{"id":957,"date":"2025-12-11T09:58:38","date_gmt":"2025-12-11T07:58:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/?p=957"},"modified":"2025-12-11T09:59:58","modified_gmt":"2025-12-11T07:59:58","slug":"taide-osana-ikonisen-kampusalueen-muodonmuutosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/2025\/12\/11\/taide-osana-ikonisen-kampusalueen-muodonmuutosta\/","title":{"rendered":"Taide osana ikonisen kampusalueen muodonmuutosta"},"content":{"rendered":"\n

Miten muuntaa kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 puisto- ja kampusalue vastaamaan nykyajan tarpeita menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen alkuper\u00e4ist\u00e4 henke\u00e4? Maisema-arkkitehdit Malin Blomqvist ja Elina Kataja tarjoavat t\u00e4h\u00e4n vastauksen, pohjautuen Aalto-yliopiston kampusalueen keskustan uudistamisen suunnitteluty\u00f6h\u00f6n. Entist\u00e4 parempi saapumisen kokemus, orientoituvuus, esteett\u00f6myys, oleskeluun kutsuvat ulkotilat ja lis\u00e4\u00e4ntynyt luonnon monimuotoisuus sek\u00e4 luonnon kiertokulkua kuvastava taideteos yhdist\u00e4v\u00e4t kampusalueen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Malin Blomqvist ja Elina Kataja<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtonisten mestariteosten mukauttaminen uusiin tarpeisiin vaatii n\u00f6yryytt\u00e4, kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 ja ammattitaitoa. Tuskin l\u00f6ytyy tunnetumpaa suomalaista arkkitehtia kuin Alvar Aalto, joka yhdess\u00e4 Elissa Aallon kanssa 1950\u201360-luvulla suunnitteli Teknillisen korkeakoulun kampusalueen punatiilisine rakennuksineen, joissa Aalto-yliopisto nyky\u00e4\u00e4n toimii. Viime vuosina alue on kokenut mittavan muutoksen. Vuonna 2010 osana Suomen korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistusta syntyi nykyinen Aalto-yliopisto Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistymisen pohjalta. Metro ajoi Otaniemeen vuonna ensi kertaa vuonna 2017, ja seuraavana vuonna alueelle valmistui taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusi p\u00e4\u00e4rakennus V\u00e4re (Verstas Arkkitehdit). Raide-Jokeri toi viel\u00e4 uuden liikkumismuodon, kun vuonna 2023 k\u00e4ynnistyi liikenne pikaraitiotiell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aallon kampus on muuttunut kutsuvammaksi ja esteett\u00f6m\u00e4mm\u00e4ksi. Kuva: Maite Gonzalez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laajeneminen vaatii uudelleentarkastelua<\/h2>\n\n\n\n

Yliopiston laajeneminen ja opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu muuttivat merkitt\u00e4v\u00e4sti liikennevirtoja alueella. Uuden metroaseman my\u00f6t\u00e4 vanhan p\u00e4\u00e4rakennuksen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti ei en\u00e4\u00e4 avautunut p\u00e4\u00e4asialliselle saapumisreitille \u2013 opiskelijat ja henkil\u00f6kunta saapuivat nyt toisesta suunnasta, luoden omia oikopolkujaan. N\u00e4m\u00e4 ep\u00e4viralliset reitit johtivat ep\u00e4siistiin ja suorastaan mutaiseen yleisilmeeseen keskeisill\u00e4 saapumisalueilla. Lis\u00e4ksi nurmirinteet, terassit ja ikoninen amfiteatterin aukio ilmeniv\u00e4t kuluneina lis\u00e4\u00e4ntyneen k\u00e4yt\u00f6n vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Metroaseman ja yliopiston laajentumisen my\u00f6t\u00e4 syntyi tarve hahmottaa uudelleen kampuksen syd\u00e4men keskeiset osat; liikenne- ja kulkumuotojen liittymiskohdat ja visuaalinen kokonaisuus. Lis\u00e4ksi yliopisto halusi vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, osana modernin kampuksen uutta imagoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puut toimivat maamerkkein\u00e4 ja taide-esinein\u00e4. Kuva: Maite Gonzalez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kunnioitus historiaa kohtaan<\/h2>\n\n\n\n

