Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä

Vehreä elinympäristö on kansallinen hyvinvointikysymys – nyt on aika nähdä sen arvo päätöksenteossa.

Tutustu kampanjaesitteeseen – Vihreä Kirja 2026

Viheralueet ovat osa kansallista infrastruktuuria

Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä -kampanja tuo vuoden 2026 aikana näkyvästi esiin elävän ympäristön roolin osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Vehreät elinympäristöt ovat suomalaisen hyvinvoinnin hiljainen perusrakenne. Rakennetun ympäristön puistot, lähimetsät, tieympäristöt, kotipihat sekä koulupihojen ja hoivaympäristöjen vihreät alueet tukevat kokonaisvaltaista terveyttä, ehkäisevät sairauksia ja vahvistavat kuntien elinvoimaa – tutkitusti.

Kampanjan ytimessä on selkeä viesti: viheralueet eivät ole menoerä, vaan strateginen hyvinvointi- ja elinvoimalähde sekä investointi terveyteen, viihtyvyyteen, elinvoimaan – ja kestävään tulevaisuuteen.

Vaikuttamisen aika on nyt

Suomi elää murroksessa, jossa samanaikaisesti etsitään ratkaisuja hyvinvointikriisiin, kasvaviin sote-kustannuksiin, ilmastonmuutokseen ja kuntien elinvoiman vahvistamiseen. Näihin haasteisiin vastataan usein erillisin toimenpitein, vaikka ratkaisuja on olemassa myös kokonaisvaltaisemmin.

Kampanjan tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä vihermyönteisyyttä, vaan vaikuttaa konkreettisesti päätöksiin. Tutkimus ja käytännön kokemukset osoittavat, että viherympäristöt yhdistävät terveyden, talouden ja kestävän kehityksen tavoitteet. Niiden merkitys tunnistetaan, mutta niitä ei vielä hyödynnetä systemaattisesti päätöksenteossa, kaavoituksessa ja rahoituksessa.

Tehdään elävästä ympäristöstä hyvinvoinnin perusta. Yhdessä.

Hyvinvointi ei synny tyhjiössä

Se syntyy arjessa – siinä ympäristössä, jossa ihmiset liikkuvat, kohtaavat toisiaan ja viettävät aikaansa. Ympäristö vaikuttaa siihen, lähdemmekö ulos vai jäämmekö sisälle.
Se vaikuttaa siihen, liikummeko vai pysymmekö paikallamme.
Se vaikuttaa siihen, kohtaammeko toisiamme vai eristäydymmekö.

Elävä viherympäristö tarjoaa tilaa palautumiselle, liikkumiselle ja sosiaalisille kohtaamisille. Se vähentää stressiä, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Nämä eivät ole vain kokemuksia, vaan yhä vahvemmin tutkittuja ja todennettuja vaikutuksia.

Silti viherympäristöjen merkitys jää päätöksenteossa usein liian vähälle huomiolle. Ne nähdään helposti kulueränä, josta voidaan säästää, kun talous kiristyy. Tämä on lyhytnäköistä – ja pitkällä aikavälillä kallista.

Taavi Forssell / Viherympäristöliitto ry

Kampanjavuoden esitys hallitusohjelmaan

Kampanjassa tuodaan esiin tutkimukseen perustuvaa tietoa, konkreettisia esimerkkejä ja käytännön ratkaisuja siitä, miten viherympäristöjä voidaan hyödyntää osana terveys-, ilmasto- ja talouspolitiikkaa. Asian edistämiseksi on koottu laaja toimijajoukko viher-, rakennus-, liikenne-, tutkimus- ja kuntakentältä; Rakennusteollisuus RT, Suomen Kuntatekniikan yhdistys, Suomen Tieyhdistys, Puutarhaliitto ja Luonnonvarakeskus.

Kampanjan ydinviestit päättäjille

LUO KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA

Viheralueet tukevat terveyttä yli sukupolvien

Viherympäristöt ovat olennainen osa arjen hyvinvointia – ne ovat perusta terveelle väestölle. Elävän ympäristön saavutettavuus ja monipuolisuus määrittävät, kenellä on todellinen mahdollisuus hyvinvointiin arjessa.

Viherympäristöt ovat tasa-arvokysymys: ne tarjoavat yhdenvertaiset edellytykset liikkumiseen, palautumiseen ja osallisuuteen iästä, taustasta tai toimintakyvystä riippumatta. Kun viherverkostot ovat jatkuvia ja helposti saavutettavia, arki itsessään alkaa liikuttaa huomaamatta, eikä vaadi rahaa, välineitä tai erillisiä päätöksiä.

