Kuntien viheralan osaajat kokoontuvat Metsä- ja viherpäiville 21.-22.5.2026 Espooseen keskustelemaan luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja luontoviisaista ratkaisuista kaupunkiympäristöissä. Luentopäivän aikana tarkastellaan niin metsien kuin rakennettujen viheralueiden roolia ekologisesti kestävän ja viihtyisän elinympäristön rakentamisessa. Tapahtuman teemana on ”Kohti luontoviisautta”.
Kestävän kaupungin äärellä
Aamupäivän esityksissä syvennytään Espoon luontoviisaaseen suunnitteluun ja viheralueiden hoitoon, joita esittelevät kaupungin asiantuntijat Paula Kuusisto-Hjort, Tarja Söderman, Tiina Peippo ja Anne Mannermaa
Ennallistamisen ja luonnon monimuotoisuuden äärellä
Tauon ja näytteilleasettajien tutustumisen jälkeen ohjelma jatkuu ennallistamissuunnitelmien esittelyllä. Ympäristöministeriön Samuli Alppi ja Aalto-yliopiston Ranja Hautamäki avaavat näkökulmia luonnon palauttamiseen ja ekologiseen verkostoon.
Iltapäivällä ohjelma jakautuu kahteen rinnakkaiseen teemaan: ”Kohti luontoviisautta metsissä” ja ”Kohti luontoviisautta rakennetuilla viheralueilla.
Päätöspaneeli: Miten päästä kohti luontoviisautta kunnissa?
Luentopäivän huipentaa paneelikeskustelu, jossa pohditaan konkreettisia askelia kohti luontoviisautta. Panelisteina nähdään mm. Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunki ja Lauri Saaristo, Tapio Oy. Keskustelua vetää osallisuusmuotoilija Niko Riepponen Espoon kaupungilta.
Juhlaillallinen kauniissa merimiljöössä Hanasaaren Hanaholmenissa kruunaa ensimmäisen päivän.
Perjantaina opimme maastossa
Perjantain maastopäivänä tutustumme luontotalo Villa Elfvikin virkistysreitteihin kuullen mm. luonnon monimuotoisuudesta, liito-oravista, puulajeista ja alueen historiasta.
Vierailemme myös Vuoden Ympäristörakenne 2024 -kilpailun voittaneessa Hatsinanpuistossa, jossa kuulemme puiston suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Palkinto on myönnetty tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta.
LUENTOPÄIVÄ TORSTAI 21.5.2026
Tapahtumapaikka:
Dipoli: Lumituuli ja Palaver,
Otaniemi, Otakaari 24 Espoo
Kohti luontoviisautta
| 8:30 – 9:30 | Ilmoittautuminen ja aamukahvi, Lumituulen aulassa |
| LUMITUULI | |
| 9:30 – 9.45 | Tervetuloa Espooseen |
| 9.45-10.15 | Luontoviisas Espoo Paula Kuusisto-Hjort ja Tarja Söderman, Espoon kaupunki Mikä on Luontoviisas Espoo -tiekartta? Miten se on laadittu ja miten se edistää Espoon kaupungin luontotavoitteita? Miten tiekartta toteutuu käytännössä? Esittelemme lisäksi esimerkkejä käynnissä olevista toimenpiteistä. |
| 10.15-10:45 | Viheralueet Espoon kaupungissa Tiina Peippo ja Anne Mannermaa, Espoon kaupunki Espoo on voimakkaasti kasvava kaupunki ja edelleen vihreä asuinpaikka. Espoon erilainen kaupunkikuva muodostuu viiden eri keskuksen urbaanin ja pientalovaltaisen sekä maaseutumaisen ympäristön mosaiikista. Espoon vihreys koostuu etelän rakennetuista viheralueista pohjoisen Nuuksion kansallispuistoon. Espoon kaupunki omistaa noin 6000 ha metsää, noin 600 ha niittyjä ja rakennettua viheraluetta noin 650 ha. Espoolle ominaista ovat laajat luontoalueet: merenrannat, saaristo, suojelualueiden erämaat, järviylängön vesistöt. Espoon kulttuurimaisemat, rakennetut ympäristöt ja luontoalueet muodostavat kuin Suomen pienoiskoossa. |
| 10:45 – 11:30 | Tauko ja näyttely |