Projektin kulttuurihistoriallinen pohja varmistettiin tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 tilaajan (Aalto-yliopistokiinteist\u00f6t ACRE), Alvar Aalto -s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Museoviraston sek\u00e4 Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana oli kulttuuriperinn\u00f6n kunnioittaminen. Kaikki ratkaisut perustuivat laajaan vuoropuheluun, ja suunnittelussa noudatettiin Alvar Aallon alkuper\u00e4isen kampussuunnitelman periaatteita \u2013 samalla kun aluetta p\u00e4ivitettiin vastaamaan nykyajan saavutettavuus- ja k\u00e4ytt\u00f6vaatimuksia. Ty\u00f6ss\u00e4 osallistettiin my\u00f6s opiskelijoita.<\/p>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtisuunnitelmien pohjaksi tehtiin lukuisia tutkielmia ja selvitettiin alueen osatekij\u00f6iden historiallisia suojeluarvoja ja toteutuneisuutta. Lopputuloksena p\u00e4\u00e4dyttiin siihen, ett\u00e4 kiveysalueiden ruutukaavamainen suuntaus ja kuvio, historiallinen lehmuskuja ja amfiteatterin avautuminen porrastuvan polkuakselin p\u00e4\u00e4tteen\u00e4 olivat t\u00e4rkeimm\u00e4t vaalittavat aiheet. My\u00f6s terassoituvan rinteen graniittiportaat ja muurit sek\u00e4 vihre\u00e4t nurmitasanteet tunnistettiin keskeisiksi, arvokkaiksi aiheiksi.<\/p>\n\n\n\n

Suunnitelma perustuu sarjaan julkisia ulkotiloja metroasemalta Amfiteatterin aukiolle sek\u00e4 varsinaisen aukion kunnostamiseen. Tilasarjat ohjaavat jalankulkureittej\u00e4 ja luovat opiskeluel\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevia ulkotiloja \u2013 alueen historiallisia kerrostumia kunnioittaen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Katkaistut puunrungot nostettiin uuteen arvoon taideteoksena ja maamerkkin\u00e4. Kuva: MASU Planning<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuolevat puut saavat uuden el\u00e4m\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka alueen arvokkaita aiheita ja erityisesti puustoa oli vaalittu kaikin voimin, kaksi vanhaa lehmusta jouduttiin kaatamaan eritt\u00e4in huonon kunnon vuoksi. Puut olivat j\u00e4\u00e4nne vanhasta kartanomilj\u00f6\u00f6st\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t olleet koskaan toimineet kujannepuina vaan ne muodostivat vapaasti kasvavan ryhm\u00e4n, joka rajasi vanhoja piha-alueita. TKK:n kampusalueen perustamisen my\u00f6t\u00e4 1960-luvulla lehmusryhm\u00e4 sai n\u00e4kyv\u00e4n roolin avainpuina, jotka merkitsiv\u00e4t saapumista p\u00e4\u00e4rakennuksen vaikutuspiiriin ja tukivat amfiteatterirakennuksen uutta akselia. Puita nostettiin entisest\u00e4\u00e4n esille uusissa kampussuunnitelmissa 2010-luvulla, joissa uusi p\u00e4\u00e4rakennus ja julkiset tilat korostavat niiden keskeist\u00e4 roolia, ja jopa pikaraitiotie luo vihre\u00e4n kaaren puiden ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

