{"id":830,"date":"2025-03-27T17:45:00","date_gmt":"2025-03-27T15:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=830"},"modified":"2025-10-27T17:48:47","modified_gmt":"2025-10-27T15:48:47","slug":"elisa-lahde-vihreat-kaupungit-eivat-synny-sattumalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/03\/27\/elisa-lahde-vihreat-kaupungit-eivat-synny-sattumalta\/","title":{"rendered":"Elisa L\u00e4hde:\u00a0Vihre\u00e4t kaupungit eiv\u00e4t synny sattumalta"},"content":{"rendered":"\n

Mit\u00e4 varten viheralan tutkimusta tarvitaan? Kysymys saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 edelleen h\u00e4mmennyst\u00e4 niin opiskelijoiden kuin alallamme ty\u00f6skentelevien osaajien keskuudessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 ammatissa tutkimus saattaa tuntua et\u00e4iselt\u00e4, teoreettiselta tai jopa irralliselta suunnitteluty\u00f6st\u00e4, toteutuksesta tai kunnossapidon toimista. Kuitenkin juuri tutkimuksen avulla voimme kehitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ja vehre\u00e4n kaupunkisuunnittelun periaatteita, jotka vahvistavat sek\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ett\u00e4 ihmisten hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Pidin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Aalto-yliopistossa Maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen perusteet -kurssia, jossa pohdimme opiskelijoiden kanssa alan tutkimuksen merkityst\u00e4. Aluksi n\u00e4ytin heille Kansainv\u00e4lisen maisema-arkkitehtiliiton (IFLA) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n alasta:<\/p>\n\n\n\n

\u201d Landscape Architects plan, design and manage natural and built environments, applying aesthetic and scientific principles to address ecological sustainability, quality and health of landscapes, collective memory, heritage and culture, and territorial justice.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vapaasti suomennettuna m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kuuluu:<\/p>\n\n\n\n

”Maisema-arkkitehdit suunnittelevat, muotoilevat ja hallinnoivat luonnon- ja rakennettuja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 yhdist\u00e4en esteettiset ja tieteelliset periaatteet. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n he edist\u00e4v\u00e4t ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4, maisemien laatua ja elinvoimaisuutta sek\u00e4 vahvistavat yhteist\u00e4 muistia, kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja alueellista oikeudenmukaisuutta.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pyysin heit\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, miksi maisema-arkkitehtuurin tutkimusta tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n