| 11:30 – 12:15 | Ennallistamissuunnitelma kaupunkiympäristöissä Samuli Alppi, Ympäristöministeriö EU:n ennallistamissuunnitelman kaupunkiympäristöjä koskevan artiklan 8 kansallisen teemaryhmän työn tilannekatsaus. Määrää ja laatua kaupunkivihreän kehittämiseen Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto Kaupunkivihreän määrän lisäksi tarvitaan laatua, ylätason tavoitteiden lisäksi kaivataan paikallisia tekoja. Kaupunkivihreän ja latvuspeittävyyden riittävyys ja laatu vaikuttavat suoraan niiden tuottamiin ilmastohyötyihin ja ihmisten sekä muiden lajien hyvinvointiin. Käsittelen esityksessäni kaupunkivihreän ja etenkin latvuspeiton kehittämistä ajankohtaisten tutkimushankkeiden tuloksia hyödyntäen ja pohdin sitä, miten ennallistamisasetuksen tavoitteisiin päästään. |
| 12:15 – 13:30 | Lounas ja näyttely |
LUMITUULI: Kohti luontoviisautta metsissä
| 13:30 – 14:00 | Luontopositiivinen Vantaa Annina Vuorsalo, Vantaan kaupunki Luennolla pureudutaan siihen, miten Vantaan kaupunki tekee luontotyötä ja tavoittelee luontopositiivisuutta vuoteen 2030 mennessä. Tähän sisältyvät mm. luonnon heikentymättömyyden malli, luonnon monimuotoisuutta lisäävät luontoteot sekä luontosydämenjäljen kasvattaminen. Metsäisiin elinympäristöihin painottuvat esimerkit näyttävät, miten luonto kytkeytyy käytännössä kaupungin eri toimintoihin. |
| 14:00 – 14:30 | Luontoarvot ja kaupunkilaisten kokemukset lähimetsissä Aku Korhonen, Luonnonvarakeskus Luonnon virkistyskäyttö ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat Suomen suurissa kaupungeissa merkittävimpiä kaupunkimetsiin liitettyjä tavoitteita. Eri tavoitteiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin ristiriitojen mahdollisuus, mikä on huomioitava metsänhoidon suunnittelussa ja alueellisessa kohdentamisessa. Luonnonvarakeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa tarkastelimme, miten metsän monimuotoisuutta kuvaavat indikaattorit liittyvät metsien koettuihin ominaisuuksiin ja psykologiseen hyvinvointiin lähiasukkaiden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin 15 kuusivaltaisella metsäkohteella Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Lahdessa ja Tampereella, joista kyselyyn rekrytoitiin yhteensä 153 vapaaehtoista osallistujaa. Monimuotoisuutta mitattiin puulajisekoituksen, lahopuun määrän, kenttäkerroksen kasvillisuuden vaihtelevuuden sekä puiden sienijuurikumppanien lajirunsauden avulla. Osallistujat arvioivat metsien ominaisuuksia paikan päällä ja raportoivat koettua palautumista ja energisyyttä ennen ja jälkeen vierailua metsässä. Tulokset osoittivat, että useat monimuotoisuusindikaattorit, erityisesti puulajisekoitus ja lahopuu, olivat myönteisesti yhteydessä metsien koettuun laatuun. Vierailun metsässä havaittiin kuitenkin lisäävän koettua hyvinvointia monimuotoisuuden tasosta riippumatta. Kokonaisuudessaan kaupunkimetsien monimuotoisuutta tukevat rakenteelliset piirteet ovat pääosin linjassa kaupunkilaisten mieltymysten kanssa. Biodiversiteettiä edistävä metsänhoito voi siten samalla parantaa koettuja metsän laatutekijöitä. Samalla tulokset korostavat kuljettavuuden merkitystä: lahopuuta sisältävissä metsissä polkujen ja liikkumisen turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Tuloksemme tukevat ajatusta siitä, että kaupunkimetsien monimuotoisuus ja virkistyskäyttö eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, vaan ne voidaan usein sovittaa yhteen harkitulla suunnittelulla. |
