{"id":945,"date":"2025-12-11T09:33:54","date_gmt":"2025-12-11T07:33:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=945"},"modified":"2025-12-11T09:33:55","modified_gmt":"2025-12-11T07:33:55","slug":"dynaamista-valoa-pimeaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/12\/11\/dynaamista-valoa-pimeaan\/","title":{"rendered":"Dynaamista valoa pime\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n

Valo ja sen puute korostuvat pime\u00e4n\u00e4 vuodenaikana, mutta ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, miten valaistus kannattaa toteuttaa. Asiantuntijat sanovat, ett\u00e4 linjaukset valaistusm\u00e4\u00e4rist\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta yht\u00e4 lailla itse paikan vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n

teksti: EEVA V\u00c4NSK\u00c4<\/p>\n\n\n\n

Suomessa iso osa vuotta vietet\u00e4\u00e4n pime\u00e4n peitossa. Valon t\u00e4rkeys korostuu kaupungeissa ja valoa kaivataan pime\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s laadukkaan valaistussuunnittelun tarve on kasvanut, mutta my\u00f6s sen toteuttamisen mahdollisuudet tekniikan parantumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sitowisella ty\u00f6skentelevill\u00e4 maisema-arkkitehdeill\u00e4 Suvi Saastamoisella ja Teo Rinteell\u00e4 on molemmilla laaja koulutustausta. Molempien asiantuntijoiden opintojen lopputy\u00f6n aiheena oli valaistus.
\u2013 Valo on osa maisemaa, elementti, joka pit\u00e4\u00e4 huomioida osana maisemasuunnittelua. Valo on my\u00f6s tapa, jolla voi ilmaista tilaan liittyvi\u00e4 tavoitteita ja kertoa tarinaa, Teo Rinne sanoo.
Suvi Saastamoinen toimii ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja suunnittelijana. H\u00e4n on my\u00f6s julkisen taiteen erikoisasiantuntija.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Jotta voi maisemasuunnittelijana syventy\u00e4 ulkotilojen valaistussuunnitteluun, tarvitsee lis\u00e4koulutusta pohjakoulutukseen sek\u00e4 omaa kiinnostusta asiaan.<\/p>\n\n\n\n

Rinne lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Oulun yliopistossa on jo tarjolla Pime\u00e4n arvot huomioiva kaupunkivalaistus ja paikkasidonnainen valoilmaisu \u2013opintokokonaisuus. Vastaavia voisi olla lis\u00e4\u00e4, my\u00f6s pysyv\u00e4n\u00e4 osana maisema-arkkitehtikoulutusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tiiviiss\u00e4 kaupunkitilassa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monenlaisia valaistustapoja kuten pylv\u00e4s-, ripustus- ja pollarivalaistusta. Kuvassa Ty\u00f6pajanpiha Helsingiss\u00e4. Kuva: Teo Rinne<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tilan hahmo<\/h2>\n\n\n\n

Luonnonvalo m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pime\u00e4n kauden, ja keinovalolla t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n luonnonvalon tilaa.
\u2013 Miss\u00e4 on ihmisi\u00e4, siell\u00e4 tarvitaan valoa, jotta havaitaan asioita. Voidaan jopa kysy\u00e4, onko ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 olemassa pime\u00e4n\u00e4 aikana ilman keinovaloa, Rinne pohtii.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta se, miten valoa suunnitellaan kaupunkiin, on oleellista.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kysymys ei ole vain m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4misest\u00e4, vaan esimerkiksi kohdistuksesta ja valon v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilasta. Suunnittelija voi maalata ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja tavallaan kuljettaa ihmist\u00e4 kaupunkitilassa valon avulla. Siin\u00e4 yhdistyy sek\u00e4 tilan hahmotettavuus, ett\u00e4 turvallisuus, Saastamoinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Millaista sitten on hyv\u00e4 valaistus?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Se ei huuda itsest\u00e4\u00e4n, ja voi olla melko huomaamatontakin. Se ei kuitenkaan ole puutteellista tai liian voimakasta valoa, Rinne sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saastamoinen t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 tilan rajojen merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ei riit\u00e4, ett\u00e4 tilan havainnollistamiseksi sijoitetaan kulkuv\u00e4yl\u00e4lle valaisinpylv\u00e4s, vaan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi tilan rajat. Se ei kuitenkaan aina ole niin yksinkertaista.<\/p>\n\n\n\n

