{"id":839,"date":"2025-01-27T17:54:00","date_gmt":"2025-01-27T15:54:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=839"},"modified":"2025-10-27T17:58:39","modified_gmt":"2025-10-27T15:58:39","slug":"seppo-narhi-hallaa-kestavyystavoitteille-lannesta-euroopassa-hienoa-tyota-kestavyyden-eteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/artikkelit\/seppo-narhi-hallaa-kestavyystavoitteille-lannesta-euroopassa-hienoa-tyota-kestavyyden-eteen\/","title":{"rendered":"Seppo N\u00e4rhi: Hallaa kest\u00e4vyystavoitteille l\u00e4nnest\u00e4, Euroopassa hienoa ty\u00f6t\u00e4 kest\u00e4vyyden eteen"},"content":{"rendered":"\n

Nopeutuva ilmastonmuutos ja samanaikainen luontokato (lajikato) tiedostetaan laajasti ymp\u00e4ri maapalloa, mutta ilmi\u00f6it\u00e4 my\u00f6s v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n, jopa kiellet\u00e4\u00e4n. USA:n presidentti Donald Trump irrotti Yhdysvallat heti ensit\u00f6ikseen keskeisist\u00e4 yhteisty\u00f6kuvioista, kansainv\u00e4lisest\u00e4 ilmastosopimuksesta ja WHO:sta. USA:n suunnalta k\u00e4y kylm\u00e4 tuuli, toivottavasti se ei kehity trombiksi.

Meill\u00e4 on vain t\u00e4m\u00e4 yksi maapallo, jonka kest\u00e4vyyshaasteet ovat meille kaikille yhteisi\u00e4. Fossiilisiin polttoaineisiin palaamista on nykyisen tiedon valossa vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kun uusien, korvaavien tekniikoiden kehitysty\u00f6ss\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty jo pitk\u00e4lle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo arjessa.<\/p>\n\n\n\n

Globaali taso<\/h2>\n\n\n\n

Kest\u00e4vyyshaasteita on maapallon joka kolkassa. Itse koin \u00e4kkipys\u00e4hdyksen Brasilian Sao Paolossa 2015, kun paikallinen maisema-arkkitehti kertoi kaupungin lintujen katoamisesta ilmansaasteiden takia ja varoitti koskemasta pahoin saastuneeseen jokiveteen.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4kin voi tapahtua nopeasti. Helsingiss\u00e4 1970-luvulla ei istutettu havukasveja, koska ne eiv\u00e4t viihtyneet ilmansaasteiden takia. T\u00e4m\u00e4 tieto on nyt jo kaukainen muisto.<\/p>\n\n\n\n

Vuoteen 2011 menness\u00e4 yli 70 maassa oli tekeill\u00e4 tai k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai lakeja, jotka pohjautuivat luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myyden periaatteeseen. Sit\u00e4 on sovellettu kansainv\u00e4lisesti ohjaavana periaatteena jo vuosikymmeni\u00e4. Koska haaste on edelleen luonnon monimuotoisuuden mittaaminen, kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys kohdistetaan usein luontotyyppien pinta-alaan tai jonkin lajin elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa ja muutokseen sopeutumisessa sek\u00e4 luontokadon ehk\u00e4isyss\u00e4 on maanosittain ja maittain eroja kunnianhimossa, eri toimijoiden v\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4, terminologiassa, toimintakulttuureissa, hankkeiden rahoituksessa ja toteuttajavastuussa.<\/p>\n\n\n\n

Maailmanpankin alainen International Finance Corporation ohjeistaa rahoittamiensa hankkeiden vaikutusarviointiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Ohjaako riskikartoitus jatkossa rahoitusta, tulevatko luontoa rasittavat hankkeet kalliimmiksi rahoittaa?<\/p>\n\n\n\n

