Etusivu Ajankohtaista Viherympäristöliitto ry: Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa tarvitaan määrän lisäksi laatua – ja kansallisten tavoitteiden rinnalle paikallisia toimia

Viherympäristöliitto ry: Ennallistamisasetuksen toimeenpanossa tarvitaan määrän lisäksi laatua – ja kansallisten tavoitteiden rinnalle paikallisia toimia

Viherympäristöliitto ry ja sen jäsenyhdistykset korostavat kannanotossaan, että EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanossa on huomioitava paitsi kaupunkivihreän ja latvuspeiton määrä, myös niiden laatu. Kansallisen ennallistamissuunnitelman tulee olla kunnianhimoinen ja perustua tutkimustietoon – ja sen toteutus edellyttää konkreettisia toimia paikallisella tasolla.

Laatu määrän rinnalle

Asetuksen 8. artikla keskittyy määrällisiin tavoitteisiin, mutta viheralan asiantuntijat pitävät tätä riittämättömänä. Kaupunkivihreän ekosysteemipalvelut – kuten ilmastohyödyt, biodiversiteetti ja hyvinvointi – edellyttävät laadullisia kriteerejä. Viherympäristöliitto ehdottaa, että kansalliseen suunnitelmaan sisällytetään holistisia laatukriteerejä, jotka pohjautuvat tutkimukseen ja huomioivat viherrakenteen monihyötyisyyden.

Paikallistaso ratkaisee

Vaikka seuranta tapahtuu kansallisella ja kaupunkiekosysteemitasolla, viherympäristön hyödyt ja toimenpiteet toteutuvat paikallisesti. Kuntien ja kaupunginosien rooli on keskeinen tavoitteiden saavuttamisessa. Viherympäristöliitto peräänkuuluttaa kansallista ohjeistusta paikallisen tason seurantaan, ohjauskeinoihin ja tietopohjan kehittämiseen.

Kunnianhimoiset tavoitteet ja vaikuttavat toimet

Suomen kaupungit ovat jo nyt vihreitä eurooppalaisessa vertailussa, mutta nykyisiä kynnysarvoja ja esimerkiksi 10 % latvuspeittoa, ei tule pitää riittävinä. Ennallistamissuunnitelmaan on sisällytettävä kokonaisheikentymättömyyden tavoite ja kunnianhimoiset määrälliset ja laadulliset tavoitteet.

Kaupunkien viherryttäminen edellyttää olemassa olevan kaupunkivihreän säilyttämistä ja kehittämistä sekä uuden lisäämistä. Suunnittelussa ja hoidossa edistettävä rakennetun viherympäristön monihyötyisyyttä – monimuotoisuutta ja ilmasto-, terveys- sekä hyvinvointihyötyjä. Lisäksi tarvitaan vaikuttavia ja poikkihallinnollisia ohjauskeinoja ja resursseja viheralan koulutukseen ja tutkimukseen.

“Kaupunkivihreä ei ole este kaupunkien kasvulle – se on elinvoiman ja kestävyyden edellytys,” toteaa Ranja Hautamäki, Viherympäristöliiton ennallistamisasetustyöryhmän puheenjohtaja.