Kuntotutkimuksessa oli kuitenkin havaittu, ett\u00e4 puut olivat eritt\u00e4in huonossa kunnossa ja suorastaan vaarallisia vilkkaimpien k\u00e4velyreittien keskell\u00e4, eritt\u00e4in aktiivisella kampusalueella. Tunnustuksena historiallisesta merkityksest\u00e4 halusimme osoittaa erityist\u00e4 kunnioitusta n\u00e4ille vanhoille j\u00e4ttil\u00e4isille ja pident\u00e4\u00e4 niiden tuonpuoleista el\u00e4m\u00e4\u00e4 arvokkaan esille tuomisen avulla. Kaadetuille rungoille annettiin uusi el\u00e4m\u00e4 taideteoksena, jonka maatuvassa puussa tulevat v\u00e4hitellen n\u00e4kyviin luonnon kiertokulku ja prosessit.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanhojen lehmusten oksat symboloivat el\u00e4m\u00e4nvalintojen suuntia ja potentiaaleja. Kuva: Maite Gonzalez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uuden istutuskonseptin my\u00f6t\u00e4 alueella luotiin siirtym\u00e4 klassisesta 1960-luvun tyylist\u00e4 kohti dynaamisempaa kasvillisuutta, t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4 unohtamatta. L\u00e4hell\u00e4 Aallon keskeisi\u00e4 rakennuksia istutusten ilme on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja yksinkertainen, kun taas uuden p\u00e4\u00e4rakennuksen ja metroaseman l\u00e4heisyydess\u00e4 ilme on monipuolisempi, sis\u00e4lt\u00e4en sek\u00e4 historialliseen kartanoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n viittaavia kasveja ett\u00e4 alueelle tyypillisi\u00e4 luonnonkasveja. N\u00e4in muodostuu uusi ajallinen kerros, joka katsoo sek\u00e4 menneeseen ett\u00e4 tulevaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaadettujen puiden s\u00e4\u00e4stetyt rungot sijoitettiin kolmeen kohtaan lehmusten vanhan kasvupaikan ymp\u00e4rille, luonnon monimuotoisuutta tukevana teemana. Vanhojen lehmusten runkoa j\u00e4tettiin paikoilleen pystylahoksi, ja niiden annetaan versoa niin kauan kuin niiss\u00e4 on elinvoimaa. Runkojen rinnalle istutettiin uusi lehmusryhm\u00e4. Alueella kuvastuu el\u00e4m\u00e4n kiertokulku \u2013 kasvu, kuolema ja uudistuminen.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi haarautuvaa runkoa nostettiin ilmaan puupylv\u00e4iden varaan \u2013 rungot leijuvat kuin jalustalla dynaamisessa prosessissa olevan maantasokasvillisuuden yll\u00e4. Jalustalle asettaminen kohottaa rungot kuolleesta materiaalista taideteokseksi, nostaa esiin ja abstrahoi rungoissa tapahtuvaa luontaista prosessia. Runkoasetelma toimii alueen maamerkkin\u00e4 ja symboloi kampuksen vuoropuhelua menneen, nykyisyyden ja alati muuttuvan tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4. Valaistuksen avulla rungoille muodostuu pystysuuntaista liikett\u00e4, ja oksat kurottuvat eri puolille kuin el\u00e4m\u00e4n polkujen suuntavalinnat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudistettu kampusalue on muuttunut yhten\u00e4isemm\u00e4ksi. Kuva: Mikko Raskinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Saavutettava, kutsuva ja toimiva kampusalue<\/h2>\n\n\n\n

Amfin alueen kehitys- ja muutosty\u00f6 sis\u00e4lsi kulkureittien kunnostusta ja uusia yhteyksi\u00e4, muun muassa esteett\u00f6m\u00e4n reitin sovittamisen metroasemalta amfiteatterille, uutena kerrostumana mutta j\u00e4lleen Aallon suunnitelmia kunnioittaen. Amfiteatterin aukiolle ja viereiselle niin sanotulle kiltaterassille suunniteltiin useita siirrett\u00e4vi\u00e4 ja pysyvi\u00e4 oleskelurakenteita ja erikoiskalusteita. Tuloksena on kampusalue, joka on aiempaa kutsuvampi, saavutettavampi ja toimivampi. Suunnittelussa huomioitiin selke\u00e4t kulkureitit, arvokas kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6, kest\u00e4vyys, helppo yll\u00e4pito sek\u00e4 monipuolinen tapahtumak\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Alueelle suunniteltiin ja rakennettiin uusi pieni betonireunainen amfiteatteri, jonka portaat ja puupenkit houkuttelevat oleskeluun iltap\u00e4iv\u00e4n auringossa. Betoni on l\u00e4piv\u00e4rj\u00e4tty mustalla pigmentill\u00e4, joka sopii rakennusten tummiin graniittisokkeleihin mutta muodostaa samalla uuden kerroksen historiallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kiltarakennuksen terassilla ter\u00e4srakenteiset istutusastiat toimivat sek\u00e4 turvallisuutta ett\u00e4 vehreytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 aiheena. Entinen hillitty hallintosiipi parvekkeineen onkin nyt opiskelijakiltael\u00e4m\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Alvar Aallon suunnittelemat vanhat valaisimet kunnostettiin ja ne muodostavat nyt suoran akselin Otaniementielt\u00e4 amfiteatterille. Hienovaraiset ter\u00e4sreunukset rajaavat tarpeellisissa kohdissa uusia esteett\u00f6mi\u00e4 polkuja ja sopeutuvat eleett\u00f6m\u00e4sti maaston tasoeroihin.<\/p>\n\n\n\n

