KESY osana hoitourakkaa - Suunnitelmallisuutta ja seurantaa

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n erityisasumisen yksikkö kilpailutti pari vuotta sitten lähes 40 kiinteistöpihaa sisältävän hoitourakan. Urakka on pilottihanke, johon sisällytettiin kestävän kunnossapidon vaatimuksia. Nyt urakasta ja Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) -menetelmistä on saatu kokemuksia kahden hoitokauden ajalta. 

Kun maisemarakennuttamisen konsultti vuonna 2018 ehdotti KESY-näkökulmien ottamista mukaan tulevaan pihojen hoitourakkaan, aika oli aiheelle erityisen otollinen. Helsingin kaupungin asunnot Oy eli Heka oli juuri saanut oman ympäristöasiantuntijan. Lisäksi Viherympäristöliitto oli hiljattain julkaissut uudet KESY-työkalut ja -toimintaohjeet. 

Hoitourakan kilpailutus valmisteltiin huolella ja tilaaja varasi resursseja KESY-vaatimusten huomioimiseen. Kilpailutukseen osallistuivat tilaajan kiinteistöpäällikkö, hankinta-asiantuntija, ympäristöasiantuntija sekä rakennuttajakonsultti. Hoitourakka sisältää kiinteistöpihojen viheralueiden hoidon valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Ohjeita täydentävät urakkaan valitut KESY-vaatimukset. 

KESY-vaatimukset urakkaan rohkeasti ja hallitusti 

Urakan kestävän kunnossapidon vaatimuksiksi valittiin seuraavat menetelmät: 

  1. Glyfosaatin käyttökielto urakka-alueella 
  2. Eloperäisen jätteen määrän vähentäminen 
  3. Päästövaatimukset urakassa käytettäville koneille  
  4. Sosiaalinen osallistava toiminta. 

– Hoitourakkaan haluttiin tuoda KESY-vaatimuksia rohkeasti, mutta hallitusti siten, että vaatimukset eivät karsisi tarjoajia, kertoo Rambollin maisemarakennuttaja Pekka Leskinen. KESY-näkökulmat ovat tärkeitä ja niitä pitää ehdottomasti sisällyttää urakoihin. Samalla pitää olla kuitenkin realisti ja miettiä vaatimukset tarkkaan saadakseen tarjouksia ja toteutettavissa olevan urakan, Leskinen huomauttaa.  

– Kesy-vaatimuksia seurataan ja käsitellään kaikissa urakan kokouksissa. Urakassa on onnistuttu erityisesti glyfosaatin käyttökiellon, koneiden päästövaatimusten sekä sosiaalisen osallistavan toiminnan osalta, toteaa Leskinen. Näiden osalta on toimittu vaatimusten ja suunnitelmien mukaisesti, vaikkakin korona vaikuttaa osallistavan toiminnan mahdollisuuksiin.  

– Eloperäisen jätteen määrän vähentäminen on näistä vaatimuksista haasteellisin seurattava, koska meillä ei ollut käytössä riittävästi vertailukelpoista tietoa aiemmista jätemääristä, Leskinen kertoo. Jätemäärien vähentämisen osalta olemme toistaiseksi toimineet parhaan pyrkimyksen mukaisesti. Sen osalta emme ole vielä päässeet merkittäviin tuloksiin, mutta asiaa halutaan kehittää urakan seuraavalle kahdelle optiovuodelle, toteaa Leskinen. 

Nykyisen urakan aikana syntyneestä kasvijätteestä on pidetty kirjaa ja määriä verrataan urakkavuosien aikana. Määrätieto on tärkeää myös tulevia urakoita ja vertailua varten.  

KESYä jatkuvan parantamisen periaatteella 

Kyseisessä urakassa KESY-näkökulmat ovat vaatimuksia, joista ei saa erillistä korvausta tai bonusta. Urakassa kuitenkin kannustetaan kaikkia osapuolia tuomaan esille kestävää toimintaa tukevia mahdollisuuksia jatkuvan parantamisen periaatteella. Esimerkiksi lehtijätteen silppuaminen hallitusti nurmialueelle on monin tavoin kestävämpää kuin kuljettaa lehdet muovisäkeissä jäteasemalle. Samalla se motivoi urakoitsijaa, koska menetelmä säästää kuljetus- ja kierrätysmaksuja. 

