Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Puut ja pensaat vaimentavat melua

Autojen äänet, mopojen pärräys, koneiden säksätys ja laitteiden hurina… Kaupungeissa ja taajamissa ääntä riittää. Kysymys ei ole vain viihtyisyyttä huonontavasta tekijästä, vaan jatkuva melu on myös terveyshaitta.

Teksti: erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus. Kuvitus: Ilmari & Sini Hakala / Sopiva Design

Melu on erityisen haitallista lapsille, sillä pitkäaikainen altistuminen melulle voi aiheuttaa kielellisen kehityksen, oppimisen ja muistamisen häiriöitä. Aikuisillakin melu voi aiheuttaa stressireaktion, joka ilmenee sydämen sykkeen, verenpaineen ja stressihormonipitoisuuden kohoamisena. Melun aiheuttama pitkittynyt stressi saattaa johtaa vakavampiin terveyshaittoihin. 

Tärkeintä olisi tietysti melun vähentäminen. Tämä ei ole aina mahdollista, jolloin pyritään vaimentamaan melua ja estämään sen etenemistä. 

Puut melunvaimentimena 

Erityisesti puiden avulla voidaan vaimentaa melua merkittävästi. Puut ja pensaat vaimentavat melua heijastamalla, absorboimalla ja siroamalla ääntä. Isokoinen, tiheälehtinen puun latvus on äänenvaimennuksessa tehokkain, koska se sisältää paljon erisuuntaisia pintoja eli lehtiä. 

Suurilehtiset lehtipuut ovat tehokkaampia melunvaimentajia kuin havupuut, mutta toimivat tässä tarkoituksessa vain kesällä. Nuoret 10–12 m korkeat puut taas vaimentavat maanpinnan lähellä melua tehokkaammin kuin isommat puut, joilla on oksatonta runkoa. Paras ympärivuotinen melunvaimennus saadaankin yhdistelemällä lehti- ja havupuita sekä pensaita. Lisäksi kovia pintoja, kuten soraa tai asfalttia kannattaa välttää, sillä kuohkea maanpinta, lehtikarike, nurmikko tai niitty vaimentavat ääniä tehokkaasti verrattuna koviin pintoihin. 

Mittausten mukaan 15–30 m leveä puu- ja pensasvyöhyke voi vähentää melua 5–10 dB, eli noin kolmanneksen tai jopa puoleen. Kasvillisuusvyöhykkeen teho on parhain, kun se on tiheä, maa pinnoittamaton tai kasvipeitteinen, ja kun vyöhyke sijoitetaan lähelle melunlähdettä. 

Miellyttävät äänet ja melunkokemuksen vähentäminen 

Melun vähentämisen ohella miellyttävien ääniympäristöjen kehittäminen on tärkeää. Kasvillisuus, erityisesti puusto, tuo mukanaan miellyttäviä ääniä, jotka osaltaan saattavat vähentää lievän melun kokemusta ja sen aiheuttamia haittoja. Puustoisella viheralueella tai pihalla esimerkiksi lintujen laulu, tuulen suhina lehvästössä tai mehiläisten pörinä kukkivassa puussa voivat vähentää ympäristön lievän melun haittavaikutuksia.  

Kasvillisuutta, kuten puita, voidaan myös käyttää katkaisemaan näköyhteys melulähteeseen, jolloin psykologinen melunkokemus lievenee. Tämä ei kuitenkaan auta, jos melu on haitallisen kovaa. 

Meluaita ja maavalli voidaan myös maisemoida kasvillisuuden avulla istuttamalla puita, pensaita tai köynnöstä meluaidan viereen. Tämä lisää viihtyisyyttä, ja auttaa myös melunvaimentamisessa vähentämällä äänen kimpoamista meluesteen pinnasta.  

Lähteet

  • Huddart, L. (1990). The Use Of Vegetation For Traffic Noise Screening. 
  • TRRL Report RR. 238. Transport and Road Research Laborator, Crowthorne.  
  • https://trl.co.uk/sites/default/files/RR238.pdf 
  • Watts G (2017) The effects of “greening” urban areas on the perceptions of tranquillity. Urban Forestry & Urban Greening. 26:11-17. https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.05.010 
  • THL: Ympäristöterveys, melu. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu