Teksti: Liisa Hyttinen, kuva: Viherympäristöliitto / Jenni Roth
Tammikuussa julkaistu Vihreä kirja 2026 esittelee Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanjavuoden toimijat ja näkökulmat aiheeseen. Viherympäristöliiton, Rakennusteollisuus RT:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen Tieyhdistyksen ja Puutarhaliiton yhdessä koostama julkaisu on runsas paketti tutkimustietoa, käytännön esimerkkejä sekä ajatuksia siitä, miten yhteiskunnassa tulisi edistää hyvinvointia tukevien ympäristöjen kehittämistä.
Toiminnanjohtaja Taavi Forssell Viherympäristöliitosta toteaa, että tutkimus on kiistatonta: kun lähiluonto on saavutettavissa, liikunta lisääntyy, mielenterveyden kuormitus vähenee ja yhteisöllisyys vahvistuu.
– Tämä näkyy paitsi hyvinvointina myös miljardiluokan säästöpotentiaalina terveydenhuollossa. Siksi viherympäristöt tulee tunnistaa strategiseksi osaksi terveys- ja talouspolitiikkaa, ei vain – ympäristökysymykseksi, Forssell näkee.
– Tarvitaan valtakunnallinen viherympäristöohjelma, joka ohjaa kuntia ja valtiota vahvistamaan viherverkostoja, lisäämään monimuotoisuutta ja ottamaan luontohyödyt systemaattisesti huomioon terveys- ja hyvinvointistrategioissa.
Huomio on myös rakennusteollisuuden piirissä suuntautunut yhä vahvemmin luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen, sen hyötyihin ja toimien välttämättömyyteen.
– Luontokadon pysäyttäminen nähdään alalle strategiseksi teemaksi, joka vaikuttaa liiketoimintamalleihin ja toimintatapoihin, mutta joka toisaalta myös luo alan yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, kirjoittaa elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Juha Laurila Rakennusteollisuus RT:stä.
Yksi laajasti yhteiskunnassa vaikuttavista infrastruktuuriverkostoista ovat tiet ja kadut. Ne toimivat väylinä ihmisille liikkua, mutta samalla tiet muodostavat piennarluonnon verkoston, jossa voivat levitä niin haitalliset vieraslajit kuin toisaalta luonnon monimuotoisuutta tukevat paahdeympäristöt, hulevesijärjestelmät ja uudenlaiset hoidon ja kunnossapidon käytännöt.
– Tien kunnossapitotoimilla ja hulevesien hallinnalla pidennetään tie- ja katuinfran elinkaarta, ehkäisten tienpinnan ja rakenteen vaurioita sekä parantaen liikenneturvallisuutta. Järkevästi suunnitellut ratkaisut mahdollistavat vähähiilisemmän katujen kunnossapidon, toteaa tapahtumista ja ekologisesta kestävyydestä vastaava johtaja Liisa-Maija Thompson Suomen Tieyhdistyksestä.
Kiinteistöpihat ja kotipuutarhat muodostavat arvokkaan mosaiikin osana rakennetun ympäristön viherverkostoa. Myös ne tulisi huomioida viherympäristöohjelmassa.
– Puutarhaliiton strategia tukee tätä edistämällä ilmastoviisaita puutarhoja, vahvistamalla monimuotoisuutta, lisäämällä pölyttäjäystävällisiä ratkaisuja ja korostamalla viherympäristöjen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille, kertoo Puutarhaliiton toiminnanjohtaja Tarja Miettinen.
Kampanjan viestien taustalla on laaja ja vahva tutkimuspohja. Tutkimuspäällikkö Janne Artell pitää välttämättömänä, että tutkimuksen jatkuvuus aiheen parissa taataan jatkossakin. Hän nostaa esimerkkeinä Luonnonvarakeskuksen arvion THL:n ja Nordic Healthcare Groupin yhteistutkimuksessa, jossa saavutettavien viheralueiden kutistuminen kymmenyksellä aiheuttaisi 139–291 miljoonan euron kasvun vuosittaisiin mielenterveyden, 2. tyypin diabeteksen ja astman lääkehoidon kuluihin sekä sen, että monimuotoisen maaperän mikrobeilla on havaittu päiväkotilapsilla terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Vehreät elinympäristöt ovat tutkimusten mukaan tärkeitä arjen liikuntapaikkoja iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Lähiluontokäynneistä kolmasosa tapahtuu 300 metrin päässä kotoa ja lähimetsät ovat lapsille tärkeimpiä ulkoilualueita katujen ja pihojen ohella.
Jotta tietoisuus vehreämmän ympäristön hyödyistä saavuttaisi laajasti päättävät tahot, jakaa kampanja runsaasti ajantasaisinta tutkimustietoa aiheen ympäriltä.
Tutkimustietoon perustuva viestintä on avainasemassa yhteiskunnallisen muutoksen kannalta. Tieto muuttaa keskustelun arvovalinnoista vaikuttavuuteen – ja tekee elävästä ympäristöstä konkreettisen yhteiskunnallisen investoinnin. Vahvistettu tutkimustieto toimii työkaluna päätöksille, jotka tuottavat pitkäjänteistä hyvinvointia, terveyttä ja elinvoimaa, uskoo kampanjan projektipäällikkönä Viherympäristöliitossa työskentelevä Essi Clewer.