Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Mitä teemoja kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioidaan? – Kuuntele Maisemapodista!

Suomen ensimmäinen maisema-arkkitehtuuriin keskittyvä podcast ’Maisemapodi – Keskustelua maisema-arkkitehtuurista’ julkaistiin 5.4.2024. Podcastin ensimmäisellä kaudella maisema-arkkitehdit Suvi Saastamoinen ja Aada Taipale pohtivat vaihtuvien vieraiden kanssa maisema-arkkitehtuurin luonnetta ja keinoja erityisesti tiivistyvissä kaupungeissa.

Maisemapodin tavoitteena on tuoda maisema-arkkitehtuurin alaan liittyviä teemoja tutuksi laajemmalle yleisölle.  Podcastin ensimmäisellä kaudella keskustellaan kaupunkitilan muutoksesta ajan kuluessa, käyttäjäryhmien näkökulmasta, toiminnallisuuksien suunnittelusta, kaupunkitilassa olevien rajojen vaikutuksesta, valon ja valaistuksen merkityksestä sekä kaupunkiluonnon ja monimuotoisuuden tärkeydestä.

Ennen Maisemapodia maisema-arkkitehtuuria on sivuttu muun muassa kotimaisissa arkkitehtuuria käsittelevissä podcasteissa. Kaupunkien kasvaessa ja kehittyessä maisema-arkkitehtuurin rooli korostuu entisestään. Onkin tärkeää tuoda alan merkitys entistä laajemmin näkyville sekä päättäjille, että alaan linkittyville muille ammattilaisille.

Muuttuva kaupunki ja sen käyttäjät

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan kaupunkien jatkuvaan muutokseen. Rakennettu maisema on jatkuvassa muutoksessa muun muassa luonnonvoimien sekä ihmisen kulutuksen seurauksena. Tästä huolimatta osa maisemista ja maiseman kerroksista säilyy kulutuksesta huolimatta sukupolvilta toisille. Jaksossa pohditaan, minkälaiselle kulutukselle kaupunkitilan pinnat altistuvat ajan saatossa, ja mikä merkitys oikean materiaalin valitsemisella on paikan ominaispiirteiden vaalimisessa ja säilyttämisessä. Lisäksi jaksossa tehdään katsaus kaupunkitilan tulevaisuudennäkymiin.

Toisessa jaksossa pohditaan innostavan kaupunkitilan suunnittelua eri käyttäjäryhmien, kuten lasten ja aikuisten sekä heidän tarpeidensa yhteensovittamisen näkökulmasta. Viihtyisät ja näyttävät kaupunkitilat vetävät puoleensa ja innostavat kaikenikäisiä viettämään aikaa kaupunkitilassa. Kaupunkitilaa suunnitellaan usein keskivertokäyttäjän, eli aikuisen ihmisen näkökulmasta, mutta kaupunkiin tarvitaan myös paikkoja, jotka on suunniteltu keskivertokäyttäjistä poikkeaville ryhmille, kuten lapsille. Parhaimmillaan lapset huomioivat kaupunkitilat ja puistot tarjoavat onnistumisen ja oppimisen kokemuksia kaiken ikäisille. Jaksossa pohditaan, minkälaiset ympäristöt kiinnostavat erityisesti lapsia ja minkälaisia mahdollisuuksia leikkiympäristöt tarjoavat lasten ohella kaikille kaupunkitilan käyttäjille.

Toiminnallisuuksien suunnittelu

Liikunta ja ulkoilu ovat olennainen osa ihmisten hyvinvointia, ja toiminnallisilla ympäristöillä voidaan edistää liikunnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Minkälaiset ympäristöt kannustavat ihmisiä liikkumaan ja viettämään aikaa ulkona? Miten toiminnallisten ympäristöjen suunnittelussa varmistetaan, että tila on monipuolinen ja tarjoaa erilaisille käyttäjille sopivia haasteita ja kokemuksia? Maisemapodin kolmannessa jaksossa pohditaan, mihin tekijöihin liikkumiseen tarkoitetuissa ympäristöissä kiinnitetään huomiota juuri nyt ja miten luodaan tiloja, jotka liikuttavat, edistävät yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Maisemapodin neljännessä jaksossa pohditaan kaupunkitilan rajoja eli sitä, mikä kaupunkitilassa vie tilaa ja miten kaupunkitilan käyttöä suunnitellaan kaikki tarpeet huomioiden. Kasvavissa kaupungeissamme on jatkuva pula tilasta ja yhä kasvavalle määrälle infrastruktuuria tarvitaan lisää tilaa maan alta. Samaan aikaan muun muassa kaupunkivihreä, hulevedet ja julkisen tilan kalusteet ja varusteet vaativat oman tilansa niin katutilasta kuin maan alta. Muuttuva liikennekulttuuri toisaalta vapauttaa tilaa ja toisaalta uudet joukkoliikenneratkaisut sekä pyöräily syövät sitä muulta toiminnalta. Viimeistään pandemiavuodet osoittivat, että vehreiden kaupunkitilojen ja lähivirkistysalueiden merkitys on huomattava.

Kaupunkiluonto ja valo

Pohjoisessa luonnonvalon vähäinen määrä suuren osan vuodesta on merkittävä, jolloin myös keinovalon merkitys korostuu. Valaistuksen suunnittelulla voidaan vaikuttaa kaupungissa niin turvallisuuden tunteeseen kuin tilan viihtyisyyteen ja visuaalisuuteen. Podcastin viidennessä jaksossa pohditaan, miten valaistuksella voidaan luoda pimeään aikaan viihtyisiä ja näyttäviä ulkotiloja ja kuinka turvallisuuden tunnetta voidaan edistää valaistuksen suunnittelulla.

Podcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan luontopohjaisista ratkaisuista osana kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä. Yhä voimistuva luontokato osoittaa, että kaupunkien tiivistyminen on yksi osasyy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle ja lajikadolle. Hyvällä suunnittelulla voidaan kuitenkin edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja lisäämistä sekä parhaimmillaan hidastaa ilmastonmuutoksen tuomia haasteita kaupungissa.

Podcast kuunneltavissa

Maisemapodi on vapaasti kuunneltavissa Spotifyssa ja Youtubessa. Maisemapodin on tuottanut Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK. Podcastia ovat tukeneet WSP, Rudus, Lehtovuori, Lappset, LeikkiSet ja Claybaker.

Lisätietoja:

Aada Taipale
Maisemapodin juontaja, maisema-arkkitehti MARK
aada.taipale@aalto.fi, +358 50 9196698

Suvi Saastamoinen
Maisemapodin juontaja,  maisema-arkkitehti MARK
suvi.saastamoinen@sitowise.com, +358 50 3707718

Nita Koskiahde
Suomen maisema-arkkitehtiliiton toiminnanjohtaja, maisema-arkkitehti MARK
nita@maisema-arkkitehtiliitto.fi, +358 40 7189597