Viherympäristöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua ja lausuu kyseisestä ehdotuksesta seuraavaa.
MMM:n ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi VI vaikuttaa viheralan näkökulmasta perustellulta, mutta haluamme nostaa joitakin alamme sisältä nousseita huomioita esiin:
- Hallintasuunnitelmassa ja erityisesti lajikohtaisissa ohjekorteissa tulisi huomioida nykyistä tarkemmin myös kasvualustan ja maamassojen käsittely, ei ainoastaan maanpäällisten kasvinosien poistoa.
- Torjuntaohjeissa tulisi antaa lajikohtaisesti selkeät suositukset siitä, kuinka syvältä ja kuinka laajalta kasvualusta tulee poistaa, kuoria tai vaihtaa, jotta juuristoa, maavarsia, siemeniä tai muita lisääntymiskykyisiä kasvinosia ei jää maahan.
- Ohjeistuksessa tulisi erottaa selkeästi:
- maanpäälliset kasvinosat,
- juurakot ja maanalaiset kasvinosat,
- siemenpitoinen pintamaa,
- maa-aines, joka sisältää haitallisen vieraslajin juuristoa tai muita lisääntymiskykyisiä osia.
- Kustannustehokkuutta käsiteltäessä tulisi huomioida, että käytännön torjuntatyössä merkittävä kustannuserä syntyy usein juuri maamassojen käsittelystä, kuljetuksesta ja vastaanotosta.
- Nykytilanteessa elinvoimakeskuksilla, kuntien ympäristöviranomaisilla, jätteenkäsittelylaitoksilla ja maankaatopaikoilla on alueittain vaihtelevia tulkintoja ja käytäntöjä siitä, miten vieraslajeja sisältäviä kasvijätteitä ja maamassoja tulee käsitellä.
- Jätteenkäsittelylaitosten vastaanottoehdot, ohjeet ja hinnat vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea. Tämä johtaa siihen, että vieraslajien torjunnan kustannukset eivät ole ennakoitavia eivätkä tasapuolisia eri alueilla.
- Joissain tapauksissa tulee halvemmaksi kuljettaa haitallisen vieraslajin juuristoa sisältävä kuorma jopa satojen kilometrien päähän toiseen vastaanottopaikkaan kuin toimittaa se lähimpään laitokseen. Tämä ei ole kustannustehokasta eikä ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista.
- Osassa ohjeistuksia vieraslajijätettä neuvotaan pakkaamaan jätesäkkeihin, mikä voi soveltua pieniin määriin, mutta ei ole realistinen ratkaisu esimerkiksi taloyhtiöiden, kuntien, viherrakennusurakoiden tai laajempien kasvustojen torjunnassa.
- Jos tavoitteena on edistää haitallisten vieraslajien torjuntaa myös yksityisillä kiinteistöillä, taloyhtiöissä ja pienemmissä kohteissa, tarvitaan valtakunnallisesti selkeät ja käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hävitettävien kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat sekä vieraslajipitoiset maamassat käsitellään.
- Ohjeissa tulisi kuvata, milloin kasvijäte voidaan käsitellä esimerkiksi, polttokelpoisena jätteenä tai muulla tavoin, ja milloin se on vietävä erilliseen vastaanottoon lisääntymiskykyisten kasvinosien vuoksi.
- Maamassojen osalta tulisi antaa selkeät ohjeet siitä, milloin maa-aines voidaan käsitellä paikallisesti, milloin se voidaan peittää tai kapseloida kohteessa ja milloin se tulee kuljettaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
- Hallintasuunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että jätteenkäsittelylaitosten ja maankaatopaikkojen nykyinen hinnoittelu ei kaikilta osin tue vieraslajien torjuntaa. Korkeat vastaanottomaksut voivat käytännössä estää torjuntatoimiin ryhtymisen.
- Erityisesti taloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille vieraslajien asianmukainen poisto voi muodostua niin kalliiksi, ettei torjuntaan ryhdytä lainkaan tai se tehdään puutteellisesti. Tämä lisää riskiä vieraslajien leviämisestä edelleen.
- Nykyinen kustannustaso voi johtaa tilanteeseen, jossa vieraslajiesiintymän poistaminen maamassoineen maksaa enemmän kuin alueen peittäminen tai muu tekninen ratkaisu, vaikka vieraslajin hävittäminen olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto.
- Käytännön torjunnan edistämiseksi tulisi selvittää mahdollisuudet yhtenäistää vieraslajipitoisten kasvijätteiden ja maamassojen vastaanottoa sekä käsittelyohjeita valtakunnallisesti ja edistää toimia, joilla kasvijätteiden ja maamassojen vastaanoton maksut eivät muodosta vieraslajien käsittelylle esteitä tai vie vieraslajien poistamista ei-kestävään suuntaan esimerkiksi kasvaneiden kuljetusetäisyyksien vuoksi
- Hallintasuunnitelmassa tulisi esittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vieraslajien torjunta on paitsi tehokasta myös taloudellisesti toteuttamiskelpoista eri toimijoille.
- Vieraslajien torjunnan onnistuminen edellyttää, että ohjeistus on niin selkeää, että sitä voivat soveltaa myös muut kuin alan asiantuntijat: esimerkiksi taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät, yksityiset maanomistajat ja pienurakoitsijat.
- Lajikohtaisiin ohjekortteihin tulisi lisätä käytännön esimerkit hyväksyttävistä käsittelytavoista sekä ohjeet siitä, mihin toimijan tulee olla yhteydessä ennen maamassojen siirtoa tai loppusijoitusta.
- Lisäksi olisi tärkeää, että viranomaisohjeet, jätelaitosten vastaanotto-ohjeet ja torjuntasuositukset eivät olisi keskenään ristiriitaisia. Yhtenäinen valtakunnallinen linja edistäisi torjuntatoimien toteuttamista ja vähentäisi epävarmuutta kentällä.
- Mikäli vieraslajien torjunta halutaan aidosti saada osaksi normaalia kiinteistönhoitoa, viherrakentamista ja kunnossapitoa, tulee maamassojen käsittelyyn liittyvät kustannukset, vastaanottoverkosto ja ohjeistus ratkaista käytännön toteutuksen näkökulmasta.
Viherympäristöliitto ry
Lausunto
11.05.2026
Asia: VN/10059/2026-MMM-1