Kestävä ympäristörakentaminen lisää biotooppipohjaista suunnittelua, jossa hyödynnetään paikan resursseja ja annetaan luonnon muovata kasvillisuutta. Paikalla olevia pintamaita hyödyntämällä voidaan saada rikasta, paikkaan sopivaa kasvilajistoa, jonka kehittymistä ohjataan kunnossapidon keinoin. Paikallisten pintamaiden hyödyntäminen vähentää myös kuljetusten tarvetta, hiilidioksidipäästöjä ja alentaa hankkeen kustannuksia.
Viherrakentamisen kasvualustaa voidaan tehdä rakentamispaikalla olevista maa-aineksista niitä sekoittamalla ja tarvittaessa muualta tuotavia maa-aineksia (mm. kaivuturve, hiekka, savi) tai lannoitevalmisteita (mm. komposti, lannoitteet, kalkitusaineet, kasvualusta, mikrobivalmisteet) lisäämällä. Vanha nurmikkoalue voidaan kunnostaa jyrsimällä vanha nurmikko kasvualustan sekaan ja lisäämällä maanparannusaineita (esim. kompostia, hiekkaa, lannoitteita ja kalkkia).
Aikaisemmin paikan päällä rakennettu kasvualusta määritettiin kasvualustan valmistukseksi ja siitä seurasi valmistajan velvollisuus rekisteröityä kasvualustavalmistajaksi, ilmoitusvelvollisuus, omavalvontavelvollisuus ja velvollisuus tiedoston pitämiseen. Uuden lannoitelain myötä (711/2022) kasvualustan määritelmä muuttui, eikä laki koske paikan päällä olevaa maa-ainesta, jota on parannettu kasveille sopivaksi. Paikan päällä olevan maa-aineksen ominaisuuksia voi parantaa mm. sekoittamalla siihen muita maa-aineksia, seulomalla tai lisäämällä lannoitevalmisteita ilman, että toimijasta tulee lannoitelain tarkoittama talouden toimija. Näin ollen esimerkiksi viherrakentaja, joka parantaa tontilla ennestään olevaa maata, ei ole Ruokaviraston valvonnan piirissä. Tässäkin tapauksessa viherrakentajalla on toki velvollisuus joko kuluttajalainsäädännön tai rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mukaisesti valmistaa laadukas ja toimiva kasvualusta. Sen sijaan lannoitelain tarkoittamia talouden toimijoita ovat muualla kuin paikan päällä tehdyn kasvualustan valmistaja, valtuutettu edustaja, tuoja ja jakelija.
Viherympäristöliitto on laatinut paikallisten maa-ainesten käytön edistämistä palvelevan taustaselvityksen Paikalla tehtävät kasvualustat (2016). Julkaisun laatimisesta vastasi Aino-Kaisa Nuotio. Tämän jälkeen lannoitelainsäädäntö on uudistunut, mikä tulee ottaa huomioon selvitystä luettaessa.
Tarkemmista reunaehdoista sopiminen
Hankkeissa suunnittelija ja rakentaja voivat esittää omaan asiantuntemukseensa perustuvia ratkaisuja, joiden avulla saavutetaan rakentamiskohteeseen haluttu laatu. Kasvualustan koostumuksen yleiset laatuvaatimukset esitetään Viherympäristöliiton kasvualustatyöryhmän laatimissa suosituksissa Kasvualustan suositeltavat rakeisuuskäyrät ja Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet. Viherympäristöliitto haluaa suojata käyttäjiä ja on lisännyt kasvualustasuosituksiinsa tarkennuksen Tuotteessa ei saa olla eläviä juuria, juurakoita tai muita kasvulliseen lisääntymiseen liittyviä osia. Tästä voidaan poiketa erikseen sopimalla, esim. jos tavoitteena on lisätä kasvillisuutta kasvualustan mukana. Nämä suositukset koskevat myös paikan päällä tehtäviä kasvualustoja.