Kysymys on hahmottamisesta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Voi olla hyv\u00e4 nostaa valolla esiin erilaisia tilan elementtej\u00e4, ett\u00e4 mittasuhteet tulevat esiin. Ihminen voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, mihin tila p\u00e4\u00e4ttyy ja toisaalta tilassa on helpompi olla. Voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 korostamista, ett\u00e4 h\u00e4ivytt\u00e4mist\u00e4: valaistuksen keinoin hahmotetaan eri asioita pime\u00e4ll\u00e4 kuin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, Saastamoinen sanoo.
Teo Rinne miettii, ett\u00e4 valo-olosuhteet vaikuttavat tilakokemukseen, ja valaistu tila voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 erilaisia tunteita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kokemukseen liittyy toisaalta aistit, omat taustat sek\u00e4 perustarpeet, kuten vaaran v\u00e4ltt\u00e4minen eli turvallisuuden tunne, mutta my\u00f6s viihtyisyystekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtuurin estetiikan kannalta se, milt\u00e4 maisema n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, on keskeist\u00e4. Valaistukseen kuuluu sek\u00e4 v\u00e4rintoisto ett\u00e4 tekstuurien hahmottaminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Oulun keskustapuistojen raittivalaistuksen uusimisen yhteydess\u00e4 kehitettiin puistoille erikoisvalaistuskonsepti, jonka my\u00f6t\u00e4 puistojen rakenteita tuotiin esiin. Kuva: Ville Suorsa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luonto ja valo<\/h2>\n\n\n\n

Luonnonymp\u00e4rist\u00f6 ei kaipaa keinovaloa.
\u2013 Kaupungit ovat ihmisten asuinpaikkoja, mutta luonnon kannalta keinovaloa ei tarvita. Isoin asia t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omalla ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on sen pohdinta, miss\u00e4 valoa ei tarvita, Saastamoinen pohtii.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 suoraan johdettuna, miten valaistussuunnittelu on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti edes mahdollista kaupunkiluonnon kannalta?<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Sit\u00e4 juuri itsekin miettii, voiko eri eli\u00f6lajien tarpeet huomioida tarpeeksi. Keinovalo heikent\u00e4\u00e4 aina luonnon olosuhteita. Mutta ainakin voi pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 ei valaise turhaan luonnonymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, Suvi Saastamoinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Teo Rinne t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valaistuksen voi tehd\u00e4 siis enemm\u00e4ll\u00e4 tai pienemm\u00e4ll\u00e4 haitalla, ja pienemp\u00e4\u00e4n haittaan pyrit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Jos valaistuksen suunnittelu ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 asiantuntijoille, se ei sit\u00e4 todellakaan ole muille. Tarvitaan viestimist\u00e4 pienimm\u00e4n haitan periaatteesta, niin ett\u00e4 sek\u00e4 hankep\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaikki kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, mik\u00e4 on valon kannalta olennaista.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 On keinoja, joilla voi lievent\u00e4\u00e4 valon haittavaikutuksia. Valaistuksen tulisi olla paikkasidonnaista ja suunnittelussa pit\u00e4isi mietti\u00e4, mit\u00e4 juuri siin\u00e4 kyseisess\u00e4 kohteessa voidaan tehd\u00e4, Rinne toteaa.
Monissa kaupungeissa on jo valaistuslinjauksia.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Valaistusta ei kuitenkaan voi suunnitella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n standardeilla, jos ymp\u00e4rist\u00f6 halutaan ottaa huomioon, siis paikkakohtaisuus. Ohjeet ovat hyvi\u00e4 lis\u00e4apuja, mutta lis\u00e4n\u00e4 tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 paikasta, Saastamoinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Teo huomauttaa, ett\u00e4 onhan ihmisillekin esteett\u00f6myysvaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 My\u00f6s luonnolle on valon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 omat reunaehdot, eli luonnolla on tarpeita joihin valaistussuunnittelu koettaa vastata. Maisemasuunnittelija pyrkii katsomaan kokonaisuuksia ja yhteensovittamaan luonnon ja ihmisen arvot.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ilmaston muuttuessa luontoa tuodaan kaupunkeihin. Kaupunkia pit\u00e4\u00e4 valaista, mutta pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot limitt\u00e4\u00e4 luonnonymp\u00e4rist\u00f6n ja kaupungin rajaa, Saastamoinen pohtii.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maisema-arkkitehdit Suvi Saastamoinen (oik.) ja Teo Rinne sanovat, ett\u00e4 maisemasuunnittelija on kaupunkilaisten ja luonnon \u00e4\u00e4ni, se, joka pohtii kenelle ja kenen ehdoilla valaistusta suunnitellaan. Kuva: Eeva V\u00e4nsk\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kasvit ja trendit<\/h2>\n\n\n\n

