Lähivihreä ja yhteisöllisyys osana kestävää kaupunkia

Viherympäristön hyvinvointia tukeva vaikutus on tunnettu jo pitkään. Pandemia-aika on korostanut lähivihreän merkitystä, kun lähiluontoon on hakeutunut entistä useampi. Tutkimusten mukaan viherympäristöllä on vaikutuksia terveyden, fyysisen hyvinvoinnin ja esimerkiksi stressin lievittämisen lisäksi sosiaaliseen hyvinvointiin, esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. 

Kodin läheisyydessä sijaitsevat viheralueet voivat vahvistaa alueellista identiteettiä ja lisätä yhteisöllisyyttä ja siten vähentää yksinäisyyden tunnetta. Kerrostalojen vehreät yhteispihat voivat tukea asukkaiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Myös kaupunkipuistojen on todettu lisäävän sosiaalista hyväksyntää asukkaiden kesken.  

Ympäristöministeriön koordinoimassa Kestävä kaupunki -ohjelmassa käynnistyi kesällä 2020 seitsemän tähän teemaan pureutuvaa, viihtyisää ja terveellistä viherympäristöä edistävää kokeilu- ja kehittämishanketta. Ohjelmassa tuotettiin myös Elämänmittainen lähivihreäpolku -opas, johon on koottu tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä viherympäristön terveyttä ja hyvinvointia tukevista vaikutuksista. 

Hyvinvointia kaikille 

Lähivihreän hyvinvointivaikutuksista voivat hyötyä kaikki, ja siksi sen tasapuolinen saavutettavuus on tärkeää. Lapualla erityisryhmien ulkoilualueita kehitetään luovien työpajojen ja yhteisöllisen toiminnan kautta. Samalla lisätään erityisryhmien ja muiden kaupungin asukkaiden ja toimijoiden vuorovaikutusta sekä asukkaiden mahdollisuuksia luonto- ja taide-elämyksiin ja yhteisöön kuulumiseen.  

Oulun yliopistossa testataan, miten luontoympäristöstä voisi saada lisää hyvinvointia työelämään. Kehitteillä on luontoavusteinen, seikkailupedagogiikkaa hyödyntävä työyhteisökehittämisen malli.   

– Puutarhan sisä- ja ulkotilat tarjoavat vaihtelevan ja virikkeellisen ympäristön monenlaisille tiimiytymistä tukeville harjoituksille. Ympäristö rauhoittaa ja tasaa stressaantuneenkin osallistujan sykettä ja virittää osallistujan taajuudelle, jossa vaikeistakin asioista on turvallista keskustella, kertoo hanketta koordinoiva Ulla Kemi. 

Elämyksiä aisteille 

Viherympäristö voi olla kaikkia aisteja kutkutteleva. Jämsässä asukkaiden kanssa yhdessä ideoitu esteetön aistipolku huomioi niin näkö-, maku-, haju, kuulo- kuin tuntoaistin. Luontoon pohjautuvia aistielämyksiä rikastutetaan taiteella ja teknologialla. Taide ja luonto yhdistyvät myös Iissä, jossa Suvantolan Lähde-puistossa luodaan yhteisöllistä taidepuutarhaa. 

Myös kiinnostus itse kasvatettuun ruokaan on kasvanut. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta omaan pihaan tai viljelypalstaan, ja erilaiset yhteisöviljelmät ja syötävät puistot tasaavat mahdollisuuksia ja voivat synnyttää yhteisöllisyyttä.  

Lähivihreää voidaan integroida myös urbaaniin rakennettuun ympäristöön. Espoon Kerassa hyöri viime kesänä innokkaita viljelijöitä, kun InnoGreenin Espoon kaupungin kanssa toteuttamassa projektissa testattiin puurakenteista ulkoviherseinää kaupunkiviljelyssä. Yhteisöllisellä viljelmällä eri elämäntilanteissa olevien ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen voi aiheuttaa haasteita, mutta työpajamuotoinen toiminta oli omiaan luomaan yhteisöllisyyttä viljelyyn ja kontakti kanssaviljelijöihin.  

– Kun kasvot ovat tuttuja, niin esimerkiksi Whatsapp-ryhmän sisällä on mukavampi toimia, toteaa InnoGreenin Mats Wikström.  

Monihyötyistä lähivihreää suunnittelun keinoin 

Jo 72 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueella. Tiivistyvissä kaupungeissa viheralueiden odotetaan vastaavan monenlaisiin tarpeisiin, jotka voivat olla myös vaikeasti yhteen sovitettavia. Viheralueiden täytyy edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, tukea hulevesien käsittelyä, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, palvella virkistysalueena sekä tarjota maisemallisia arvoja.  

Tavoitteiden moninaisuus täytyy tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa. Espoossa on kehitteillä tarkastelukehikko, jonka avulla viheralueet voidaan suunnitella tuottamaan asukkaille hyvinvointia ja elämyksiä luonnon monimuotoisuus huomioiden. Pointscene Oy on kehittänyt hulevesien hallinnassa olennaisten pintojen tunnistamista ilmakuva- ja kaukokartoitusaineistosta tekoälyyn pohjautuvin menetelmin.  

Kaupunkien viherympäristön merkitys on tunnistettu myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategissa, joka kannustaa yli 20 000 asukkaan kaupunkeja laatimaan viherryttämissuunnitelmat ja huomioimaan vihreän infrastruktuurin ja luontopohjaiset ratkaisut kaupunkien suunnittelussa.  

Luonnon merkitys ja lähiympäristön käyttötavat vaihtelevat eri elämäntilanteissa ja ikäryhmissä. Suunnittelussa onkin tärkeää ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja asukkaiden mahdollisuus osallistua suunnitteluun.  Tarvitaan monenlaista viherympäristöä, jotta sen terveys- ja hyvinvointivaikutukset todella ovat kaikkien ulottuvilla. Viihtyisä ja terveellinen viherympäristö on olennainen osa kestävää kaupunkia. 

Teksti: Iina Heikkilä ja Virve Hokkanen 
Kirjoittajat työskentelevät ympäristöministeriön koordinoimassa Kestävä kaupunki -ohjelmassa. Ohjelma vauhdittaa kuntien ja kaupunkien kestävää kehitystä yhteistyössä kuntien, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa. Lue lisää esitellyistä hankkeista: www.kestavakaupunki.fi/lahivihrea 
Juttu on julkaistu Vihreässä Kirjassa 2021.