Hyvät Viherpäivien osallistujat, arvoisat yhteistyökumppanit, hyvät kollegat ja ystävät viheralalta, lämpimästi tervetuloa Viherpäiville 2026.
On ilo ja kunnia seistä tässä edessänne ja avata nämä päivät. Kun katson tätä salia, näen valtavan määrän osaamista, kokemusta ja sitoutumista. Näen ihmisiä, jotka suunnittelevat, rakentavat, hoitavat, tutkivat ja kehittävät ympäristöjä, joissa me kaikki elämme arkeamme. Tämä joukko on viheralan ydin – ja samalla suuri mahdollisuus koko yhteiskunnalle.
Viherpäivät ovat meille joka vuosi tärkeä hetki pysähtyä. Hetki, jolloin irrottaudumme hetkeksi omista hankkeistamme ja aikatauluistamme ja katsomme kokonaisuutta hieman kauempaa. Missä viherala menee juuri nyt? Miten yhteiskunta meitä katsoo? Ja ennen kaikkea: miten me itse näemme oman roolimme tulevina vuosina?
Tänä vuonna nämä kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia. Tänään emme nimittäin aloita vain seminaaria. Tänään aloitamme myös Viherympäristöliiton kampanjavuoden 2026. Kampanjamme nimi on Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä. Se on yksinkertainen lause, mutta sen sisältö on syvä – ja ajankohtaisempi kuin koskaan.
Elävä ympäristö ei synny sattumalta
Meille viheralan ammattilaisille elävä ympäristö ei ole abstrakti käsite. Se on konkreettista ja usein pitkäjänteistä työtä: suunnittelua, rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa. Se on kykyä ymmärtää kasvien, maaperän ja veden vuorovaikutusta. Se on päätöksiä, jotka tehdään vuosikymmeniä eteenpäin katsovalla tavalla.
Elävä ympäristö ei ole itsestäänselvyys.
Se ei synny automaattisesti kaavamerkinnästä.
Se ei synny yhdellä budjettipäätöksellä.
Se syntyy osaamisesta.
Se syntyy arvovalinnoista.
Ja se syntyy siitä, että joku puolustaa laatua silloin, kun sitä on helppo karsia.
Tästä huolimatta elävä ympäristö jää yhteiskunnallisessa keskustelussa edelleen liian usein sivurooliin. Kun puhumme hyvinvoinnista, katse kääntyy nopeasti palveluihin, hoitoon ja korjaaviin toimiin. Ympäristö nähdään taustana – ei aktiivisena hyvinvoinnin rakentajana.
Juuri tämän ajattelutavan kampanjavuotemme haluaa muuttaa.
Hyvinvointi syntyy arjessa
Hyvinvointi ei synny tyhjiössä. Se syntyy arjessa – siinä ympäristössä, jossa ihmiset liikkuvat, kohtaavat toisiaan ja viettävät aikaansa.
Ympäristö vaikuttaa siihen, lähdemmekö ulos vai jäämmekö sisälle. Se vaikuttaa siihen, liikummeko vai pysymmekö paikallamme. Se vaikuttaa siihen, kohtaammeko toisiamme vai eristäydymmekö.
Elävä viherympäristö tarjoaa tilaa palautumiselle, liikkumiselle ja sosiaalisille kohtaamisille. Se vähentää stressiä, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Nämä eivät ole vain kokemuksia, vaan yhä vahvemmin tutkittuja ja todennettuja vaikutuksia.
Silti viherympäristöjen merkitys jää päätöksenteossa usein liian vähälle huomiolle. Ne nähdään helposti kulueränä, josta voidaan säästää, kun talous kiristyy. Tämä on lyhytnäköistä – ja pitkällä aikavälillä kallista.
Viheralueet ovat investointi – myös taloudellisesti
Yksi kampanjavuotemme keskeisistä viesteistä on tämä: viheralueet eivät ole kuluerä, vaan investointi.
Ne ovat investointi terveyteen, koska ne tukevat ennaltaehkäisyä ja vähentävät hyvinvointiin liittyviä kustannuksia. Ne ovat investointi yhteisöllisyyteen, koska ne luovat tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan luontevasti. Ne ovat investointi ilmastokestävyyteen, koska ne auttavat hallitsemaan hulevesiä, viilentävät kaupunkeja ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Kun viherympäristöihin panostetaan ajoissa ja laadukkaasti, säästetään rahaa myöhemmin. Tämä näkökulma ansaitsee tulla osaksi taloudellista ja poliittista keskustelua – ei vain viheralan sisällä, vaan koko yhteiskunnassa.
Hyvinvointi, eriarvoisuus ja ympäristön laatu
Kun puhumme hyvinvoinnista, meidän on puhuttava myös eriarvoisuudesta. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia liikkua, palautua tai olla luonnon äärellä. Tässä elävällä ympäristöllä on poikkeuksellisen suuri merkitys.
Hyvin suunniteltu ja saavutettava viherympäristö on tasa-arvoteko. Se tarjoaa mahdollisuuksia niillekin, joilla ei ole varaa harrastuksiin, vapaa-ajan matkustamiseen tai omiin pihoihin. Puistot, lähivihreä ja viihtyisät katuympäristöt ovat avoimia kaikille – ikään, taustaan tai tulotasoon katsomatta.
Kun ympäristön laatu heikkenee, seuraukset eivät jakaudu tasaisesti. Ne osuvat herkimmin niihin, joilla on jo valmiiksi vähemmän voimavaroja. Siksi elävä ympäristö ei ole vain viihtyisyyskysymys. Se on myös oikeudenmukaisuuskysymys.
Ennaltaehkäisy on viheralan vahvuus
Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhumme paljon ennaltaehkäisystä. Terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. Silti ympäristön ennaltaehkäisevä vaikutus jää usein liian vähälle huomiolle.