Euroopan taso<\/h2>\n\n\n\n

Euroopassa kest\u00e4vyystavoitteita ja luontokatoa edistet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 hankekohtaisesti ja p\u00e4\u00e4osin kaupunkivetoisesti. Kest\u00e4vyystavoitteissa on keskitytty rakennuksiin, mutta jatkossa painopisteit\u00e4 ovat my\u00f6s luonto ja kest\u00e4v\u00e4 liikkuminen, harmaan infran sijaan sini-vihre\u00e4 infra sek\u00e4 ruskea infra eli maaper\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeiden tilaajan valistuneisuus ratkaisee hankkeiden sis\u00e4ll\u00f6n. Haaste on edelleen saada kest\u00e4vyystavoitteet l\u00e4pi heti hankkeiden visiovaiheessa niin, ett\u00e4 ne ovat mukana koko prosessin ajan suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6laskenta on monipuolistumassa kattamaan kaikki rakentamisen osa-alueet sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s luontoa koskevia tavoitteita. T\u00e4ss\u00e4 tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s tuotetoimittajien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Haittojen minimoisen sijaan kunnianhimoa nostetaan kohti nettopositiivisuutta.  Kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myyden vaatimuksissa on jo esimerkkej\u00e4 rakennushankkeelle asetettavista nettohy\u00f6tyvaatimuksista, eli hankkeen on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 mitattavia luontoarvoja l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen verrattuna. Britanniassa Environmental Act ja Biodiversity Net Gain -tavoitteet koskevat kaikkia isoja hankkeita. Luontoa ajatellen on saatu my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia, kun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla on todettu, ett\u00e4 kompensoiminen tulee niin kalliiksi, ett\u00e4 priorisoidaankin suunnittelualueen luonnon s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Luontohaittojen lievent\u00e4misess\u00e4 haittahierarkian viimeisin keino, kompensaatio, on koettu ep\u00e4varmaksi, riskialttiiksi ja kalliiksi keinoksi. Yhten\u00e4 arviointity\u00f6kaluna Englannissa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on Biodiversity Metric, josta Suomessakin on jo joitakin kokemuksia.<\/p>\n\n\n\n

Monissa Euroopan maissa on asetettu kest\u00e4vyystavoitteita isoissa infrahankkeissa. Norjan v\u00e4yl\u00e4hankkeiden tarjousten arvioinnissa 30 prosenttia pisteist\u00e4 tulee kest\u00e4vyydest\u00e4. K\u00f6\u00f6penhaminan uusin metro tavoittelee 50 prosenttia pienempi\u00e4 sitoutuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin edellinen metro.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkisuunnittelussa ennallistamisasetus sitoo j\u00e4senvaltioita yhteisesti m\u00e4\u00e4riteltyihin tavoitteisiin koskien mm. kaupunkialueiden kasvillisuutta. Kahden, kolmen vuoden kuluttua tied\u00e4mme tarkasti, millaisiksi esimerkiksi laadulliset tavoitteet asettuvat. Yksi riski on, ett\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n niin laajan kaupunkialueen tavoitteissa, ett\u00e4 sen sis\u00e4ll\u00e4 voi olla isoja kaupunginosaeroja.<\/p>\n\n\n\n

Suomen taso<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on kymmeness\u00e4 vuodessa kaupunkien viheralueiden kest\u00e4vyystavoitteiden kehitt\u00e4misess\u00e4 harpattu isosti eteenp\u00e4in. Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton kest\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6rakentamisen toimintamalli (KESY) on muuttanut ajattelua viheralan sis\u00e4ll\u00e4. Prosessiajattelu ohjaa kaikkia hankkeen osapuolia toimimaan samaan suuntaan yhteisin tavoittein.
KESY on viel\u00e4 hankekohtaista, ei valtavirtaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n urakointiin haetaan toimivaa KESY-toteutusmallia. Onnistuneita KESY-esimerkkej\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nostaa monipuolisesti esille. Tiedottamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden kanssa on jatkettava.<\/p>\n\n\n\n

