttuvat viheralallakin, ja k\u00e4ynniss\u00e4 on selke\u00e4 muutos ilmapiiriss\u00e4 erityisesti kasvillisuuteen ja el\u00e4imist\u00f6\u00f6n liittyen. Perinteisi\u00e4 pensaslajeja kuten ruusuangervoa tai seppelvarpua ei uusissa istutuksissa en\u00e4\u00e4 juuri isoina pinta-aloina n\u00e4y vaan pienempin\u00e4 laikkuina siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muiden pensaiden, perennojen, sipulikukkien ja lahopuiden keskelle sijoitettuina. Istutukset ovat monimuotoisia, dynaamisia ja luonnonmukaisia. Alueilla on huomioitu liito-oravat, joille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tai asennetaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":845,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"673,701,121,576,124,670","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-818","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kestava-vehrea-kaupunki-2035"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=818"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/818\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":821,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/818\/revisions\/821"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}