Alueen kasvillisuutta kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti, jotta se sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin. Tavoitteena on edelleen pit\u00e4\u00e4 kiinni selke\u00e4st\u00e4 ilmeest\u00e4, joka pohjautuu alueen arkkitehtuurin aikakauteen. Alvarin aukion suuret nurmitasanteet ovat saaneet luonnonmukaisemman ilmeen, jossa kukkivat lajit v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t niittotarvetta. Kasvustoa muokataan my\u00f6s dynaamisen kasvillisuussuunnittelun mukaisesti, p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisesti ja ilmastonmuutosta unohtamatta. Maaper\u00e4\u00e4 ja kasvualustaa parannetaan jatkuvasti alueelle tavoiteltavien lajien menestymisen tukemiseksi. Kasvien viihtymist\u00e4 ja biologista monimuotoisuutta vahvistetaan erilaisissa kasvuolosuhteissa suosimalla lajeja, joilla on mahdollisimman samankaltaiset kasvuvaatimukset, samalla mahdollistaen paikaan sovitettuja hoitotoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puuveistos yhdist\u00e4\u00e4 menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden Aallon kampuksella. Kuva: Maite Gonzalez<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maisema-arkkitehtuurin jatkuva muutos<\/h2>\n\n\n\n

Yliopiston kiinteist\u00f6huolto huolehtii kasvillisuudesta ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 edelleen. Monivuotisten istutusten osalta tavoitteena on maaper\u00e4n elinvoiman palauttaminen uusien menetelmien avulla, yhteisty\u00f6ss\u00e4 Maaper\u00e4n ravintoverkko -asiantuntijoiden kanssa. Toukokuussa 2025 otettiin maaper\u00e4n\u00e4ytteit\u00e4 mikrobitoiminnan analysoimiseksi, ja tulosten perusteella on aloitettu toimenpiteet, joilla parannetaan maan vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4 ja kasvien ravinteiden ottoa.<\/p>\n\n\n\n

Aalto-yliopiston kampus on esimerkki siit\u00e4, miten tunnettuja kulttuurimaisemakohteita voidaan muuntaa kunnioittaen historiaa, ymm\u00e4rt\u00e4en muuntuvaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vastaten aikamme haasteisiin. Maatuvat lehmukset toimivat yht\u00e4 aikaa maamerkkein\u00e4, luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4jin\u00e4 ja muistutuksena siit\u00e4, ett\u00e4 menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat vahva osa kaikkia maisema-arkkitehtuuriprojekteja \u2013
kuten my\u00f6s el\u00e4m\u00e4\u00e4 yleisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Malin Blomqvist ja Elina Kataja Arkkitehtonisten mestariteosten mukauttaminen uusiin tarpeisiin vaatii n\u00f6yryytt\u00e4, kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 ja ammattitaitoa. Tuskin l\u00f6ytyy tunnetumpaa suomalaista arkkitehtia kuin Alvar Aalto, joka yhdess\u00e4 Elissa Aallon kanssa 1950\u201360-luvulla suunnitteli Teknillisen korkeakoulun kampusalueen punatiilisine rakennuksineen, joissa Aalto-yliopisto nyky\u00e4\u00e4n toimii. Viime vuosina alue on kokenut mittavan muutoksen. Vuonna 2010 osana Suomen korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistusta syntyi nykyinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":963,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"945,540,736,183,694,619","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-957","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viherymparisto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=957"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":969,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957\/revisions\/969"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media\/963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.vyl.fi\/viherymparisto\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}