Paikalla olevissa maa-aineksissa – varsinkin pintamaissa – on usein runsas siemenpankki, mikä täytyy huomioida määritettäessä paikalla tehtävän kasvualustan rikkakasvipitoisuuksia. Maa-ainekset sisältävät tyypillisesti myös kasvien maavarsia, juurakoita ja muita osia, joista kasvit voivat lähteä uudelleen kasvuun. Mikäli käyttökohteessa on tarpeen hallita maa-aineksen mukana kulkevaa ja siitä kehittyvää kasvillisuutta, tilaajan kanssa on kirjallisesti sovittava erikseen, mitkä maa-aineksesta kehittyvät kasvit tulkitaan kohteessa rikkakasveiksi ja mitkä esimerkiksi biotooppipohjaiseksi kasvillisuudeksi.
Paikalla olevassa maa-aineksessa ei saa olla EU:lle ja kansallisesti haitallisia vieraslajeja. Niiden havainnoista on ilmoitettava Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) verkko-osoitteessa: vieraslajit.fi. EU:lle ja kansallisesti haitallisia vieraslajeja sisältävät maa-ainekset poistetaan, käsitellään ja kuljetetaan erityistä varovaisuutta noudattaen, jotta vieraslajit eivät pääse leviämään. Maa-ainesten käsittelyssä käytetyt työkoneet ja -välineet sekä kuljetuskalusto pestään huolellisesti ennen niiden käyttöä muussa käytössä. Huolehditaan, etteivät pesuvedet kulkeudu ympäristöön ja haitallinen vieraslajijäte loppusijoitetaan asianmukaisesti.
Lisätietoja:
- Lannoitevalmisteet, Ruokavirasto
- VYL:in kasvualustojen suositellut ohjearvot: Kasvualustan suositeltavat rakeisuuskäyrät ja Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet.
- Viherympäristöliiton teettämä taustaselvitys 2016 (pdf)
Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa
Kaivumaiden kasvualustakäyttöä edistävä ohje on laadittu WSP:ssä Viherympäristöliiton toimeksiannosta vuonna 2019. Ohjeen tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja viherrakentamisen kasvualustojen valmistuksessa. Ohje on tarkoitettu rakennuspaikalla hyödynnettävien paikallisten maa-ainesten käytön ohjaukseen, eikä se koske tuotteistettuja kasvualustoja. Tavoitteena on vähentää luonnosta otettavien raaka-aineiden käyttöä, vähentää kuljetuksia ja tuottaa biologisesti monimuotoista rakennettua ympäristöä.
Ohjeen kirjoittamisen jälkeen lannoitelainsäädäntö on uudistunut, mikä tulee ottaa huomioon ohjetta luettaessa. Uusi lannoitelaki astui voimaan 16.7.2022. Uuden lain ja siihen liittyvien asetusten myöstä koko kasvualustan määritelmä on muuttunut. Uusi laki kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota toimijoiden omaan vastuuseen tuotteista ja tuotannosta. Pintamaiden käytön näkökulmasta tärkeä asia on, että kasvualustoilta aikaisemmin edellytettyä puhtautta muista kuin siemenlevintäisistä rikkakasvien siemenistä, maavarsista, juurakoista ja muista leviämisen mahdollistavista kasvinosista ei enää ole. Myöskään kasvualustan roskaisuutta ei enää säädellä asetuksella. Tästäkin on tullut laatu- ja sopimuskysymys. Sen sijaan kompostien roskapitoisuudelle on asetettu rajat, jotka tiukentuvat siirtymäkauden jälkeen 31.12.2027. Käyttäjää koskee lisäksi vuoden 2027 alussa voimaan astuva lannoitelain velvoite pitää tiedostoa käytettävistä fosforimääristä, joille on annettu ylärajat. Lainsäädännön muutosten lisäksi tietoisuus ja menetelmät haitallisten vieraslajien torjumiseksi ovat kehittyneet ja kiertotalouden termien käyttö vakiintunut.
Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa -ohje on jatkoa Viherympäristöliiton vuonna 2018 valmistuneelle kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallille, joka sisältää viheralan kestävän kehityksen mukaisen toiminnan tavoitteet. Ohjeen esikuvana ja mallina on hyödynnetty Helsingin kaupungin laatimaa ohjetta Kierrätysmaiden käyttö kasvualustoissa kaupungin puisto- ja katuhankkeissa (2018).
Ohjeen laatimista ohjasi Viherympäristöliiton asettama työryhmä. Käsikirjoituksesta vastasivat Elina Regårdh ja Maija Elo WSP Finlandilta. Opas on julkaistu pdf-muodossa ja se on kaikkien hyödynnettävissä vapaasti.