Niin kuin luonto kokonaisuutena, my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kasvillisuus ei kaipaa keinovaloa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Mutta voi olla, ett\u00e4 valaistuksella halutaan korostaa kasvillisuutta. Kasveja ei kuitenkaan sin\u00e4ns\u00e4 tarvitse valaista, vaan valaistus on enemm\u00e4n tilaan ja paikkaan liittyv\u00e4 tekij\u00e4, Rinne selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jokin aika sitten oli trendin\u00e4 valaista puita pime\u00e4ll\u00e4, niin ett\u00e4 saatiin puut esiin maisemasta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Nyky\u00e4\u00e4n ajatellaan, ett\u00e4 lehv\u00e4st\u00f6n vuodenkierto h\u00e4iriintyy keinovaloista, eik\u00e4 siksi en\u00e4\u00e4 haluta valaista puita, tai ainakaan niiden lehv\u00e4st\u00f6\u00e4. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n silloin t\u00e4ll\u00f6in keskustelua asiakkaiden kanssa, Saastamoinen kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Tilan rajat voidaan kuitenkin tuoda esiin esimerkiksi runkojen kautta. Kun valo suunnitellaan ja kohdistetaan oikein, voidaan puiden runkoja valaista. Teo Rinne sanoo, ett\u00e4 my\u00f6s kasvien taustaa voidaan valaista, jolloin niiden siluetit erottuvat.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4iri\u00f6valon v\u00e4hent\u00e4minen on er\u00e4\u00e4nlainen valaistussuunnittelun trendi. Toinen trendi on valon v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilan l\u00e4mpimyys verrattuna ledien alkuaikojen kylm\u00e4\u00e4n v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Valaistuksen muunneltavuuteen on nyky\u00e4\u00e4n parempia mahdollisuuksia, ja nykyisin on my\u00f6s enemm\u00e4n v\u00e4rillist\u00e4 erikoisvalaistusta. Eli valaistuksen ei tarvitse aina olla sama, vaan se voi vaihtua tarvittaessa. Valolla voidaan esimerkiksi kertoa tapahtumasta, Rinne kuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on v\u00e4kilukuun suhteutettuna eniten valotaidetapahtumia. Asiantuntijoiden mukaan siihen vaikuttaa varmasti sek\u00e4 pimeyden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 lumen v\u00e4hentyminen talviaikaan.<\/p>\n\n\n\n

