Viheralalta loppuvat tekijät ja osaaminen ilman tukea työuran aikaiseen opiskeluun

Viherala kehittyy vauhdilla uuden tiedon, digitalisaation ja vaatimusten myötä. Alan osaamista arvostetaan, ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa entistä laajemmin eri aloilla. Viherala ja luontopohjaiset ratkaisut ovat osa niitä toimia, joita tulevaisuuden ilmastoviisaiden kaupunkiympäristöjen rakentamiseen tarvitaan.  

Viherala on jo pitkään kärsinyt osaavan työvoiman pulasta. Tämä koskettaa alaa laajasti maankäytön suunnittelun parissa työskentelevistä aina viheralueiden kunnossapitoon asti. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi mahdollisuuksia ja tukea työuran aikaiseen opiskeluun tulisi entisestään lisätä, ei kaventaa.  

Aikuiskoulutustuen lakkautus vaikuttaa suuresti viheralaan myös sen vuoksi, että ala ei voi tukeutua nuoriin tuleviin ammattilaisiin. Viheralan ammatillisiin peruskoulutuksiin hakeutuvista noin 1000–1200 opiskelijasta vain alle 10 prosenttia on yhteishaun kautta hakeutuvia nuoria. Suurin osa hakijoista on aikuisia alanvaihtajia, joista monelle aikuiskoulutustuki on ollut ainut realistinen väylä alan opintoihin ja töihin.  

Viheralan vetovoimaan nuorten keskuudessa täytyy satsata, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi tarvitsemme erilaisia väyliä ja tukea ihmisten työllistymiseen alalle.  

Tuki työuran aikaiseen opiskeluun koetaan alalla erittäin tärkeänä 

Viherympäristöliiton toteuttaman kyselyn perusteella aikuiskoulutustukea pidetään viheralalla erittäin tärkeänä. Tukea oli hyödyntänyt 59 % ja tuen käyttöä oli harkinnut 67 % kyselyyn vastanneista viheralan ammattilaisista (n138).  

Syyt aikuiskoulutustuen käyttöön ovat alalla moninaiset. Tukea haetaan sekä alan vaihtoon että oman koulutus- ja osaamistason nostoon, niin toisen asteen perustutkintojen suorittamiseen kuin osaamista kehittäviin korkeakouluopintoihin. Monet vastaajista kertoivat edenneensä uralla parempiin ja vaativampiin tehtäviin tuen avulla. Tuki mahdollisti usealle vastaajalle myös täysin uuden ammatin opiskelun ja nopean työllistymisen valmistumisen jälkeen. Monissa vastauksissa korostui, että opiskelu ja sen kautta työllistyminen ei olisi ollut mahdollista ilman aikuiskoulutustuen tuomaa taloudellista tukea opintojen aikana.  

Jos alalla työskentelevät ammattilaiset eivät voi laajentaa osaamistaan, he eivät pysty vastaamaan työmarkkinoiden tarpeeseen ja nykyinen kohtaanto-ongelma vain syvenee. Työntekijän motivaatio kouluttautua ja kehittyä työssään on työntekijän itsensä lisäksi myös työnantajan etu. Tämän vuoksi aikuiskoulutustuen tilalle kaavailtu lainavetoinen malli ei vaikuta reilulta eikä edesauta matalapalkka-aloilla työskentelevien ja heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevien työllistymistä. 

”Viheralalla on tärkeää jatkossakin turvata osaavan työvoiman saaminen. Aikuiskoulutustuki tai muu vastaava tukimalli on tässä kriittinen työkalu”, toteaa Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Taavi Forssell.