Helsingin kaupungin opinnäytetyön tunnustuspalkinto Helsingin kaupunkipuisto-tutkimukselle
Helsingin kaupunki jakaa opinnäytetyön tunnustuspalkintoja. Yksi tänä syksynä palkituista pro gradu -töistä käsitteli Helsingin kaupunkipuistoja, jossa selvitettiin 600 kaupunkilaisen kokemuksia ja puistojen merkityksiä asukkaiden arjessa.
Tutkimuksen tiivistelmä.
Helsingin yleiskaavan vuoteen 2050 tähtäävässä visiossa kaupunginosapuistot ovat kaupunkilaisten olohuoneita, jotka tarjoavat ympäristön monimuotoiselle kaupunkielämälle. Olohuoneen määritelmässä korostuu ajatus oleskelusta, tilan jakamisesta ja kohtaamisen mahdollisuudesta. Tulevaisuuden tiivistyvässä kaupungissa puistojen merkitys monitoiminnallisina kaupunkielämän keskuksina ja laadukkaina lähivirkistysalueina korostuu. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisina julkisen tilan ympäristöinä Helsingin kaupunginosapuistot näyttäytyvät, ja millainen rooli niillä voi elävän kaupungin edistämisessä olla. Humanistiseen maantieteeseen tukeutuen tutkimus halusi myös tarkastella, minkälaisia paikan merkityksiä asukkaat puistoihin liittävät. Tutkimus korostaa asukaslähtöisen kokemuksellinen tiedon tärkeyttä ja on erityisen kiinnostunut siitä kokemusmaailmasta, joka kumpuaa puistoista sosiaalisena ympäristönä. Tutkielma valmistui osana EU:n rahoittamaa GREEN SURGE -tutkimushanketta, jota Suomessa koordinoi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos. Keräsimme tutkimusryhmässä haastattelu- ja havainnointiaineiston hankkeen asettamien kriteerien mukaisesti 12 helsinkiläispuistossa kesällä 2015. Haastatteluja kertyi yhteensä 596. Puistojen käyttömotivaatioina korostuivat rentoutuminen, oleskelu, virkistyminen ja aurinkoisesta säästä nauttiminen, kun taas luontokäytön merkitys käyttömotivaationa oli vähemmän merkittävä. Sosiaalisiksi mainitut toiminnot (yhdessä oleskelu, piknik jne.) kattoivat noin neljäsosan kaikista puistojen käyttömotivaatioista. Sosiaalisista syistä saapuneet puistokäyttäjät viihtyivät puistoissa keskimäärin pidempään ja nauttivat useammin puiston ihmisympäristöstä - seurasta ja tunnelmista. Käpylässä sijaitseva Otto-Iivari Meurmanin puisto näyttäytyi yhteisöllisyyden ja elävän sosiaalisen ilmapiirin kannalta tutkimuspuistoista ylivoimaisena, minkä taustalla voidaan nähdä puistossa sijaitseva lippakioski. Yhteensä 65 prosenttia vastaajista koki puiston erityisen tärkeäksi. Puistot koettiin tärkeäksi monista eri syistä, mutta lähisijainti ja fyysinen viherympäristö korostuivat vastauksissa. Ihmisympäristöstä kumpuavat merkitykset olivat merkittäviä sosiaaliselta julkiselta tilaltaan laadukkaissa puistoissa. Tutkimus osoitti, että ollakseen elävää kaupunkia edistävä julkinen tila, puiston ei tarvitse olla käyttäjälleen tunnetasolla erityisen tärkeä paikka (place). Puisto voi olla merkittävä, koska se tilana (space) tarjoaa mieluisia käytön mahdollisuuksia ja toivottua ihmisympäristöä tai ilmapiiriä. Tulos haastaa perinteisen humanistisen maantieteen näkemystä paikan ja tilan välisistä eroista. Tutkimuksen mukaan Helsingin kaupunginosapuistoja ei voida pitää keskenään samanlaisina tai samoja funktioita täyttävinä kaupunkiympäristöinä. Laadukkaan sosiaalisen julkisen tilan näkökulmasta toiset helsinkiläispuistot ovat onnistuneita ja toimivia, toiset epäonnistuneita ja toimimattomia. Laadukkaina sosiaalisina ympäristöinä näyttäytyneet puistot olivat mm. sijainniltaan, muotoilultaan, monitoiminnallisuudeltaan, palveluiltaan ja identiteetiltään onnistuneita kaupunkiympäristöjä, jotka houkuttelivat kaupunkilaisia jäämään puistoon. Tämän tutkimuksen valossa onnistuneilla kaupunginosapuistoilla on potentiaalia edistää elävää kaupunkia ja tukea Helsingin visiota tulevaisuuden hyvästä kaupunkiympäristöstä asua. Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet: Kaupunginosapuistojen merkityksiä sosiaalisena julkisena tilana |