Rinne ja Saastamoinen eiv\u00e4t tietoisesti mieti vallalla olevia trendej\u00e4 suunnitellessaan. Rinne sanoo, ett\u00e4 suunnittelee parhaan tiedon valossa, tavallaan trendien sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin. Saastamoinen on huomannut, ett\u00e4 jotkin asiat toistuvat omissa t\u00f6iss\u00e4, mutta trendien k\u00e4ytt\u00f6 on tiedostamatonta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matinkyl\u00e4n rantaraitilla valaistus on toteutettu integroituna kulkulaiturin kaiteeseen, jotta se ei h\u00e4iritsev\u00e4sti levi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kuva: Tuomas Uusheimo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Muutos ja ymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Valaistussuunnittelun haasteena on se, ett\u00e4 puolet vuodesta maisema on t\u00e4ysin valoisa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ennen valojen ohjausj\u00e4rjestelmien yleistymist\u00e4 valot saattoivat olla aina p\u00e4\u00e4ll\u00e4, riippumatta ymp\u00e4rist\u00f6n olosuhteista. Nyky\u00e4\u00e4n valaistus voi paitsi seurata vuodenaikoja, my\u00f6s vuorokaudenaikoja ja jopa s\u00e4\u00e4olosuhteita, Suvi Saastamoinen kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Rinne sanoo, ett\u00e4 on tilanteita, joihin on haastava suunnitella valaistus, kuten vaikka sumu tai sade.
\u2013 Silloin valosta tulee aineellisempaa. Valon luonne voi muuttua kokonaan. Se on toisaalta kutkuttavaa, mutta kuitenkin niin hetkellist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oma lukunsa ovat kausivalot, joita usein odotetaan joulun aikaan. Kausivalot ovat v\u00e4liaikaisia mutta vuosittain toistuva perinne, joka liittyy tapahtumiin, kaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja \u2013kulttuuriin.
Teo Rinne pohtii edelleen luonnon valoilmi\u00f6it\u00e4, kuten vaikka haloja ja auringon kiertokulkua; voisiko keinovalaistus inspiroitua vahvemmin luonnosta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Valaistuksessa voitaisiin huomioida my\u00f6s ajan ja olosuhteiden muuttuminen nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.
Valosuunnittelu on muuttunut staattisesta dynaamiseen, kuten kasvillisuuden suunnittelukin. Suvi Saastamoinen haluaa tulevaisuudessa tutkia esimerkiksi heijastavia pintoja ja niiden mahdollisuuksia valaistuksessa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Jos heijastavat pinnat voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, se voisi auttaa tilan orientaatiossa, eli kaiken ei tarvitsisi olla suoraa valoa, vaan sit\u00e4 voisi monistaa heijastavuudella.<\/p>\n\n\n\n

Teo Rinne miettii, ett\u00e4 my\u00f6s vaaleat pintamateriaalit voivat omalta osaltaan lis\u00e4t\u00e4 valoisuuden kokemusta tilassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Teo Rinne tutki Valon asema-diplomity\u00f6ss\u00e4\u00e4n laadullisen valaistussuunnittelun teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kuva: Teo Rinne<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n ehdoilla<\/h2>\n\n\n\n

\u2013 Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 pintamateriaalit ovat osa valaistussuunnittelua: niiden heijastavuudessa ja h\u00e4ik\u00e4isevyydess\u00e4 on eroja.<\/p>\n\n\n\n

Valaistussuunnittelu on kontrolloimattomuuden taidetta: ajankulun ja s\u00e4\u00e4n takia suunnittelija ei voi olla varma, milt\u00e4 kohde n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teo Rinteen mielest\u00e4 paikkasidonnaisuus on kaiken ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Puistolla ja aseman ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on erilaiset suunnittelun reunaehdot ja k\u00e4ytt\u00f6tarpeet. Esimerkiksi koettu ja fyysinen turvallisuus sek\u00e4 viihtyisyys ovat molemmissa tiloissa t\u00e4rkeit\u00e4, mutta valaistusratkaisut voivat olla erilaisia.<\/p>\n\n\n\n

Saastamoinen valaisisi esimerkiksi luonnonmukaisella viheralueella ainoastaan kulkureittej\u00e4 ja suosisi matalaa valaistustapaa sill\u00e4 ajatuksella, millainen valo riitt\u00e4\u00e4 ihmisk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Huomioon pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n valaisu kohteen ulkopuolella. Saastamoinen sanoo, ett\u00e4 jos ei yht\u00e4\u00e4n katsota mit\u00e4 kohteen ymp\u00e4rill\u00e4 on, saatetaan se ylivalaista, eli rajojen hahmottaminen voi tullakin oman tontin ulkopuolelta. Puhutaan tilasarjojen suunnittelusta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Pyrkimyksen\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liian kontrastisia pime\u00e4n ja valoisan rajoja. Toisaalta on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jollain tavalla huomioida paikan tunnistettavuus. Joku kohta voidaan erikoisvalaista, mik\u00e4 auttaa ihmist\u00e4 orientoitumaan tilassa, jotta h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nyt ollaan t\u00e4ss\u00e4 kaupungissa.<\/p>\n\n\n\n

