Tourujoen kunnostus on Maisema-arkkitehtuuriteko 2026

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK ry on myöntänyt Jyväskylän kaupungille Maisema-arkkitehtuuriteko-tunnustuksen Tourujoen kunnostamisesta. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esiin kokonaisekologisesti, yhteiskunnallisesti ja maisema-arkkitehtonisesti merkittäviä hankkeita. Kunniamaininnan sai Espoon kaupungin Luontoviisaat pihat –kilpailu.

Kuva Kankaan uuden keskikohdan alueelta. Kuvaaja Ari Heinonen, Jyväskylän kaupunki.

Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK myönsi vuoden 2026 maisema-arkkitehtuuriteko -tunnustuksen Jyväskylän Tourujoen kunnostushankkeelle. Maisema-arkkitehtuuriteko -palkinnolla tuodaan näkyväksi maisema-arkkitehtuuria ja edistetään sen tunnettuutta.

“Tourujoen kunnostushanke on upea esimerkki jokiympäristön ennallistamisesta. Kunnostus on tehty alueen kerrokselliset ja monipuoliset arvot huomioiden, sillä Tourujoella kohtaavat luonto- ja maisema-arvot, kulttuurihistoria ja kaupunkilaisten virkistys”, kertoo Suomen maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Varpu Mikola.

Palkitun hankkeen tavoitteena on palauttaa joki mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan, turvata vaelluskalojen nousu ja lisääntyminen sekä kehittää jokivarsien viher- ja virkistysalueita suojellun kulttuuriympäristön ehdoilla. Projekti on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä kohti elinvoimaista, saavutettavaa ja viihtyisää kaupunkia yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa.

“Hanke on esimerkillinen kokonaisuus, jossa ekologinen kunnostus, kaupunkisuunnittelu ja maisema-arkkitehtuuri kytkeytyvät toisiinsa. Hankkeessa ja sen tuloksissa näkyy strateginen maisema-ajattelu, ja mikä merkitys maisema-arkkitehtuurilla voi olla kaupungin tai kunnan yleiskaavatyössä”, Mikola perustelee.

Perinpohjainen kunnostushanke oli “jättiponnistus”

“Koen tunnustuksen osoituksena siitä pitkäjänteisestä viheralueiden kehittämistyöstä, jota olemme Jyväskylässä tehneet. Tourujoen kunnostus on jättiponnistus monelta eri taholta, ja itselleni ehdottomasti ainutlaatuinen projekti kaiken kaikkiaan,” kertoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski.

Kunnostusalue ulottuu Kankaan asuinalueelta Palokkajärvelle suurimpien muutosten kohdistuessa Kankaan alueelle. Entisen vesivoimalaitoksen pato- ja kanavarakenteita purettiin, ja niiden viereen rakennettiin uusi luonnonmukainen joki- ja koskiuoma. Uomaan tehtiin luonnonkiviset kalaportaat ja Palokkajärven ja Kankaan välille toteutettiin kalojen lisääntymisalueita. Uoman rakennetta monipuolistettiin virtauksen vaihtelun lisäämiseksi ja joen yläjuoksulle tehtiin luonnonmukainen pohjapato vedenkorkeuden vakauttamiseksi.

Jokiuoman kunnostus liittyy myös laajempaan viherverkoston kehittämiseen. Kankaankadun jalankulun ja pyöräilyn silta uudistettiin, reitistöä parannetaan sekä rantareitin varrelle toteutetaan paikkoja oleskeluun. Reitit kytkeytyvät laajempaan Jyväskylän keskustaa ympäröivään viher- ja virkistysalueiden kokonaisuuteen, Kehä Vihreään.

Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota resurssiviisauteen muun muassa materiaalien hankinnassa ja poistettavan maa-aineksen käsittelyssä ja säilyttämisessä. Valitusprosessien aiheuttamia viivästymisiä ja kustannusten nousua on hallittu ottamalla käyttöön kustannustehokkaampia materiaalivalintoja ja vaiheistamalla rakentamista: Osa suunnitelluista reiteistä, oleskelualueista, laitureista, valaistuksesta ja kasvillisuudesta toteutetaan myöhemmin.

“Haluamme palkinnolla myös lämpimästi kannustaa Jyväskylän kaupunkia turvaamaan jokihankkeeseen liittyvän virkistysverkoston kehittämiseen tarvittavat resurssit, jotta korkea maisema-arkkitehtoninen laatu toteutuu myös hankkeen seuraavissa vaiheissa”, Varpu Mikola sanoo.  

Kunnostetun Tourujoen avajaisia vietetään lauantaina 7.11. Mervi Vallinkoski toivottaa Jyväskylän puolesta kaikki tervetulleeksi tapahtumaan.

Kunniamaininta Espoon luontoviisaat pihat -hankkeelle

Suomen maisema-arkkitehtiliitto päätti lisäksi myöntää kunniamaininnan Espoon luontoviisaat pihat -kilpailulle.

Merkittävä osa kaupunkivihreästä sijaitsee omakoti- ja rivitalojen pihoilla ja taloyhtiöiden yhteispihoilla, ja Espoossa onkin pitkäjänteisesti kehitetty keinoja, joilla voidaan kehittää kotipihoja tukemaan luonnon monimuotoisuutta. Espoo on tuonut viherkerrointyökaluun erillisen luontolaskurin, minkä lisäksi se on julkaissut ja jakanut tietoa niin isännöitsijöille, rakennuttajille kuin asukkaillekin siitä, miten omilla toimilla voidaan vaikuttaa pihojen vehreyteen ja luonnonläheisyyteen.

Espoon työ osoittaa, että yksityisten tonttien pienilläkin valinnoilla on yhteisvaikutuksena suuri merkitys ekologisen verkoston toimivuudelle, ja että ohjauksen, mittareiden ja esimerkkien yhdistelmä on tehokas keino muuttaa käytäntöjä. Parhaimmillaan kotipihat voivatkin olla tärkeä osa monimuotoista kaupunkiluontoa tukiessaan samalla asukkaiden hyvinvointia kaupungin vehreinä keitaina. Kunniamaininta annettiin erityisesti hankkeen skaalautuvuuden vuoksi: malli on sovellettavissa muissa kunnissa ja kannustaa katsomaan kaupunkia kokonaisuutena luontokadon pysäyttämiseksi.

Palkinnon taustaa

Maisema-arkkitehtuuriteko on suomalaista maisema-arkkitehtuuria tai maisema-arkkitehtuurikulttuuria edistävä teko. Vuoden maisema-arkkitehtuuriteko voi olla yksityishenkilön, yrityksen, yhdistyksen, yhteisön tai vapaan ryhmän alaa kehittävä teko ja sitä voi ehdottaa kuka tahansa.

Teko voi olla alan toimintamahdollisuuksien vahvistamista, alan arvostusta tai näkyvyyttä edistävä yhteiskunnallinen, yksityinen, kaupallinen tai yleishyödyllinen. Teko voi olla pitkäjänteinen prosessi, keskustelun avaus tai yksittäinen tapahtuma, jolla on merkittävää vaikutusta suomalaisen maisema-arkkitehtuurin kehitykseen.

Lisätiedot

Varpu Mikola, puheenjohtaja, Suomen maisema-arkkitehtiliitto ry
+358 40 016 5446 varpu(at)maisema-arkkitehtiliitto.fi

Mervi Vallinkoski, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki
+358 50 5848822, mervi.vallinkoski(at)jyvaskyla.fi