KESY-mallia on tarve p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4. Uusia sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n vaikuttavia asioita ovat mm. EU:n ennallistamisasetus, monet kansalliset lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutokset, kasvillisuuden ja kasvualustan k\u00e4yt\u00f6n muutokset, muunlajinen suunnittelu, kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myys, luontoratkaisujen vaikuttavuusohjelmat ja viherpeitt\u00e4vyytt\u00e4 kuvaavat ja inventoivat ohjelmat, kaupunkien kest\u00e4vyys- ja ilmastotavoiteohjelmat, LUMO-ohjelmat.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa kaupunkien puistotoimet saavat \u2013 ainakin isoissa kaupungeissa \u2013 lis\u00e4teht\u00e4vi\u00e4 ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 puistopuolen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat ovat kasvaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ty\u00f6t\u00e4 ohjaavat Helsingiss\u00e4kin erilaiset kaupungin tavoiteohjelmat, esimerkiksi luontoseurantasuunnitelma ja LUMO-ohjelma. Lajikadon pys\u00e4ytt\u00e4minen on haastava teht\u00e4v\u00e4, koska tarvitaan lajikohtaista tarkkaa tietoa. Suunta on selv\u00e4: suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidet\u00e4\u00e4n monipuolisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa luodaan eri eli\u00f6lajeille elinolosuhteita. Maa-ainesten kierr\u00e4tyksess\u00e4 on saavutettu hyvi\u00e4 tuloksia, massakoordinaattorin ty\u00f6 mm. Helsingiss\u00e4 ja Tampereella on tuottanut kaupungeille miljoonien s\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n

Tampereella viherasioita koordinoidaan aiempaa paremmin eri hallintokuntien kesken. Kaupungilla on kantakaupungin osayleiskaavassa uusi kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ys: kaupunkivihre\u00e4n kehitt\u00e4misalue, jossa uutena k\u00e4sitteen\u00e4 on sini-vihre\u00e4 infra. On laadittu kaupungin strategian (2030 hiilineutraali kaupunki) ilmasto- ja lumotavoitteiden pohjalta kaupunginhallituksen hyv\u00e4ksym\u00e4t monipuoliset kest\u00e4vyytt\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t tavoiteohjelmat, niist\u00e4 johdetut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteet painopisteitt\u00e4in ja edelleen mittarit seurannalle. Kaiken huipuksi kaikki t\u00e4m\u00e4 on kaupungin nettisivuilla kaikkien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 ja arvioitavissa. K\u00e4y esimerkiksi ulkomailla esitelt\u00e4v\u00e4ksi!<\/p>\n\n\n\n

Yhteisi\u00e4 kest\u00e4vyystavoitteita<\/h2>\n\n\n\n

Ammattilaisilla on paljon opittavaa eri maiden hyvin erilaisista hankkeista, tutkimuksista ja koerakentamisesta. Kansainv\u00e4listen ja eurooppalaisten keskusj\u00e4rjest\u00f6jen on kehitett\u00e4v\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 toimintakulttuuria (mm. terminologia), tiedonvaihtoa ja tiedottamista ulosp\u00e4in. Odotukset Euroopan viheralan keskusj\u00e4rjest\u00f6jen yhteistoiminnalle ovat isot (SoGreen Movement). Kansainv\u00e4linen konsultti-insin\u00f6\u00f6rien j\u00e4rjest\u00f6 (FIDIC) on esimerkki toimijasta, joka tiedottaa ja yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viheralan osaamista, tietoa ja n\u00e4kemyst\u00e4 on saatava hankkeiden tavoitteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen visiovaiheesta alkaen. Viherala on kokoaan suurempi vaikuttaja, jonka teht\u00e4v\u00e4alue laajenee nopeasti. Kasvavasta tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n k\u00e4sittelyst\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 muiden ammattilaisten kanssa.
Haasteita on poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sek\u00e4 isojen kasvukeskusten ulkopuolella k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnassa. Mutta se on oman juttunsa aihe.<\/p>\n\n\n\n