| 14:30 – 15:00 | Linnut kuntametsissä – mitä uutta huomioon otettavaa? Lauri Saaristo, Tapio Lintuja koskevaa sääntelyä ollaan tarkentamassa metsä- ja luonnonsuojelulakeihin. Esityksessä tehdään katsaus lintukantojen tilanteeseen sekä muuttuviin vaatimuksiin lintujen huomioon ottamisessa. |
PALAVER: Kohti luontoviisautta rakennetuissa viheralueissa
| 13:30 – 14:00 | Rakennettujen viheralueiden luontopohjaiset ratkaisut Kirsi Mäkinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksessä tarkastellaan, miten viheralan yleiset työselosteet tällä hetkellä huomioivat luonnon monimuotoisuuden ja luontopohjaiset ratkaisut. Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on laadittu viime vuosina lukuisia ohjelmia ja ohjeistoja. Edelleen on tärkeää lisätä tietoa, esimerkkejä ja osaamista eri työmaille ja monille tekijöille vakituisesta henkilökunnasta urakoitsijoihin sekä asukkaita ja sidosryhmiä unohtamatta. Esityksessä tarkastellaan, miten työohjeita voitaisiin muokata eri lähteistä kerättyjen esimerkkien kautta lumovaikutteisemmiksi ja miten ekologisia prosesseja, esimerkiksi sukkessiota tai häiriödynamiikkaa voitaisiin huomioida viheralueiden hallintaan. Monet taajamien lajit voivat saada vahvistusta elinympäristöjensä laatuun uusilla suunnitteluratkaisuilla ja kunnossapidon tapojen muutoksilla. Laji- ja elinympäristöosaamiseen tarvitaan vahvistusta koko viheralueiden hallinnan ketjussa. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi nykyperiaattein vaalia alkuperäistä luontoa, lieventää rakentamisen haittoja ja oppia tekemään yhä toimivampia uuselinympäristöjä. Kunnossapidon ammattilaiset voisivat tulevaisuudessa tehdä enemmän luonnonhoitoa tutun viheraluetyön rinnalla. Kunnossapidon kumppaneita monimuotoisuuden seurannassa ja vahvistamisessa voisivat olla aktiiviset ja omistautuneet asukkaat. |
| 14:00 – 14:30 | Tulevaisuuden puut Sauli Rantanen, Espoon Kaupunginpuutarha Espoon kaupunginpuutarhalla perustettiin vuonna 2020 peltolohko, johon istutettiin uusia kokeiltavia lajeja. Tässä esityksessä käydään läpi mitä lajeja on otettu kokeiluun ja millaisia kokemuksia niistä on saatu ensimmäisten vuosien aikana. Samalla avataan vähän puiden ominaisuuksia. Mikä puu sopii mihin ja millaisia kasvupaikka vaatimuksia eri lajeilla. |
| 14:30 – 15:00 | Skanssin biodiversiteettipuisto – kohti monimuotoisempaa ja kestävämpää kaupunkirakentamista Annika Pöyhtäri ja Selina Raunio, Turun kaupunki Luontokato ja kaupungistumisen paine pakottavat etsimään tapoja vahvistaa monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Turun Skanssiin rakentuva Euroopan ensimmäinen biodiversiteettipuisto toimii kokeilualustana mallille, jossa uusia elinympäristöjä luodaan ja heikentyneitä alueita ennallistetaan yhdessä asukkaiden, opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Niittyjen, kosteikon ja paahdealueiden suunnittelu sekä lähiöpilotit Halisiin ja Jyrkkälään konkretisoivat yhteiskehittämisen mahdollisuudet. Skanssin biodiversiteettipuisto toimii myös oppimisympäristönä, jossa yritysten, oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö synnyttää uutta osaamista ja avaa väyliä ekologiaa ja elinkaariajattelua tukeviin ratkaisuihin. Millaisia oivalluksia syntyy, kun kaupunki tarkastelee viherrakentamista monilajisen kaupungin näkökulmasta – ja voiko monimuotoinen, kestävä ja yhdessä rakennettu ympäristö muodostua uudeksi normaaliksi? Puisto perustetaan osana EU:n osarahoittamaa Urban Biodiversity Parks -hanketta. |