Tutkimus osoittaa, että viherympäristöt tukevat oppimista, parantavat elämänlaatua, vahvistavat fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä lisäävät sosiaalista kestävyyttä. Esimerkiksi varhainen luontokosketus ehkäisee myöhempiä kansansairauksia ja vahvistaa hyvinvointia läpi elämän. Hyödyt syntyvät usein huomaamatta – arjen liikkeen, kohtaamisten ja palautumisen kautta. Elävällä ympäristöillä on tutkitusti merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus kansantauteihin, sillä ne tukevat kokonaisvaltaista terveyttä mahdollistavat hyvinvoinnin kaikille väestöryhmille – lapsista ikääntyneisiin. Siksi viheralueet ovat keskeinen osa kestävää ja yhdenvertaista yhteiskuntaa.

Ratkaisut päätöksentekijöille:

Vahvista saavutettavaa lähiluontoa
Turvaa viherverkostojen jatkuvuus
Luontoperusteiset ratkaisut hoiva- ja oppimisympäristöihin
Tee lähiluonnosta osa kansallista työhyvinvointipolitiikkaa
Edistä yhdenvertaista ulkoilumahdollisuutta

SIJOITA TERVEYTEEN

Viherympäristöt maksavat itsensä takaisin

Elävä ympäristö tukee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti: se ehkäisee sairauksia, vähentää mielenterveyden kuormitusta, lisää yhteisöllisyyttä ja koettua terveyttä. Viherympäristöihin investoiminen on investointi kansanterveyteen – ja samalla julkisen talouden kestävyyteen.

Tutkimusten mukaan luontoympäristöjen terveyshyödyt näkyvät vähentyneinä terveydenhuollon kustannuksina, parempana työkykynä ja pienempänä sairastavuutena. Säästöpotentiaali Suomen terveysmenoissa on arviolta 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Samalla viheralueiden kustannukset ovat pieniä suhteessa niiden käyttöasteeseen: puistot, lähimetsät ja viherverkostot ovat laajimmin käytettyä hyvinvointi-infrastruktuuria rakennetussa ympäristössä. Ne ovat maksuttomia käyttäjälle, mutta tuottavat jatkuvaa terveyshyötyä.

Säästöt viheralueista johtavat helposti kasvaviin kustannuksiin muualla: lisääntyneeseen sairastavuuteen, heikentyneeseen työkykyyn ja kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin.

Viherympäristöt ovat poikkeuksellinen investointi: ne tuottavat samanaikaisesti terveyshyötyjä, taloudellisia säästöjä ja elinvoimaa – pienellä osuudella kokonaismenoista.

Ratkaisut päätöksentekijöille:

Integroi luontoperusteiset menetelmät sosiaali- ja terveyspalvelujen valtakunnallisiin linjauksiin
Ohjaa valtakunnallisesti yhteisöllisten ja turvallisten viheralueiden kehittämistä
Tue matalan kynnyksen luontoperustaista toimintaa
Sisällytä luontoympäristö työhyvinvoinnin ja oppimisen valtakunnallisiin ohjelmiin

VEHREÄÄ ELINVOIMAA

Elävä ympäristö on kuntien kilpailuetu

Viherympäristöt ovat keskeinen osa kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja kilpailukykyä. Ne vaikuttavat suoraan siihen, miten kunnat houkuttelevat asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita sekä avaavat ovia uusille investoinneille.

Laadukkaat ja saavutettavat viheralueet lisäävät asumisen viihtyisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja alueiden arvoa. Samalla ne tukevat arjen sujuvuutta yhdistämällä asumisen, työnteon ja kestävän elämäntavan samaan kaupunkirakenteeseen.

Yrityksille vehreä ja laadukas ympäristö on yhä tärkeämpi sijaintitekijä: se tukee työntekijöiden hyvinvointia, vahvistaa työnantajakuvaa ja lisää alueen houkuttelevuutta osaajille.

Viherympäristöt ovat myös kuntien identiteettitekijä. Niiden kautta kunta voi rakentaa erottuvaa brändiä ja vahvistaa asemaansa kestävän kehityksen edelläkävijänä. Lisäksi globaalisti kasvava kiinnostus viileisiin, puhtaisiin ja luonnonläheisiin kohteisiin lisää Suomen vetovoimaa.

Elinvoima ei kuitenkaan synny vain uudesta rakentamisesta. Olemassa olevien viheralueiden laadukas hoito ja kunnossapito ovat ratkaisevia niiden pitkäaikaisen arvon kannalta.