Paikalle ominaisten elementtien nostaminen esiin valolla on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 elementit voivat olla esimerkiksi julkisivuja tai luonnon elementtej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valaistus vaikuttaa paitsi pime\u00e4\u00e4n, my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kym\u00e4\u00e4n. Jos p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 avoin tila hahmottuu, voi pylv\u00e4s keskell\u00e4 maisemaa olla h\u00e4iritsev\u00e4. Silloin kannattaa turvautua matalaan valaistustapaan.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saastamoinen toivoo, ett\u00e4 osattaisiin panostaa valaistussuunnittelun laatuun.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Pienell\u00e4 kustannuksen lis\u00e4yksell\u00e4 saadaan paljon aikaan kaupunkitilassa. Valaistuksella pystyt\u00e4\u00e4n esimerkiksi parantamaan turvallisuutta ilman suuria investointeja.<\/p>\n\n\n\n

Teo Rinne sanoo, ett\u00e4 tulevaisuudessa voitaisiin tehd\u00e4 rohkeampia kokeiluja, ja valaistus voisi olla my\u00f6s hetkellist\u00e4. Siin\u00e4 tulisi huomioida el\u00e4myksellisyys, eik\u00e4 vain n\u00e4kemisen tarve.<\/p>\n\n\n\n

Saastamoinen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuuden valaistus voisi muuttua jokaisen tarpeiden mukaisesti, ett\u00e4 olisi dynaamista, juuri siihen hetkeen sopivaa valoa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Minua kiinnostaisi my\u00f6s valaistuksen kiertotalousn\u00e4k\u00f6kulma, josta ei juuri ole puhuttu. T\u00e4h\u00e4n liittyy valaistustekniikan ja \u2013elektroniikan uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja hiilijalanj\u00e4ljen laskeminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valo- ja \u00e4\u00e4nitaideteos Porisontti el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 Porin rautatieaseman alikulkutunnelia vuoden ymp\u00e4ri. Kuva: Henri Luoma<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taide ja laatu<\/h2>\n\n\n\n

Puhumme viel\u00e4 valotaiteesta ja valon taiteellisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Suvi Saastamoinen sanoo, ett\u00e4 valotaiteella on mahdollista ottaa kantaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tunteita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hyv\u00e4n ja kokemuksellisen ymp\u00e4rist\u00f6valaistuksen tarkoituksena on tuoda esiin ymp\u00e4rist\u00f6n elementtej\u00e4 ja luoda viihtyis\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa. Taiteellinen puoli liittyy t\u00e4h\u00e4n saumattomasti omassa ty\u00f6ss\u00e4, suunnittelu on dynaamista kuten valaistussuunnittelukin.<\/p>\n\n\n\n

Teo Rinne miettii, ett\u00e4 valotaide voi hyvin olla osa muuta valaistusta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Taide-sana voi saada ihmiset kokemaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on nyt kyse jostain ihan erilaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta, vaikkei n\u00e4in olisikaan.<\/p>\n\n\n\n

Julkinen tila voi olla paikka aktivistisuudelle, varsinkin jos se toteutetaan v\u00e4liaikaisella valotaiteella. Pysyv\u00e4ll\u00e4 taiteella taas on eri motivaatiot.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saastamoinen sanoo, ett\u00e4 julkisen tilan taide ottaa aina paikan huomioon ja on aina eri asia kuin suljetun tilan taide. Toisaalta v\u00e4liaikainen taide voi olla kokeilevampaa kuin pysyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihan loppujen lopuksi, pelk\u00e4\u00e4mme pimeytt\u00e4 ehk\u00e4 liikaa. Sit\u00e4 voisi sen sijaan l\u00e4hesty\u00e4 mahdollisuutena kaupungeissakin, jonain tavoiteltavana. Ett\u00e4 t\u00e4htitaivas voisi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s kaupungin keskustassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

teksti: EEVA V\u00c4NSK\u00c4 Suomessa iso osa vuotta vietet\u00e4\u00e4n pime\u00e4n peitossa. Valon t\u00e4rkeys korostuu kaupungeissa ja valoa kaivataan pime\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s laadukkaan valaistussuunnittelun tarve on kasvanut, mutta my\u00f6s sen toteuttamisen mahdollisuudet tekniikan parantumisen my\u00f6t\u00e4. Sitowisella ty\u00f6skentelevill\u00e4 maisema-arkkitehdeill\u00e4 Suvi Saastamoisella ja Teo Rinteell\u00e4 on molemmilla laaja koulutustausta. Molempien asiantuntijoiden opintojen lopputy\u00f6n aiheena oli valaistus.\u2013 Valo on […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":951,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"825,736,764,684,814,115","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-945","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=945"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":952,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions\/952"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=945"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}