Vastausten kirjo oli laaja, mutta oivaltava. Jotkut opiskelijat kokivat, ett\u00e4 tutkimus auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maiseman kerroksellisuutta \u2013 sit\u00e4, miten historialliset, ekologiset ja sosiaaliset prosessit muokkaavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme. Toiset n\u00e4kiv\u00e4t tutkimuksen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 suunnitteluty\u00f6t\u00e4 tukevana ty\u00f6kaluna: ilman tutkimusta emme voi kehitt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja viherrakenteen suunnitteluun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tai kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n hallintaan. Kuten er\u00e4s opiskelija tiivisti: ”Maisema-arkkitehtuurin tutkimus on syntynyt tarpeesta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suhdettamme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vertailukohtaa voi hakea l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4. Yht\u00e4 lailla pragmaattinen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6 perustuu potilaiden yksil\u00f6lliseen oireiden kartoitukseen, diagnosointiin ja hoitoon, mutta t\u00e4m\u00e4n mahdollistavat l\u00e4\u00e4ketieteen tutkimuksen luoma tieto ja hoidon periaatteet. Maisema-arkkitehtuurissa tutkimus toimii samalla tavalla: se tarjoaa tietoa ja menetelmi\u00e4, joilla voimme analysoida ja pohtia paikkal\u00e4ht\u00f6isesti suunnittelukohteen ratkaisuja sek\u00e4 mietti\u00e4 hoidon toimia.   Ja t\u00e4t\u00e4 kautta luoda kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, vehre\u00e4mpi\u00e4 ja terveellisempi\u00e4 kaupunkeja.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus tuo ratkaisuja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteisiin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtuurin tutkimus ei ole vain teoreettista pohdintaa, vaan sill\u00e4 on suora vaikutus suunnitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4miseen. Erityisesti kaupunkiluonnon suunnittelussa tarvitaan tutkimusta, joka yhdist\u00e4\u00e4 ekologisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteet konkreettisiksi ratkaisuiksi.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungit kohtaavat yh\u00e4 monimutkaisempia haasteita: miten yhdist\u00e4\u00e4 tiivistyv\u00e4 kaupunkirakenne ja luonnon monimuotoisuus, miten parantaa elinymp\u00e4rist\u00f6n laatua ilman, ett\u00e4 kaupunkiluonto muuttuu pelk\u00e4ksi esteettiseksi kulissiksi, ja miten suunnitella viherrakennetta, joka kest\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutukset?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin kysymyksiin vastaaminen vaatii tutkimusta esimerkiksi siit\u00e4, miten kaupunkivihre\u00e4 voi toimia ekosysteemipalveluiden tarjoajana ja vastata ihmisten psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja samalla yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi viheryhteyksien, hulevesiratkaisuiden tai rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n luontotyyppien suunnittelussa on oleellista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisia lajeja niill\u00e4 el\u00e4\u00e4 ja miten niiden elinymp\u00e4rist\u00f6t kehittyv\u00e4t ajan my\u00f6t\u00e4. Ilman t\u00e4t\u00e4 tietoa viheralueet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 ekologisesti k\u00f6yhiksi ja niiden ilmastohy\u00f6dyt voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 toteutumatta.<\/p>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtuurin tutkimus voi my\u00f6s auttaa kaupunkeja vastaamaan asukkaiden kasvavaan kiinnostukseen luontoa kohtaan. Viime vuosina on her\u00e4tty puhumaan paljon kaupunkiluonnon saavutettavuudesta ja ihmisten luontosuhteen vahvistamisesta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uusien viheralueiden perustamista tai olemassa olevien kunnossapitoa, vaan my\u00f6s niiden kehitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 ne todella tukevat ihmisten ja muunlajisten kohtaamisia.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen rooli ennallistamisasetuksen toimeenpanossa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yksi t\u00e4m\u00e4n hetken keskeisist\u00e4 tutkimusteemoista liittyy EU:n ennallistamisasetuksen jalkauttamiseen. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 \u2013 my\u00f6s kaupungeissa. Ennallistaminen ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luonnontilaisten alueiden palauttamista, vaan my\u00f6s ihmisen muokkaamien ymp\u00e4rist\u00f6jen ekologisen laadun parantamista. T\u00e4m\u00e4 tekee siit\u00e4 maisema-arkkitehtuurille keskeisen tutkimusalueen.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? Kaupunkien on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia tapoja yhdist\u00e4\u00e4 ennallistamisen tavoitteet kaupunkisuunnitteluun. Esimerkiksi viherrakenteen tai latvuspeitt\u00e4vyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen lis\u00e4\u00e4minen ja ekologisten yhteyksien kehitt\u00e4minen voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana ennallistamista, jos ne tukevat ekosysteemien toimintaa. Tutkimuksen avulla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 suunnitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka tukevat ja konkretisoivat ennallistamistavoitteita kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4lliset tavoitteet eiv\u00e4t saa muodostua laadullisia tavoitteita t\u00e4rke\u00e4mmiksi ja lis\u00e4ksi ajallinen muutos on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida.<\/p>\n\n\n\n