Viime vuonna tilaaja hankki urakan osapuolten yhteisten keskustelujen tuloksena kymmenkunta lehtikompostoria kiinteistöpihoille. Kokeilulla halutaan testata, voidaanko eloperäistä jätettä kompostoida paikallisesti pihoilla, ja samalla osallistaa asukkaita pihan toimintaan. Kompostit eivät kuitenkaan ole yksin asukkaiden vastuulla, vaan hoitourakoitsija vastaa niiden toiminnasta. 

KESY-vaatimuksia tuleviinkin urakoihin 

– Heka on sitoutunut edistämään Helsingin hiilineutraaliustavoitetta tekemällä tavoitetta tukevia toimenpiteitä, kertoo Hekan ympäristöpäällikkö Marika Nyyssönen.  

– Pihojen hoitourakka on ollut Hekalle pilottihanke, jonka innoittamana KESY-vaatimuksia tullaan sisällyttämään myös muihin urakoihin jatkossa. 

Nyyssönen näkee tärkeänä, että urakoihin asetetut KESY-vaatimukset kannustavat palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa vaatimusten mukaisesti. Heka haluaa näyttää linjauksillaan kestävämpää suuntaa alan toimijoille. 

–  Olemme koostaneet Hekalle omaa niin sanottua ympäristökriteeripankkia kilpailutuksiamme varten. Kriteerejä käytetään kaikissa kansalliset hankintarajat ylittävissä hankinnoissa. Jokainen hankinta tarkastellaan erikseen ja mietitään kuhunkin soveltuvat ympäristökriteerit, Nyyssönen kertoo. 

Nyyssösen mukaan markkinavuoropuheluissa on käynyt ilmi, että ne palveluntarjoajat, jotka ovat jo panostaneet ja investoineet toiminnassaan kestävään kehitykseen, toivovat näitä myös vaatimuksiksi urakoihin.  

Esimerkiksi pihojen hoidossa on jo olemassa useita tapoja viedä toimintaa kestävämpään suuntaan. Myös urakoitsijoilla on valmiuksia vastata tilaajien vaatimuksiin. Näillä toimilla saadaan aikaiseksi aitoa vaikuttavuutta. Kestävyyden ja taloudellisuuden kannalta vertailukelpoisia tuloksia voidaan tarkastella jatkossa, kun KESY-urakoista saadaan lisää kokemuksia, Nyyssönen summaa. 

Asiantuntijan vinkkejä kestävän kunnossapidon urakan valmisteluun: 
  • Käy läpi urakan sisältö ja luonne: Mitkä KESY-vaatimukset ovat mahdollisia kyseisessä urakassa. 
  • Huomioi tilaajan mahdolliset omat hankintaohjeet sekä julkisissa hankinnoissa näitä säätelevä laki. Usein laki mahdollistaa niin sanotut vihreät hankinnat. 
  • Valitse rajattu määrä selkeitä KESY-kokonaisuuksia, jotka sisällytetään urakkaan. Ideoita voit hakea esimerkiksi Viherympäristöliiton Kunnossapitäjän KESY-työkaluista. 
  • Suunnittele, miten seuraat vaatimusten toteutumista urakan aikana. 
  • Tee nykyisistä KESY-näkökulmista uusi normaali. 
  • Ravistele omia näkemyksiäsi pohtimalla, mikä on hankkeessasi kestävän kehityksen kannalta kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto. Ota vasta sen jälkeen mukaan rajoittavat tekijät, kuten kustannukset. 
  • Ota rohkeasti mukaan uusia kestävän kehityksen käytäntöjä urakoihin! 

Teksti ja kuvat: Heidi Järkkä/Ramboll 
Kirjoittaja toimii maisemarakennuttajana ja kestävän kunnossapidon asiantuntijana Rambollissa. 
Juttu on julkaistu Vihreässä Kirjassa 2021.