Viherympäristöt ovat kuntien strateginen investointi: ne vahvistavat elinvoimaa, tukevat kestävää kasvua ja rakentavat kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Ratkaisut päätöksentekijöille:

Ohjaa vihreiden asuinalueiden suunnittelua valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla
Vahvista rakennetun ympäristön viheralueiden laatua
Hyödynnä viherympäristöjä Suomen vetovoiman ja aluekehityksen strategisena voimavarana
Kehitä vihreää matkailua osana kansallista matkailustrategiaa
Tarjoa sääntelyä, ohjausta ja taloudellista tukea kunnille viheralueiden kehittämisen edistämiseksi

PANOSTA TULEVAISUUTEEN

Elävä ja vehreä suomi rakennetaan nyt

Tulevaisuuden Suomi on elävä ja vehreä. Se rakentuu päätöksillä, joissa viherympäristöt tunnistetaan osaksi kansallista infrastruktuuria, hyvinvointia ja taloutta.

Viherympäristöt viilentävät kaupunkeja, hallitsevat hulevesiä ja lisäävät kaupunkiympäristön resilienssiä ääri-ilmiöitä vastaan. Samalla ne toimivat elinympäristöinä lajeille ja arjen hyvinvoinnin lähteenä ihmisille. Luontopohjaiset rakenteet tarjoavat ratkaisun useisiin aikamme keskeisiin haasteisiin: ne tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, vahvistavat luonnon monimuotoisuutta ja turvaavat ihmisten hyvinvoinnin.

Luontokadon pysäyttäminen ja vihreän siirtymän edistäminen edellyttävät, että viherympäristöt huomioidaan systemaattisesti maankäytössä, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa. Kun viheralueet integroidaan kuntien ja valtion hyvinvointi- ja talousstrategioihin, ne eivät ole erillinen kustannus, vaan osa kestävää kasvua, riskienhallintaa ja pitkän aikavälin kilpailukykyä.

Tulevaisuus rakennetaan nyt – päätöksillä, jotka määrittävät, millaisessa ympäristössä seuraavat sukupolvet elävät.

Ratkaisut päätöksentekijöille:

Vahvista viherrakenteen roolia valtakunnallisessa ilmasto- ja resilienssipolitiikassa
Ohjaa luonnon monimuotoisuuden vahvistamista kansallisilla ohjelmilla ja sääntelyllä
Kiihdytä kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumista luontopohjaisilla viherrakenteilla
Nosta kunnat kestävän kehityksen edelläkävijöiksi

Yhteinen viesti on vahvempi

Kutsumme mukaan organisaatiot, yritykset ja yhteisöt, jotka näkevät elävän ympäristön
hyvinvoinnin perusedellytyksenä – ei lisänä – ja haluavat vahvistaa viestin vaikuttavuutta yhdessä.

Kampanjateemasta voi viestiä omassa kanavassa ja omasta näkökulmastaan kampanjan ydinviesteihin liittyen. Verkosto kattaa toimijoita mm. rakennetun ympäristön, hyvinvoinnin, liikunnan, kulttuurin ja arjen toimivuuden parista. Kampanjasisällöt ovat vapaasti hyödynnettävissä myös kuntien viestinnässä.

Tarjoamme kumppaneille valmiin viestintäpaketin, mikä pitää sisällään ohjeet osallistumiseen, kuvituksen ja valmiit visuaaliset materiaalit, mitkä sisältävät tutkittuun tietoon pohjautuvat ydinviestit viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksista. Lataa viestintäpaketti alta.

Näin voit osallistua

1. Vahvista viestiä näkyvyydellä
Jaa kampanjan valmiita sisältöjä omissa kanavissasi, hyödynnä kampanjatunnisteita @viherympäristöliitto ja #eläväympäristö ja liitä kampanjan ydinviestit osaksi omaa viestintääsi.

2. Tuo esiin oma näkökulmasi
Julkaise oma sisältö (esim. blogi, tiedote, kannanotto), jossa tuot esiin organisaatiosi työn kampanjan ydinviestien kautta. Kerro esimerkkejä, kokemuksia ja tarinoita elävästä ympäristöstä arjen hyvinvoinnin tukena.

3. Rakenna yhteistyötä
Osallistu kampanjan kehittämiseen, rakenna kumppanuuksia ja nosta teema esiin tapahtumissa, verkostoissa ja päättäjäkeskusteluissa.

Tule mukaan – omalla tavallasi ja omilla resursseillasi – ja vie viesti eteenpäin!

Ilmoita pilottihankkeesi kampanjalle

Lataa valmis viestintäpaketti