Puut auttavat taklaamaan helleaalto-ongelmia

Puut haihduttavat suuria määriä vettä, mikä viilentää niiden lehvästöä ja ympärillä olevaa ilmaa. Ilman lämpötila saattaa olla haihdutuksen ja varjostamisen ansiosta 1–5 °C alempi kuin muualla ympäristössä. Puun varjossa sijaitseva pinta puolestaan voi olla 11–25 °C viileämpi kuin varjostamaton pinta.  

Täällä pohjoisissa olosuhteissa moni lämpöä kaipaava ja lyhyttä kesää sureva asukas saattaa tuhahtaa puiden aikaansaamalle ilman viilennykselle. Aihe on kuitenkin tärkeä, sillä helle aiheuttaa Suomessakin terveyshaittoja. Erityisesti pitkittyneiden lämpimien jaksojen aikana vakavien terveyshaittojen riski lisääntyy voimakkaasti. Muutamia viikkoja kestävästä hellejaksosta voi Suomessa aiheutua jopa useampia satoja ennenaikaisia kuolemia. Vakavien terveysvaikutusten riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin.  

Lämpösaarekeilmiö kaupungeissa 

Helleaallot rasittavat erityisesti kaupunkien asukkaita, sillä kaupunkien keskustoissa on korkeampi lämpötila kuin muualla. Mitä suurempi kaupunki on kyseessä, sitä voimakkaampi on lämpötilaero. Suurissa kaupungeissa keskusta voi ajoittain olla yli 10 °C ympäröivää maaseutua lämpimämpi. Tällaisiin mittaustuloksiin on päästy esimerkiksi Turussa, joskin keskimäärin lämpötilaero siellä on noin 2 °C.  

Kaupunkeihin syntyvä lämpösaareke (urban heat island) johtuu rakennusten, liikenteen ja teollisuuden aiheuttamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin koviin keinotekoisiin pintoihin ja rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä yöaikaan. Viemäröinnin takia sadeveden haihdunta on kaupunkiympäristössä maaseutua vähäisempää, mikä osaltaan voimistaa lämpösaarekeilmiötä.  

Lämpösaarekkeen vuoksi etenkin ilta- ja yölämpötilat ovat kaupungeissa usein korkeita kesäisten hellekausien aikana. Kun yöllisestäkään tuuletuksesta ei ole apua päivällä kuumenneiden asuntojen viilentämisessä, seuraa asukkaille pitkäaikaista lämpökuormitusta ja huonosti nukuttuja öitä. Kuumuus ei aiheuta lämpöstressiä vain ihmisille, vaan myös kaupunkeihin kotiutuneille eläimille ja kasveille. Tummat vettä läpäisemättömät tien pinnat ja muut katetut alueet lämmittävät vesistöihin valuvia hulevesiä, ja myös vesiekosysteemit voivat häiriintyä liiasta lämmöstä. 

Kaupunkipuut avuksi 

Ilmastonmuutoksen myötä kesäiset helleaallot tulevat olemaan Suomessa yhä tukalampia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki arvioi kaupunkia kohtaavan äärimmäisen kuumuuden riski- ja vaikutustason kohoavan kohtalaiseksi vuoteen 2050 mennessä. 

Kaupunkien lämpösaarekeilmiötä voidaan hillitä valitsemalla rakennusmateriaaleiksi vähemmän lämpöä imeviä materiaaleja, pienentämällä rakennusten lämpövuotoja paremmilla eristeillä, viilentämällä rakennuksia energiatehokkailla menetelmillä ja suosimalla vihreää infrastruktuuria kuten kasvillisuuskattoja ja kasvipeitteisiä julkisivuja. Kaupunkipuiden määrän lisääminen on yksi lisäpalikka keinovalikkoon, hyvin fiksu sellainen, kun muistaa, että puut myös suojaavat UV-säteilyltä, puhdistavat ilmaa, sitovat hiiltä ja lisäväät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. 

Lähteet ja linkit: 

• Drebs, A., Suomi J., Väyrynen R., Kaate I. 2014.  Kaupungin lämpösaarekkeen ominaispiirteitä.
• Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun Kaupunki, Lahden kaupunki, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto, HSY., Ilmastonkestävä kaupunki: (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hanke. 2014. Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas.
• Helsingin kaupunki. 2021. The City of Helsinki Sustainable Energy and Climate Action Plan (SECAP), Helsingin keskushallinnon julkaisuja 2021:21.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Helle.
• Tuhkanen, Eeva-Maria. 2023. Miksi kaupunki tarvitsee puita? Puunhalausviikko/Viherympäristöliitto.