Strategia

Ihminen on kiistatta osa luontoa ja luonnolla kiistaton merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Rakennetussa elinympäristössä monimuotoisuus tulee ymmärtää niin, että ihminen on osa monilajista eliöstöä ja riippuvainen ympäristönsä monimuotoisuudesta. Monimuotoinen elinympäristö ei voi olla pirstaleinen, vaan sen tulee muodostaa eheä ja laaja viherverkosto. Vihreä ja ilmastoviisas elinympäristö tuottaa hyvinvointia myös pitkällä aikavälillä kiertotalouden keinoin ja vähähiilisyyttä tavoitellen. Vihreä ja terveellinen elinympäristö on kaikkien oikeus ja kaikkien saavutettavissa. Rakennetussa ympäristössä luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat välttämätön osa kestävää tulevaisuutta, ei kulissi ihmisen visuaalisen tarpeen tyydyttämiseksi.

Hyvä elinympäristö syntyy vain tekijöidensä työn tuloksena ja on kriittistä varmistua riittävän hyvän osaamisen tasosta valtakunnallisesti sidosryhmien yhteistoiminnassa. Tutkimuksen ja kehittämisen on toimittava laaja-alaisesti ja tutkimukseen perustuvaa tietoa tulee jalkauttaa hyvän ympäristön toteuttamiseksi niin oppilaitoksissa kuin työelämässä. Tutkimus, koulutus ja työelämä tekevät yhteistyötä hyvän elinympäristön tuottamiseksi. Koulutuksen tulee vastata määrällisesti ja laadullisesti todellisia tarpeita, eikä tutkintojen perinteisten alojen tai nimikkeiden tule toimia esteenä osaamisen kehittämiselle eri rajapinnat huomioiden. Monimuotoiset koulutusohjelmat myös tuottavat uudenlaista osaamista ja lisäävät koulutusten vetovoimaa. Ympäristön tekijöiden on tärkeää hakea ja jakaa osaamista omat heikkoudet ja vahvuudet tunnistaen. Tulevaisuuden tekijöillä on osaamista viestiä rakennetun ympäristön toiminnasta ja elinkaaresta luoden omistajuutta ja sitoutuneisuutta elinympäristöstä huolehtimiseen.

Lainsäädäntö asettaa kiertotalouden ja kestävän ympäristörakentamisen lähtökohdaksi kaikelle tulevaisuuden rakentamiselle. Maankäytön suunnittelussa turvataan eheän viheralueverkoston, ekologisen verkoston ja virkistysalueverkoston jatkuvuus, saavutettavuus ja toimivuus. Lähiluonnon monimuotoisuutta ja viheralueiden kestävyyttä tulee kehittää. Viheralan osaajat osallistuvat laaja-alaisesti tulevaisuuden rakentamisen ohjaamiseen ja suunnitteluun sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteiskunnassa ymmärretään elinympäristön kunnossapidon toimet sekä niiden kustannusvaikutukset ja arvonluonti. Kansalaisten keskuudessa ja päätöksenteossa luotetaan alan ammattilaisten osaamiseen lähiympäristön suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon parissa.