Tarvitsemme tietoa esimerkiksi siit\u00e4, millaiset kasviyhdyskunnat ovat kest\u00e4vimpi\u00e4 muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa tai miten monilajinen suunnittelu voi vahvistaa kaupunkiekosysteemien resilienssi\u00e4.
Kansallista ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan, ja tutkimuksen rooli t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4: sen avulla voidaan tuottaa tietoa siit\u00e4, miten ekologiset ja sosiaaliset n\u00e4k\u00f6kulmat yhdistet\u00e4\u00e4n kaupunkisuunnittelussa. Ilman maisema-arkkitehtuurin tutkimusta on vaarana, ett\u00e4 ennallistaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain teknisen\u00e4 prosessina, jossa luonto palautetaan tiettyyn tilaan, eik\u00e4 dynaamisena, jatkuvasti kehittyv\u00e4n\u00e4 kokonaisuutena, jossa ihmiset ja muu luonto el\u00e4v\u00e4t rinnakkain.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus ei ole irrallaan suunnitteluty\u00f6st\u00e4 \u2013 se on sen perusta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtuuri on monitieteinen ja monikerroksellinen ala, jossa yhdistyv\u00e4t infrastruktuuri, hallinto, sosiaaliset suhteet ja ekologiset prosessit. Maisemasuunnittelun vaikutukset ulottuvat yksitt\u00e4isten kaupunkipuistojen suunnittelusta laajempaan pohdintaan siit\u00e4, miten suhtaudumme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijat, joiden kanssa pohdimme tutkimuksen merkityst\u00e4, oivalsivat t\u00e4m\u00e4n hyvin. Er\u00e4s opiskelija totesi: ”Tutkimus ei ole vain tiedon tuottamista, vaan my\u00f6s keskustelun avaamista ja uusien n\u00e4k\u00f6kulmien esiin tuomista. Tutkimus on tapa kehitt\u00e4\u00e4 ajatusty\u00f6t\u00e4, rikastuttaa diskurssia ja vied\u00e4 alaa eteenp\u00e4in.\u201d<\/em>
Alamme tutkimus ei siis ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n akateemista ty\u00f6t\u00e4. Se voi antaa meille kaikille ty\u00f6kaluja suunnitella elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka eiv\u00e4t ainoastaan vastaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n haasteisiin, vaan my\u00f6s ennakoivat tulevia muutoksia ja mahdollistavat vehre\u00e4mm\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n kaupungin kaikille sen asukkaille \u2013 sek\u00e4 ihmisille ett\u00e4 muille lajeille p\u00f6ll\u00f6ist\u00e4 perhosiin ja kastemadoista maaper\u00e4n mikrobeihin.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Henkil\u00f6kuvat: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Tero Takalo-Eskola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Elisa L\u00e4hde on koulutukseltaan maisema-arkkitehti, aluetieteilij\u00e4 ja tekniikan tohtori. Elisa L\u00e4hde ty\u00f6skentelee maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessorin teht\u00e4viss\u00e4 Aalto-yliopistossa. H\u00e4nell\u00e4 on kokemusta erityisesti kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaupunkikehitt\u00e4misest\u00e4 asioista. Ty\u00f6ns\u00e4 ohessa kirjoittaja toimii puheenjohtajana Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton koulutus-, tutkimus- ja hankety\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/h5>\n\n\n\n
Koulutus-, tutkimus- ja hankety\u00f6ryhm\u00e4 keskittyy erityisesti viheralan tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden yhteen saattamiseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6 n\u00e4kyy konkreettisesti esimerkiksi vuoden lopulla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuosittaisessa verkostotapaamisessa, jossa esitell\u00e4\u00e4n ajankohtaista alan tutkimusta. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu 11 j\u00e4sent\u00e4 Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton j\u00e4senorganisaatioista.<\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pidin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Aalto-yliopistossa Maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen perusteet -kurssia, jossa pohdimme opiskelijoiden kanssa alan tutkimuksen merkityst\u00e4. Aluksi n\u00e4ytin heille Kansainv\u00e4lisen maisema-arkkitehtiliiton (IFLA) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n alasta: \u201d Landscape Architects plan, design and manage natural and built environments, applying aesthetic and scientific principles to address ecological sustainability, quality and health of landscapes, collective memory, heritage and culture, and territorial justice.\u201d Vapaasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":832,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"718,694,118,818,598,537","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-830","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kestava-vehrea-kaupunki-2035"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=830"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":833,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions\/833"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}