Taustahaastattelut:
Jussi Luomanen, kaupunkitila<\/em>– ja maisemasuunnittelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Helsinki
Timo Koski, kaupunginpuutarhuri, Tampere
Elina Kalliala, global sustainability director, Ramboll<\/p>\n\n\n\n

Nettil\u00e4hteet
Tampereen kest\u00e4vyystavoitteet ja toimintaohjelmat mittareineen
https:\/\/ilmastovahti.tampere.fi\/lumo<\/a>
Kaupunkivihre\u00e4n kehitt\u00e4misalueiden selvitys
www.tampere.fi\/sites\/default\/files\/2024-03\/kaupunkivihrean_kehittamisalueiden_selvitys_julkinen.pdf<\/a>
Urban Adaptation: what works? Implementing climate action in European cities, EEA Report 14\/2023
www.eea.europa.eu\/en\/analysis\/publications\/urban-adaptation-in-europe-what-works<\/a>
https:\/\/figbc.fi\/media\/toimivat-sopeutumistoimet-kaupungeissa-kooste-eea-urban-adaptation.pdf<\/a>
Kirjallisuuskatsaus luonnon kokonaisheikentym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja esimerkkej\u00e4 maailmalta, Luontoviisas Espoo 1\/1923
https:\/\/static.espoo.fi\/cdn\/ff\/i0BXr1bpULP8typ-5fhVZb54CSz9_-4K7ozlkAQ9_zQ\/1702998024\/public\/2023-12\/LuontoviisasEspoo_julkaisu_1_2023.pdf<\/a>
Decarbonisation of the infrastructure sector by FIDIC – Issuu<\/a>
FIDIC Carbon Collaboration Initiative by FIDIC – Issuu<\/a>
SoGreen Movement
www.onthegreenmove.com\/index.php<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Henkil\u00f6kuvat: Viherymp\u00e4rist\u00f6liitto \/ Tero Takalo-Eskola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puutarhaneuvos Seppo N\u00e4rhi on Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton KV-ty\u00f6ryhm\u00e4n (kansainv\u00e4liset asiat) puheenjohtaja. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoaa liiton j\u00e4senyhdistysten kv-ty\u00f6ss\u00e4 mukana olevat yhteen vaihtamaan tietoa yhdistysten kv-toiminnasta, seuraamaan SoGreen-yhteenliittym\u00e4n toimintaa Brysseliss\u00e4 ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kv-toimintaa (mm. eurooppalainen vihervuosi). Ty\u00f6ryhm\u00e4 on Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton hallituksen vuonna 2021 perustama, ja siin\u00e4 on 13 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seppo N\u00e4rhi on el\u00e4kkeell\u00e4 oleva entinen Viherymp\u00e4rist\u00f6liiton p\u00e4\u00e4sihteeri ja Viherymp\u00e4rist\u00f6lehden p\u00e4\u00e4toimittaja. El\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n h\u00e4n on mm. kirjoittanut useita kirjoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Globaali taso Kest\u00e4vyyshaasteita on maapallon joka kolkassa. Itse koin \u00e4kkipys\u00e4hdyksen Brasilian Sao Paolossa 2015, kun paikallinen maisema-arkkitehti kertoi kaupungin lintujen katoamisesta ilmansaasteiden takia ja varoitti koskemasta pahoin saastuneeseen jokiveteen. Hyv\u00e4\u00e4kin voi tapahtua nopeasti. Helsingiss\u00e4 1970-luvulla ei istutettu havukasveja, koska ne eiv\u00e4t viihtyneet ilmansaasteiden takia. T\u00e4m\u00e4 tieto on nyt jo kaukainen muisto. Vuoteen 2011 menness\u00e4 yli […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":843,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"118,718,711,121,723,183","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-839","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kestava-vehrea-kaupunki-2035"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=839"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":842,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions\/842"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=839"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=839"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=839"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}