Viherala on ennaltaehkäisyn ytimessä. Me rakennamme ympäristöjä, jotka ehkäisevät sairastumista, yksinäisyyttä ja liikkumattomuutta – usein ilman, että sitä edes huomataan.
Hyvinvointi ei aina synny suurista toimenpiteistä. Se syntyy pienistä arjen valinnoista: lähteekö ihminen ulos, pysähtyykö hetkeksi, liikkuuko vai ei. Näihin valintoihin ympäristö vaikuttaa ratkaisevasti.
Tämä on viesti, jonka haluamme kampanjavuoden aikana tuoda vahvemmin esiin: elävä ympäristö on osa hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta, vaikka se ei aina näy hallinnon rakenteissa.
Kuntien ja kaupunkien ratkaiseva rooli
Erityisen tärkeä rooli tässä on kunnilla ja kaupungeilla. Juuri siellä tehdään ne päätökset, jotka määrittävät arjen ympäristöt: puistot, pihat, kadut ja viherverkostot. Juuri siellä päätetään, nähdäänkö viherympäristöt strategisena voimavarana vai säästökohteena.
Kampanjavuoden aikana haluamme käydä aktiivista keskustelua kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Haluamme tarjota tietoa, esimerkkejä ja työkaluja, joiden avulla elävä ympäristö voidaan nähdä osana hyvinvointia, elinvoimaa ja vetovoimaa.
Hyvin suunniteltu ja hoidettu viherympäristö ei ole vain nykyisten asukkaiden etu. Se vaikuttaa myös siihen, millaisena kunta näyttäytyy tulevaisuuden asukkaille, yrityksille ja työntekijöille.
Vihreä Kirja 2026 – tietoon perustuva vaikuttaminen
Kampanjavuoden keskeinen työkalu on Vihreä Kirja 2026. Se kokoaa yhteen ajankohtaista tutkimustietoa, asiantuntijanäkemyksiä ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten elävä ympäristö vaikuttaa hyvinvointiin.
Vihreä Kirja tarjoaa yhteisen tietopohjan vaikuttamistyölle. Se antaa välineitä keskustella päättäjien kanssa, perustella ratkaisuja ja osoittaa, että viheralan viesti nojaa tutkittuun tietoon – ei mielikuviin tai yksittäisiin mielipiteisiin.
Samalla se on kutsu dialogiin. Kutsumme sen kautta laajempaa joukkoa pohtimaan, millaisia ympäristöjä haluamme rakentaa ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten elämään pitkällä aikavälillä.
Viherpäivät – alan yhteinen areena
Viherpäivät ovat erinomainen paikka käynnistää tämä kampanjavuosi. Nämä päivät kokoavat yhteen alan eri toimijat ja näkökulmat. Täällä kohtaavat tutkimus ja käytäntö, suunnittelu ja toteutus, strategia ja arki.
Haluan rohkaista teitä kaikkia käyttämään nämä päivät aktiivisesti. Keskustelkaa, verkostoitukaa ja haastakaa toisianne. Jakakaa onnistumisia, mutta myös oppeja siitä, mikä ei ole mennyt suunnitellusti. Juuri näistä keskusteluista syntyy kehitys.
Viherpäivät eivät ole vain tapahtuma. Ne ovat osa pidempää prosessia, jossa viherala vahvistaa asemaansa ja identiteettiään yhteiskunnassa.
Kutsu koko alalle
Kampanjavuosi ei ole vain Viherympäristöliiton hanke. Se on kutsu koko viheralalle. Tarvitsemme teitä kaikkia mukaan viestimään elävän ympäristön merkityksestä omassa työssänne ja omissa verkostoissanne.
suunnittelijoita, jotka uskaltavat puolustaa laatua. Tarvitsemme rakentajia ja ylläpitäjiä, jotka tekevät näkyväksi työnsä arvon. Tarvitsemme tutkijoita, jotka jatkavat tiedon tuottamista. Ja tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat tehdä pitkälle katsovia ratkaisuja.
Yksin emme muuta ajattelua. Yhdessä voimme.
Haluankin esittää lämpimät kiitokseni kampanjavuodessa mukana oleville johtoryhmän jäsenille. Rakennusteollisuus, Suomen Tieyhdistys, Suomen Kuntatekniikan Yhdistys, Puutarhaliitto ja Luonnonvarakeskus. Mukanaolonne kertoo juuri tästä yhteistyöstä. Kiitos.
Katse tulevaan
Kun katsomme tulevaisuuteen, näemme yhteiskunnan, jossa ympäristön laatu ratkaisee yhä enemmän. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen haastavat meitä, mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuden tehdä asioita toisin – ja paremmin.
Meillä on mahdollisuus rakentaa ympäristöjä, jotka tukevat sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. Ympäristöjä, jotka ovat kestäviä, sopeutuvia ja eläviä.
Viherala on tässä muutoksessa avainasemassa. Meidän osaamisemme ei ole sivuroolissa – se on keskiössä.
Lopuksi
Hyvät kuulijat, haluan lopuksi kiittää teitä siitä työstä, jota teette. Työstä, joka ei aina näy otsikoissa, mutta joka näkyy ihmisten arjessa joka päivä. Työstä, joka rakentaa hyvinvointia hiljaisesti mutta vaikuttavasti.
Julistan tällä puheella Viherympäristöliiton kampanjavuoden 2026 – Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä – virallisesti avatuksi.
Toivotan teille antoisia Viherpäiviä, rohkeita keskusteluja ja uusia oivalluksia.
Kiitos.
Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Taavi Forssellin puhe Viherpäivillä 11.2.2026 Jyväskylän Paviljongissa.