| 15:00 – 15:30 | Iltapäiväkahvi ja näyttely, Lumituulen aulassa |
| LUMITUULI | |
| 15:30 – 16:15 | Paneelikeskustelu Miten päästä kohti luontoviisautta kunnissa? Vetäjänä Niko Riepponen, Espoon kaupunki Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunki Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto Lauri Saaristo, Tapio Oy Miten kunnat voivat kääntää ilmastonmuutoksen, luontokadon ja kasvavan kaupunkikehityksen paineet mahdollisuudeksi? Miten viherrakenne, metsien monimuotoisuus ja viisas maankäyttö saadaan aidosti osaksi päätöksentekoa – ei vain strategioihin, vaan näkyväksi ihmisten arkeen? Näihin kysymyksiin pureudutaan Metsä- ja Viherpäivien paneelikeskustelussa, jossa luontoviisaus nähdään ennen kaikkea konkreettisena toimintana, yhteisenä oppimisena ja pitkäjänteisenä suuntana tulevaisuuteen. Paneeli kokoaa yhteen kolme alansa vahvaa asiantuntijaa. Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo tuo keskusteluun pitkän kokemuksensa talousmetsien luonnonhoidosta ja siitä, miten monimuotoisuutta voidaan lisätä käytännön teoilla myös talouskäytössä olevissa metsissä. Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki avaa näkymiä luontopohjaisiin ratkaisuihin, kaupunkien viherrakenteen vahvistamiseen ja siihen, miten kaupunkisuunnittelu voi samaan aikaan tukea ilmastotyötä, luonnon monimuotoisuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Espoon yleiskaavoituksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort tuo mukaan kaupunkisuunnittelun realiteetit ja mahdollisuudet: miten tiivistyvässä kaupungissa sovitetaan yhteen kasvu, viherrakenne ja luonnon arvot – ja millaisia työkaluja kaavoitus tarjoaa kestävään ratkaisuun. Keskustelu on suunniteltu napakaksi ja vuorovaikutteiseksi. Paneelissa ei pidetä pitkiä alustuksia, vaan pureudutaan suoraan siihen, missä kunnissa tällä hetkellä mennään – ja ennen kaikkea siihen, millä konkreettisilla toimilla kunnat voivat jo nyt edetä kohti luontoviisaampaa toimintaa. Paneelin ytimessä on kysymys tasapainosta: mistä asioista voidaan joustaa, kun kaupunki kasvaa, ja mistä ei missään tapauksessa tulisi tinkiä? Mitä luontoviisaus tarkoittaa maastossa, metsissä, kaduilla ja kortteleissa? Paneelin tavoitteena on, että jokainen osallistuja saa mukaansa vähintään yhden uuden ajatuksen, näkökulman tai toimintavinkin – olipa hän kunnan päättäjä, suunnittelija, asiantuntija tai aiheesta kiinnostunut kuulija. Luontoviisaus on ennen kaikkea yhteinen matka, ja tämä keskustelu tarjoaa siihen uuden suunnan ja käytännön askelia. Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan! |
| 16:15 – 18:30 | Majoittuminen ja vapaa-aikaa |
ILTAJUHLA HANASAARESSA
| 18:30 — 18:50 | Linja-autokuljetukset iltajuhlaan Hanasaareen hotellilta ja metroaseman läheltä |
| 19:00 | Valokuvaus Espoon Hanasaaressa |
| 19:00 – 24:00 | Iltajuhla Hanaholmenissa |
| 22:00-24:00 | Linja-autokuljetukset takaisin hotellille ja metrolle |
MAASTOPÄIVÄ PERJANTAI 22.5.2026
| 9:00-9:30 | Laivamatka Otaniemestä Laajalahden laituriin |
| 9:30-11:30 | Opastetut kävelykierrokset Villa Elfvikissä |
| 11:30-12:00 | Linja-autokuljetus Hatsinanpuistoon Perkkaalle |
| 12:00-13:00 | Lounas Ravintola Soos |
| 13:00-14:15 | Hatsinanpuistoon tutustuminen |
| 14:15-15:00 | Iltapäiväkahvit ravintola Soos |
| 15:00 | Kuljetukset Perkkaalta juna-asemalle, metrolle ja hotellille |
| 15:00 | Tapahtuma päättyy |
Järjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin.
